Yleisesti ottaen ne ihmiset, jotka eivät ole osallistuneet krypto-huumaan missään vaiheessa, ovat kateellisia niille, jotka ovat näillä tehneet voittoa.
|(-_-)| Saatiin klassinen ‘oot vaan kade’ argumentti myös. Minun on vaikea kuvitella tämän aloituksen perusteella että et trollaa, mutta vastataan nyt kuitenkin vakavasti.
Etkö osaa oikeasti kuvitella mitään syytä miksi joku olisi sinun kanssasi eri mieltä kuin se, että he ovat kateellisia? Miksi minä olisin kateellinen? Koska joku muu teki rahaa tällä? Ei se ole minulta pois.
Olisiko sinulla jotain dataa tästä kateudesta, vai onko tämä jonkinlainen tunteellinen reaktio siihen, että joku on sinun kanssasi eri mieltä?
Blockchain on ohjelmistoteknologisesti valtava mullistus ja eteenpäin vievä voima.
Voit saarnata hieman vähemmän. Tällainen mahtipontinen tunteellinen kielenkäyttö, jossa ei ole paljoa sisältöä ei ole tarpeellista.
Mullistuksena lohkoketju ei ole kovin suuri. Uusi tietokantaratkaisu jolla on teoreettisia sovelluskohteita akateemisessa mielessä.
muttei myöskään tyhjänpäiväinen, tarpeeton ratkaisumalli.
Tällä hetkellä väittäisin toista koska se on tuottanut lähinnä elektroniikkaromua ja hukkalämpöä. Kun sanot, että se ei ole turha ratkaisumalli, olisi auttavaa keskustelun kannalta että sanot että miksi. Tällöin olisi mahdollista keskustella siitä miksi se on/ei ole hyvä tai toimiva ratkaisu siihen. Ehkään on vaikea vastata. Se pakottaa arvailemaan mitä sinä näet siinä.
Matemaatikot on muuten yleisesti huonoja ymmärtämään sovellusmaailmaa, vaikka tässä enemmän siitä onkin kyse.
Ööööö… Puhutko tässä nyt minusta vai yleisesti? Haluaisin myös tiedustella millä perusteella sanot näin? Miksi eivät tunne? Kuka ei tunne? Miksi yleisesti, mihin perustat yleistyksesi?
Tällaiseen sitaatittomaan yleistykseen on vaikea vastata kuin oman kokemuksen pohjalta, mutta oma kokemukseni on, että meillä on keskimäärin varsin hyvä käsitys reaalimaailmasta. Jos mietin työyhteisöänikin, niin ne ihmiset jotka ymmärtävät kaikista parhaiten globaalin rahoitusjärjestelmän toimintaa ja sen riskin siirtoja tuppaavat olemaan joko niitä matemaatikkoja, taikka ovat sitä jossain kohtaa opiskelleet cum laudea pidemmälle.
Käsityksesi perustuu mielestäni stereotypiaan siitä, millaisia matemaatikot ovat.
Yleensä käyttötapaus löytää teknologian eikä päinvastoin.
Citation needed.
Tämän halvempaa käyttötapausta tietoteknisesti ei vielä ole olemassa,
Tarkoittanet “…halvempaa ratkaisua tietoteknisesti…” Mihin? Tarkennatko. Citation.
Vastaan nyt vielä siihen mitä veikkaan että tarkoitat eli rahan prosessointi, mutta minun ei tarvitsisi arvailla jos sanoisit jotain konkreettista.
Entä jos joku keskitetty vastapuoli luodaan ylläpitämään verkkoa datakeskuksia jotka prosessoivat maksut. Ratkaisu olisi varmasti halvempi koska se ei edellytä kilpailua ja turhien nopanheittojen ratkaisua. Taino tätähän moni meinaakin jo. CBDC. Nämä tosin groupataan yleensä virheellisesti kryptojen sovellukseksi, vaikka kyseessä ei ole millään tapaa välttämättä blockchain ratkaisu. Yksinkertaisimmillaan annetaan vain ihmisten ja yritysten perustaa tili keskuspankkiin samalla tapaa kuin liikepankit nyt perustavat. Ei mitään tarvetta blockchainille, ja välikäsistä pääsee eroon. Itse asiassa tässä ihan mielenkiintoinen linkki.
Nosto
- Despite using ideas from blockchain technology, we found that a distributed ledger operating under the jurisdiction of different actors was not needed to achieve our goals. Specifically, a distributed ledger does not match the trust assumptions in Project Hamilton’s approach, which assumes that the platform would be administered by a central actor. We found that even when run under the control of a single actor, a distributed ledger architecture has downsides. For example, it creates performance bottlenecks, and requires the central transaction processor to maintain transaction history, which one of our designs does not, resulting in significantly improved transaction throughput scalability properties.
mutta koska yleinen hyväksyntä puuttuu, ei myöskään mitään merkittävää toteutusta ole tehty. Tämä lienee selvää.
Tätä lausetta on helppo tulkita siten, että mielestäsi bitcoin ja ethereum (yms…) eivät ole merkittäviä toteutuksia. Tuolla perusteella niiden arvon pitäisi sitten varmaan olla 0, mikäli lupaukset näiden tulevaisuudesta ei olekkaan totta.
Onhan sekin mahdollista, että tässä muodossa ei vielä smart contract -tyyppiset sovellukset toteudu, mutta kehitys kehittyy. Typeryyttä on lähinnä kehityksen kieltäminen.
Kehitys kehittyy totta vie. Otat tässä vain sellaisen asenteen, että uuden teknologian kritisoiminen olisi sen kieltämistä. Uusi teknologia ei ole mikään aivot narikkaan hetki (paitsi kryptoissa ilmeisesti). Argumentaatiossasi oletat jo, että lohkoketju on absoluuttisesti hyödyllinen ja muiden pitää sinulle todistaa muuta ilman että kuitenkaan itse argumentoit sen puolesta. Tämä on melko raskasta keskustelua.
Mitä tulee sisältöön, niin voin taata, että ei onnistu smart contractit mitenkään sillä tavalla kuin nyt ne tunnetaan. Viitaten myös aiempaan halpuus argumenttiisi, mielestäni olette diagnosoineet yritysmaailman ja ihmisten tarpeet väärin. Halpuus ei ole mikään loppupeli.
Pankkimaailmassa me aina mietimme mikä on lopullinen tarkoitus kaikella sillä sääntelyllä mitä meille annetaan. Vakaus on helppo vastaus, mutta mielestäni vakaus on liian korkeatasoinen. Kaiken sääntelyn lopullinen tarkoitus on suojata ihmisten talletukset. Ei halpa tapa säilyttää rahoja ole hyvä ihmisille jos se ei suojaa ihmisten talletuksia. Vaikka pankkeja menee joskus nurin, pääoman menetys on äärimmäisen epätodennäköistä resoluutiosuunnittelun ja nopean toiminnan ansiosta. On äärettömän paljon todennäköisempää, että ihmiset menettää omat rahansa kun eivät osaa säilyttää kylmälompakkoaan tai unohtavat salasanansa. Mutatoimattomuus ja peruuttamattomuus eivät toimi.
Yritysten tapauksessa halpuudella ei ole väliä myöskään jos se tulee varmuuden kustannuksella. Älysopimukset eivät ole älykkäitä. On teknologinen fantasia, että näillä voitaisiin päästä eroon kielen epäselvyydestä johtuvasta sopimuksille fundamentaalisesta tulkinnanvaraisuudesta. Parhaimmillaankin älysopimus vain automatisoi transaktion ilman mahdollisuutta riitauttaa tätä jälkikäteen.
Edit:
Lisätään loppuun vielä mielenkiintoinen linkki älysopimuksista.
https://scholarship.law.upenn.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1006&context=jli