Ei Monero koskaan varmasti kokonaan häviä. Se kuitenkin häviää suurista ja reguloiduista pörsseistä, kuten muutkin vastaava privaattikryptot. Tulevaisuudessa niitä treidataan pääasiassa erilaisten hajautettujen palveluiden kautta tyyliin THORChain. Sen lisäksi löytyy aina joku pörssi jossain päin maailmaa, joka ei ole regulaation piirissä ja sallii Moneron treidauksen.
Tavallisen sijoittajan kannalta privaattikryptoissa ei ole mitään järkeä. Mutta kyllä niille oma fanijoukkonsa aina löytyy.
Monero on rikollisillekin vähän haastava krypto. Esimerkiksi Vastaamo-casessa, jossa KRP onnistui jäljittämään Monero-siirtoja, rikollinen pyysi lunnaina bitcoineina. Ja niin yleensä pyytävät muutkin. Syy on se, että Moneron hankinta olisi uhreille liian vaikeaa. Rikollisten pitää sitten pystyä vaihtamaan Bitcoin → Monero jossain paikassa ilman KYC:tä.
Michael Saylor saavutti tänään hienon virstanpylvään. Saylorin firman eli Microstrategyn Bitcoin-omistusten arvo nousi yli 10 miljardiin dollariin. Positio on myös plussalla yli neljä miljardia dollaria.
Neljä vuotta sitten käytännössä kukaan ei tiennyt kryptoskenessä Michael Saylorista mitään. Eikä Microstrategy ollut varsinaisesti otsikoissa kuumien teknofirmojen tavoin, vaikka toki on ollut jo pidempään pörssiyhtiönä.
Saylorista tuli julkkis lähes yhdessä yössä, kun hän osti bitcoinia elokuussa 2020 peräti 250 miljoonalla taalalla firmansa taseeseen. Microstrategy oli mielestäni ensimmäinen pörssiyhtiö Yhdysvalloissa, joka teki tämän tempun. Jos muistan Saylorin tarinoita oikein, niin hänen piti ensin vakuuttaa yhtiönsä Bitcoinin ostamisesta, joten mies osti ~175 miljoonalla dollarilla sitä itselleen.
Tästä lähtien Michael Saylor on ollut melkeinpä tunnetuin Bitcoinin puolestapuhuja. Hän on antanut varmasti tuhansia eri haastatteluita, ja Bitcoin-jengi on ottanut Saylorin kyllä “profeetakseen” tai keulakuvakseen. Ja ihan hyvin hän on tuon tontin hoitanut. Saylor tietää mitä tekee.
Vuoden 2022 karhumarkkinassa Saylorille riitti ilkkujia ja moni odotti kieli pitkällä milloin hän ns. menee poikki, koska paljon ostoja oli tehty lainarahalla. Mutta, Microstrategy selvisi tuosta kuopasta ja nyt näyttää aika hyvältä. Saa nähdä, millaisen luvun Saylor lopulta kirjoittaa finanssimaailman historiaan.
Ei Microstrategyn osakkeenomistajillakaan ole ollut valittamista. Saylor sanoi heti elokuussa 2020, että nyt tämän firman strategian keskiössä on Bitcoin. Jos et halua olla tässä kyydissä mukana, niin voit myydä osakkeet hyvällä diilillä ja lähteä kävelemään.
“It’s like somebody else trading turds and you decide I can’t be left out.”
Charlie Mungerin letkautuksen synnyttämä mielikuva pökälekauppa-fomosta on naurattanut. Ajattelen samoin valtaosasta kryptoja. Näen Bitcoinin kuitenkin poikkeuksena niin kuin näen Magnificent Sevenin poikkeuksena 3600 Nasdaq-yrityksen joukossa. Kryptomarkkinan ensimmäistä ei realistisesti ajatellen syrjäytetä, sillä luottamuksen romahtaminen Bitcoinilta veisi luottamuksen myös perässä tulevilta. Jos Nvidian suoriutuminen kannattelee harteillaan koko Nasdaqia, niin Bitcoin kannattelee vastaavasti koko kryptomarkkinaa.
Bitcoiniin pätee Mungerin lanseeraama Lollapalooza-efekti. Kun ihmisten tarpeet ja halut vetävät kollektiivisesti samaan suuntaan, syntyy ihmeitä. Bitcoin vetoaa pikavoittojen perässä juokseviin treidaajiin, pitkäjänteisiin säästäjiin sekä porukkaan joka on tavalla tai toisella menettänyt uskonsa vallitsevaan järjestelmään. Asioiden arvo syntyy lopulta ihmisten tarpeiden ja halujen pohjalta. Esimerkiksi kasvava kassavirta tekee osakkeesta haluttavamman. Bitcoinilla vastaava halun synnyttäjä on kasvava niukkuus. Ja toki kummankin kohdalla nouseva kurssi on ostohalun sosiaalinen ajuri.
“Science advances one funeral at a time.”
Max Planck ymmärsi miten tiede uusiutuu, sama pätee varmasti myös finanssimaailman trendeihin.
Suurin osa Bitcoinin omistajista on 18 - 40 vuotiaita, kun taas keskiverto toimitusjohtaja on n. 58 vuotias. Diginatiivi sukupolvi on vasta astumassa isoihin kenkiin seuraavina vuosikymmeninä. On kiinnostavaa spekuloida, milloin Bitcoinin markkina-arvo saavuttaa esimerkiksi 5 % globaalin osakemarkkinan nykyarvosta (5450 miljardia) tai 50 % kullan nykymarkkina-arvosta (7000 miljardia). Kehitys tuntuu vääjäämättömältä, jos huomioi että suuryritysten toimitusjohtajien, eläkerahastojen hoitajien ja pankinjohtajien palleilla tulee jossain vaiheessa istumaan nykyinen Tiktok-sukupolvi:
Moni änkyrä-osaston no-coinereista ei suostu kerta kaikkiaan ymmärtämään digitaalista arvoa, joka on diginatiiville porukalle täysin luonnollista. Internet-sukupolvi on ollut tekemisissä digitaalisen arvon kanssa yli 20 vuotta. Tälle sukupolvelle on täysin luonnollista, että täysin digitaalinen & virtuaalinen voi olla todella arvokas.
Onkohan olemassa yhtään suosittua online-peliä, jossa ei olisi pelin sisäistä valuuttaa? Oli ne sitten virtuaalisia kolikoita tai timantteja tai muuta. Tälle sukupolvelle kryptovaluuttojen ymmärtäminen ei vain ole helppoa vaan se on luonnollista. Internet-sukupolvi haluaa paljon ennemmin ostaa digitaalista kultaa digitaaliseen lompakkoon kuin fyysisiä kolikoita.
Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän tämä uutta teknologiaa vastustava sukupolvi syrjäytyy eläkkeelle, ja heidän tilalleen tulee uusi sukupolvi. Ensin vastustettiin internetiä, sitten mobiililaitteita ja seuraavaksi kryptoja. Ja kaikkia perusteltiin aina rikollisen käytön vuoksi.
Kun kryptoihin saadaan 1-2 vuoden aikana regulaatio paikalleen jenkkeihin ja Eurooppaan, kryptoista tulee osa arkea kuten tuli internetistä ja mobiililaitteista. Näyttää vahvasti siltä, että seuraavaksi alkaa samanlainen huutaminen tekoälyä vastaan. Ja aikanaan tekoäly tulee osaksi arkea jne.
Olen pahoillani, mutta viestistäsi tuli mieleen Vernerin eilinen viesti.
Olen joskus miettinyt bitcoinin tulevaisuutta ja sen yleistymistä. Mikäli riittävän suuri osa Bitcoineista päätyisi joskus suurten instituutioiden, kuten eläkerahastojen haltuun, volatiliteetti ja tuotot tulevat todennäköisesti laskemaan muiden commodityjen tasolle. Uskon, että suurin osa sijoittaa bitcoiniin suurten tuottojen toivossa. Kuinka moni olisi enää pitemmän päälle kiinnostunut bitcoinista ja pysyisi edelleen omistajina, kun bitcoin alkaisi mörnimään? Olisiko kiinnostuksen hiivuttua instikoillakaan intensiiviä pitää bitcoinia salkussa vai lähtisikö bitcoinin yleisyys laskuun?
Onko ajatuksen juoksuni täysin väärä, jos on, niin millä tavoin? Miten bitcoinin tarina teidän mielestänne jatkuisi tästä eteenpäin? Mitä konkreettista tätä kehityskulkua tukevaa tapahtuu seuraavaksi?
Voi toki olla, että psykologian ohjaamina bitcoinin sykli jatkaisi toistumistaan, vaikka bitcoin ei ikinä suuressa mittakaavassa käyttöä löytäisikään(sillä treidailu tai siihen sijoittaminen ei ole mielestäni käyttöä). Tällöin Bitcoin saattaisi säilyä jatkossakin hyvänä treidauskohteena bitcoinin historiaa, psykologiaa ja teknistä analyysiä tunteville.
Se voi hyvinkin pitää paikkansa, että merkittävä (en osaa arvioida prosenttia) osa bitcoineista päätyy instikoiden haltuun. Täytyy kuitenkin muistaa, että esimerkiksi Blackrockin spot ETF:n ostajista voi olla iso osa aivan tavallisia ihmisiä. Ei ETF tarkoita sitä, että sen ostajia ovat vain instikat.
Sen lisäksi, lähes jokainen sijoittaja sekä ostaa että myy. Jos joku instikka asettaa 5% portfoliostaan bitcoiniin ja se osuus nousee 10% tasolle → ne myyvät puolet pois. Mitä enemmän kurssi nousee, sitä enemmän joka ainoa Bitcoin-hodlaaja maailmassa alkaa pohtia myymistä.
Mitä enemmän bitcoinit valuvat ammattisijoittajien haltuun, sitä enemmän nousuja alkaa tasoitella portfolioiden uudelleenbalansointi. Oliko nyt esim. 64K → 58K dippi tällainen vai oliko syynä Coinbase-paniikki vai mikä? EOS.
Aikanaan mukaan tulevat myös valtiolliset toimijat, se on 100% varmaa. Keskuspankit ja valtiot tulevat holdaamaan bitcoineja myös, ja louhinnasta voi tulla merkittävää toimintaa kuin muidenkin hyödykkeiden hyödyntämisestä. Suomikin ehtisi vielä tähän junaan mukaan…
Kävi mitä tahansa, niin ensimmäistä kertaa sijoittamisen historiassa tavikset biittasivat Wall Streetin. Eikä vain niukasti vaan 10+ vuodella.
Vaikka bitcoinit päätyisivät suurilta osin instikoiden laariin, se joutuvat ostamaan ne ihan helvetin kalliilla hinnalla meidän tavallisten sukankuluttajien hallusta
Samalla Blackrock & kumppanit pumppaavat tavallisen BTC-hodlaajien portfolioita ylös
Mun puolesta instikat voivat yrittää ostaa vaikka jokaisen bitcoinin. Tavikset ovat tämän kisan jo voittaneet - ja hyvä niin
Se mihin ihmiset sijoittavat on merkittävissä määrin ikäkysymys. Monien iäkkäämpien suomalaisten mielissä osakesijoittaminen näyttäytyy uhkapelinä, mitä osakepoiminta monissa tapauksissa onkin. Samalla rahaa syydetään kuitenkin joka viikko lottokuponkeihin. Parikymppinen nuori taas ostaa todennäköisesti kryptoja suurten tuottojen toivossa. Mutta kun nykynuoret siirtyvät aikanaan eläkkeelle, Bitcoin edustaa todennäköisesti monille heistä rahan turvasatamaa. Siihen on kuitenkin vielä aikaa.
Omassa salkussani Bitcoin on ennen kaikkea veto sen puolesta, että tulevat sukupolvet arvottavat omaisuusluokkia eri tavoin kuin tällä hetkellä päättävässä asemassa oleva sukupolvi. Tällöin digitaalisen arvonsäilyttäjän eli Bitcoinin arvo nousee nopeammin kuin fyysisen arvonsäilyttäjän eli kullan.
Kullan arvo muuten laski 2011-2015 välillä 44 %. Vanhoihin huippuihin nousu kesti 9 vuotta. Bitcoinikaan ei ole siis missään nimessä vähäriskinen sijoitus, jos historiasta voi mitään oppia ja sijoitushorisontti ei ole riittävän pitkä.
Pitää nostaa sinulle @Antti_Hyppanen hattua, että kerrot oman visiosi tosi selkeästi, vaikka en itse sitä samoin näekään. Muutamia huomioita, joita minulle on noussut mieleen:
Digitaalinen arvo
a. Internet-sukupolvi on ollut tekemisissä digitaalisen arvon kanssa yli 20 vuotta. Tälle sukupolvelle on täysin luonnollista, että täysin digitaalinen & virtuaalinen voi olla todella arvokas.
b. Minut voi uskoakseni laskea diginatiiveihin ihan hyvällä marginaalilla, mutta minulla on hyvin kauan ollut vaikea ymmärtää miten jotkut näkevät arvoa nettipelien skineissä (CS) tai kehitetyissä hahmoissa tai varusteissa (WoW). Toisaalta en minä kyllä ymmärrä monia muitakaan digi-/reaalimaailman statussymboleita ehkä kelloja lukuunottamatta.
c. OT, mutta “Onkohan olemassa yhtään suosittua online-peliä, jossa ei olisi pelin sisäistä valuuttaa?” on kyllä pilannut pelaamisen imho.
Miten ETF:ien mukaantulo vaikuttaa Bitcoiniin?
a. ETF:ien mukana osa kaupankäynnistä valuu perinteisiin pörsseihin. Näen tämän volitiliteettia vähentävänä
b. Toisaalta free float kutistuu kun osa suljetaan rahastojen “holveihin”.Tämän pitäisi kai voimistaa kurssiliikkeitä
Aiemmin olikin puhe transaktioiden määrästä. Bitcoinin valtavirtaistuminen vaatii sen oikeaa käyttöä kulutukseen. Jos suodatetaan sijoittamiseen liittyvät transaktiot pois, niin paljonko Bitcoinin käyttö rahana on kasvanut transaktioina mitattuna?
a. Olen nähnyt, että Bitoinin arvoa on yritetty mallintaa transaktioiden määrän perusteella.
b. Visan verkossa transaktioita tehtiin Q4/23 3.91T eli 3910 miljardia. Jos kerrotaan tämä neljällä, niin saadaan 15640 miljardia transaktiota tälle vuodelle. Jaetaan tämä markkina-arvolla 568 miljardia, niin saadaan tulokseksi 27,5 transaktiota per dollari.
c. Tämä luku ei ota kantaa tulevaisuuden kasvuun, mutta paljonko tämä olisi puhtaista transaktioista laskettuna Bitcoinille? Visan transaktiomäärä kasvaa noin 6% vauhtia, joten Bitcoinilla korkeamman hinnan tulisi tarkoittaa nopeampaa kasvuvauhtia.
Bitcoin on hyödyke
a.“louhinnasta voi tulla merkittävää toimintaa kuin muidenkin hyödykkeiden hyödyntämisestä”
b. Hyödykkeet ovat yleensä parhaita jossain tai tarjoavat parhaan hinta/ominaisuus-suhteen. Esimerkiksi öljy on tehokas energiavarasto, muovit ovat fantastinen materiaali. Eri metallit johtavat sähköä tai niiden muut fyysiset ominaisuudet kuten muovattavuus, paino tai kierrätettävyys tekevät niistä optimaalisen valinnan.
c. Ollakseen hyödyke bitcoinin tulisi täyttää jotakin tarvetta (kulutushyödyke) tai mahdollistaa asioiden tuotanto (tuotantohyödyke). Minusta sen ostoa ajaa tällä hetkellä lähinnä ahneus
Raha tai arvonsäilyttäjä
a. Nähdäkseni Bitcoin ei ole, ainakaan toistaiseksi, paras väline siirtää arvoa.
b. En oikein tiedä onko siitä arvonsäilyttäjäksikään. Ultralyhyellä tähtäimellä ainakin, mutta lyhyelläkin tähtäimellä se on volatiilimpi kuin itse haluaisin arvonsäilyttäjän olevan.
Bitcoin sijoituskohteena
a. En kyllä oikein löydä siitä sijoituskohteenkaan piirteitä. Osakkeet ja lainapaperit tarjoavat yritykselle rahaa pyörittää ja kehittää toimintaansa. Esimerkiksi Ethereumin steikkaaminen on minusta sijoittamista.
b. Miksi bitcoinin omistajaa pitäisi palkita arvonnousulla minereiden tekemästä työstä? Yksinkertaistetaan ja tarkastellaan yhtä mining poolia: Mining pool voisi maksaa jäsenilleen euroissa tai dollareissa. Tällöin ei tarvittaisi bitcoinille jälkimarkkinaa, kuten osakkeille
Tekniset näkökulmat
a. Nykymuotoisessa Bitcoinissa mikään ei estä tallentamasta omistuksia vaikka dollareina ledgeriin. Suurten mainauspoolien takia toiminta ei enää ole hajautettua. Omaa tokenia ei siis minusta tarvita, jos esimerkiksi pankkijärjestelmä hoitaisi sitä. Miksi pankit olisivat huonompi vaihtoehto kuin kourallinen mining pooleja?
b. Aiheuttaako halving enemmän ongelmia kuin hyötyjä? Pelkästään voimakas arvonnousu tekee Bitcoinista huonon vaihdannanvälineen. Olisiko volatiliteetti maltillisempaa, jos palkkio pysyisi absoluuttisesti samana ja pienenisi suhteessa kierrossa olevaan valuuttaan ajan funktiona?
c. Minä uskon, että jokin keskuspankkien tarjoama vakaavaluutta on avain kryptojen arkipäiväistymieen
Semantiikkaa
a. Koitan itse välttää ehdottomuuksia tulevaisuudesta kuten “100% varmuudella” tai “ei ikinä”, koska häntäriskit ovat aina olemassa. Niiden viljely heikentää ainakin omaa uskoani kirjoittajan objektiiviseen tarkasteluun.
b. Pitääkö väite “ensimmäistä kertaa sijoittamisen historiassa tavikset biittasivat Wall Streetin.” paikkaansa? Itse esimerkiksi tein 20 vuotta sitten rahaa myymällä pokemon-korttini.
Mikä itseasiassa takaa ettei Bitcoinille käy kuin Pokemon-korteille? Ainoa keino minusta on sen yleistyminen maksuvälineenä. Arvonsäilyttäjänä se voi olla digitaalinen kulta tai digitaalinen pokemon-kortti, tulevaisuus näyttää.
Tuntuu, että laskumarkkinan aikana keskityttiin enemmän kryptojen “fundamentteihin” eli niiden käyttötarkoitukseen ja potentiaaliin, vaikka nekin saattoivat olla lennokkaita. Nousumarkkinassa siirrytään keskustelemaan hinta- ja markkinateknisistä asioista, kuten sijoittajien käyttäytymisestä, joka saa ainakin minut epäilemään kuplaa. Ts. minusta Bitcoinin arvo on lähempänä oikeaa ollessaan syklin pohjilla. Se ei toki tarkoita etteikö näillä voisi tehdä viel lähitulevaisuudessa rutosti rahaa.
Disclaimer: Päätin 2021, että lähden seuraavaan nousumarkkinaan mukaan. Oletin hinnan kuitenkin käyvän huomattavasti alempana, joten tässä sitä taas seurataan tivolia pyöreän nollan bitcoinin omistuksella
PS. Pahoittelut, jos tulee scenessä oleville toistoa, mutta itseni ei tule enää seurattua kryptokeskustelua muualla kuin täällä.
Mä tulen muuten kryptoskeneen gold bugien joukosta. Ylipäätään kiinnostuin sijoittamisesta ~2010 tienoilla kiitos Peter Schiffin kirjan, ja siitä siirryin sitten osastolle kulta & hopea & itävaltalainen taloustiede.
Mun mielestä ei ole mitään vikaa siinä, että laittaa esim. 5-10% portfoliosta fyysiseen kultaan ja/tai hopeaan. Mä en ole koskaan pitänyt kullan ja Bitcoinin vastakkainasettelusta. Ne eivät kilpaile keskenään vaan ovat ainakin vielä varsin erilaisia omistusluokkia.
Bitcoinia on helpointa myydä suurille massoille digitaalisena kultana, koska kaikki ymmärtävät mitä kulta on ja miksi kultaa ostetaan. Se on niin sanotusti hyvä pelin avaus, josta voi sitten lähteä opiskelemaan lisää.
Bitcoinissa on kyllä samoja ominaisuuksia eli digitaalinen niukkuus tietysi päällimmäisenä. Mutta se on yhä niin pieni assetti ja niin volatiili, että se on pakko laskea spekulatiiviseksi. Siihen päälle maksujärjestelmän ominaisuudet, regulaation puute ym. On myös fakta, että Bitcoin näyttäytyy hyvin erilaisena sijoituskohteena jollekin Wall Streetin futuurispekuloijalle tai köyhyydessä elävälle afrikkalaiselle. Kaikkea teknologiaa voi käyttää monilla eri tavoilla.
Mä uskon, että tulevien kymmenien vuosien aikana maailma jatkaa siirtymistä digitalisaatioon ja me eletään tulevaisuudessa yhä enemmän metaversumeissa vrt. reaalimaailmaan. Ja tässä digitaalisessa maailmassa Bitcoinilla tulee olemaan vahvasti sama rooli kuin kullalla on ollut edeltävät ~3000 vuotta.
Bitcoin tulee olemaan sellainen digitaalinen peruskallio ja assetti, jonka jokainen henkilö tunnistaa ympäri maailmaa. Kuten kulta on ollut tuhansia vuosia. Sä voit mennä mihin tahansa paikkaan maailmassa ja maksaa kultakolikolla, ja sille löytyy aina ostajia. Ehkä 2040 BTC on sama juttu?
Kommentoin tätä vain lyhyesti, koska se on aihe mistä on yleensä virheellisiä käsityksiä. Kaksi tärkeää pointtia:
Vaikka bitcoinia haluaisi käyttää rahana, se ei ole käytännössä mahdollista oikein missään. Koska Bitcoin ei ole virallinen maksuväline, jokainen maksu (=luovutus) on verotettava tapahtuma.
Bitcoin on valinnut jo lähes 10 vuotta sitten sen tien, että (mikro)maksuliikenne suoritetaan salamaverkolla. Bitcoin-verkon transaktiot tulevat muuttumaan kalliimmiksi dollareissa mitattuna koko ajan. Tavalla tai toisella tuon on tapahduttava, koska halving syö louhijoiden tuloja -50% BTC:ssä ~4v välein ja korvaava tulot on tultava jostain.
Sellaista päivää ei ole eikä tule, että Bitcoin-verkossa liikkuu iso määrä kahvikupin osto -transaktioita. Nämä siirrot tehdään salamaverkossa (mun artikkeli jos joku haluaa lukea lisää: Opas: näin toimii Bitcoinin salamaverkko (Lightning Network)). Esimerkiksi El Salvadorin siirtyminen Bitcoin-standardiin oli mahdollista juuri siksi, koska sinne rakennettiin Lightning-infra.
Salamaverkko mahdollistaa about ilmaiset transaktiot ja aika lailla rajattoman kapasiteetin. Asia ei ole ihan näin mustavalkoinen, mutta silti. On siis tärkeää huomioida toi Layer 2 kun mietitään Bitcoinin siirtokapasiteettia.
Mä luulen, että stablecoinit tulevat olemaan luonnollinen maksuväline. Bitcoinilla maksaminen on mun mielestä tolkullista vain yhdessä tilanteessa. Olettaen, että se on virallinen maksuväline kuten El Salvadorissa, mitä ei tule tapahtumaan EU:ssa varmasti vuosikymmeniin vielä. Tämä tilanne olisi se, jos sä elät täysin bitcoineilla eli saat palkan bitcoineilla eikä sulla ole fiatia.
Niin kauan kun sulla on tilillä fiat-rahaa, siitä täytyy aina luopua ensin.
Itse hankin fyysistä kultaa ja hopeaa korona-aikana 2020. Määrät ovat kuitenkin sen verran pieniä, että en ole jaksanut seurata aktiivisesti arvonkehitystä. Bitcoin taas tuli tutuksi joskus 2010-luvun alkupuolella, kun veljeni louhi pitkoa opiskelija-asunnossaan ilmaisella sähköllä. Mutta Bitcoinia ostin salkkuuni ensimmäistä kertaa vasta 2019, kun Nordnetin valikoimaan tuli Track Bitcoin Von.
Tuli mieleen myös sellainen tapa ajatella, että Bitcoinin holdaamista voi pitää hedgenä tilanteelle, jossa perinteisten osakemarkkinoiden merkitys vähenee suhteessa kryptomarkkinoihin. Tykkään muutenkin ”rakennella hedgejä”. Sijoitukset puolustusteollisuuteen hedgaavat Euroopan ajautumiselta suurempaan kriisiin. Osinkosijoitukset hedgaavat palkkatulojen romahtamiselta. Puulla lämpiävä koti taas hedgaa sähköverkon romahtamiselta. Ja niin edelleen.
Liittyen yleiseen kommenttiin “Bitcoinista ei ole mitään hyötyä kenellekään ja se tuhoaa luonnon.”
WEF eli World Economic Forum on varmasti ollut yksi Bitcoin-vastaisimmista organisaatioista maailmassa. Nyt kun Blackrock ja muut jenkkilän isot finanssitalot ovat ottaneet Bitcoinin valikoimiinsa, alkaa ääni kellossa muuttua.
“Mr. 100” on tuntematon henkilö, joka on ostanut bitcoineja syyskuun lopulta lähtien usein ~100 BTC kerrallaan. Ostoja on lähes päivittäin, ja monina päivinä tämä mystinen miljardööri on tehnyt jopa 10+ ostoa. Joitain ostoja on myös muilla määrillä, mutta suurin osa on ~100 BTC.
“Mr. 100” on tehnyt myös cashouteja eli ottanut voittoja kotiin. Tästä huolimatta hän holdaa yhä yli 51.000 bitcoinia ja on edellisen kerran tankannut kaksi päivää sitten. “Mr. 100” portfolio on arvoltaan yli 3 miljardia dollaria.
Onko kyseessä valtiollinen toimija? Warren Buffett? Öljysheikki? Nyt puhutaan sen verran suurista summista, että potentiaalisten ostajien joukko on varsin rajattu.
Microstrategy on viimeaikojen tapahtumien johdosta noussut Yhdysvaltojen 500 suurimman yrityksen joukkoon.
Sittenhän menisi mielenkiintoiseksi, jos yritys lisättäisiin S&P500-indeksiin.
