Oheisen linkin takaa hyvä kuvaus kaikista maailman markkinoista ja rahoista (liekkö jo ollut täällä?)… lukemia 8kk takaa, joten hieman vanhentunutta tietoa mutta antaa vähän visuaalista kuvaa siitä missä Kryptojen markkina-arvo (nyt n. 1000mrd) liikkuu suhteessa muihin omaisuusluokkiin:
→ Kyllähän kryptot viel aika peanuts sarjassa painiskelee edelleen… Kun tässä ny asiaa tuumiskelee niin ei esim. nämä bitcoinin toiveikkaat kohtuu lyhyen tähtäimen >100000$ ennusteet enää niin mahdottomilta kuulostakkaan (jos/kun raha lähtee isommin etsimään uutta kotia, kehitys kehittyy, jne.) varsinkin kun noit positiivisia ajureita tuntuu ilmaantuvan vähän väliä…
Näissä merkeissä hodlailemaan paisuvia pitkoja yli viikonlopun… hamaan tulevaisuuteen… äärettömyyteen… ja sen yli…
Puru Saxena laittoi twitterissä pitkän listan hyviä kysymyksiä. Menee semisti provokaation puolelle, koska eihän kukaan jaksa novellia kirjoittaa twitter-ketjuun… eihän?
No, Lyn Alden vastasi. EHDOTON lukusuositus kaikille bitcoinista kiinnostuneille!
Joo itselläkin on pikkupossa bitcoinia “arpalippuna”. Kuitenkin 15-20% on aika iso siivu, joten kannattaa kyllä funtsia se läpi. Täytyy muistaa, että bitcoin voi syöksyä alas hyvin voimakkaasti lähes milloin vain. Oma possa oli alunperin 4%, mutta se on nyt päättänyt kasvaa 8% kokoiseksi
Katsoin eilen yle areenasta dokumentin: Tietokoneet pörssimeklareina. Tuli heti mieleen että onko näissä kryptovaluutoissa riski että tietokone algoritmit käyvät kauppaa keskenään ja pumppaavat bitcoinin hinnan pilviin tai äkkisyöksyyn ?
Olen myös ruvennut harkitsemaan Bitcoin-osuuden kasvattamista 30% salkusta. Osuus on nyt 13% ja alunperin sijoitettaessa osuus oli 8%.
Olen miettinyt miten Bitcoin käyttäytyisi pörssien romahtaessa. Varmasti Bitcoinin kurssi säikähtäisi aluksi itsekin, mutta lopulta, onko Bitcoinissa jo niin paljon instikoita mukana, että kurssi saattaisikin pitää? Jos Bitcoinin arvonlasku olisikin paljon pörssejä pienempi romahduksen iskiessä, saattaisiko “ylimääräinen raha” siirtyä Bitcoiniin? Entä jos spekuloitu 10% vuotuinen inflaatio iskee, olisiko Bitcoinin kurssi hyötyjä tämänkin kohdalla?
Paljon isoja kysymyksiä, koitampa itsekin vastata näihin omien näkemyksieni mukaan.
Bitcoinin kurssi on alusta asti ollut aika irrallinen muusta pörssistä. En nyt jaksa käydä kaivamassa graafeja väitteen tueksi, mutta nelivuotissykli on toteutunut hienosti suht. irrallaan muista pörsseistä. Koronakuoppa oli suuri, noin -50%, mutta kurssi toipui tästä hetkessä, monta kertaa muuta markkinaa nopeammin. Jos iskisi finanssikriisi, Bitcoin kyllä reagoisi varmasti voimakkaasti mukana, mutta toipuminen voisi olla myös nopeaa, eli hieman pidemmässä juoksussa ei välttämättä menettäisikään arvoa. Tämä kaikki toki toteutuu vain, jos Bitcoin on kasvanut riittävän suureksi, ja taustalla on riittävästi Bitcoiniin luottavia henkilöitä ja instikoita. Eli vaikka rommia tulisi -50% hetkessä, olisiko riittävästi niitä jotka pitävät omistaan kiinni ja haalivat lisää Bitcoinia salkkuun kun halvalla saa.
Jos edellä mainitun kaltaisia omistajia olisi riittävästi ja kurssi kestäisi jotenkuten, luulisi Bitcoiniin tukeutuvia tulevan lisää, jos vaikeat ajat koittavat. Tällöin vaikeat ajat olisivat Bitcoinille kultaa, ja tukisivat hienosti Bitcoinin kurssikehitystä näihin uskomattoman kuuloisiin 300 000usd “tavoitehintoihin”.
Disclaimer: Teksti sisältää paljon jossittelua ja omia foliohattuilujani. Itse olen ollut todella kriittinen Bitcoinin suhteen, mutta olen ollut väärässä ja yrittänyt muuttaa käsitystäni siitä.
Erityisesti kaipaisin @Mitani23 näkemyksiä Bitcoinin kestävyydestä romahduksen iskiessä. Sinulla on valtavasti tietämystä, sekä myös hyviä näkemyksiä. Päätökset tulen tekemään itse, mutta haluan kuulla muidenkin mielipiteitä ennen sitä
Kiitokset. Paineita tuosta tulee, joten kevennän niitä hetu alkuun sanomalla, että kukaan maailmassa ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. On vain todennäköisyyksiä. Olen perehtynyt itseäni viisaampien käsityksiin nykyjärjestelmän riskeistä ja mahdollisista skenaarioista. Joten tässä muutama sana niistä.
“Romahdus”. Tärkeää on ymmärtää, että romahduksia voi olla monenlaisia. Viime keväänä kyse oli likviditeettikriisistä. Epävarmuus kasvoi, riskit alkoivat realisoitua. Se toi domino-efektin vivutetuille finanssimarkkinoille. Yksi limitti paukkui, pakkomyynti iski. Toinen. Kolmas. Jne. pakkolikvidoinnit vyöryivät aallon tapaan. Keskuspankit saivat palautettua luottamuksen markkinoille ja ikäänkuin luotua turvaverkon. Monet jopa sanovat, että keskuspankit antoivat markkinatakauksen ja kaikki voivat huoletta tunkea rahaa -kirjoita tähän sijoituskohde-. Se vaan valitettavasti ei pidä paikkaansa, riskit ovat tällä hetkellä suuremmat kuin vaikkapa vuosi sitten. Seuraavassa vastaavassa kriisissä (olipa triggeri mikä tahansa) työkalupakki lienee sama eli: QE, uutta rahaa finanssimarkkinoille ja korkojen lasku. Riippumatta mitä lyhytaikaisesti tapahtuu sijoitusluokkien arvoille, bitcoin on juuri oikea sijoitusinstrumentti tanssipartneriksi tuollaisen musiikin soidessa.
Ongelmana on se, että keskuspankkien takaus markkinoille tulee jossain kohden murtumaan, jos samojen työkalujen käyttöä jatketaan. Luottamusta ei vaan voi luoda keinotekoisesti. Rahan painaminen ja korkotasojen kontrolli eivät muuta nykyjärjestelmän perusongelmia, enemmänkin ne ammentavat lisää ruutia mahdolliseen räjähdykseen. Korkojenhan osalta nyt ollaan jo rajoilla, toki EKP on näyttänyt, että miinuskoroilla voidaan “ryömiä eteenpäin” pitkäkin aikoja, Finanssialan ammattilaiset kyllä tietävät riskit, ei “malisille” ja “roubineille” naureta sen takia, että he olisivat väärässä vaan koska he ovat etuajassa (vuosia, vuosikymmeniä?). Niin kauan kuin musiikki jatkuu, rahanteko on finanssijärjestelmän sisäpiirissä helppoa. Koronakriisin takia ollaan varmasti paljon lähempänä sitä isoa luottamuksen menetystä, jonka jälkeen katsotaan mitä “keisari on oikeasti pukenut päälleen”.
Virheellistä on kuitenkin sortua keskuspankkiireiden aliarviointiin. Siellä kyllä tiedetään pelin henki. Ja varmasti on luotu erilaisia vaihtoehtoisia toimintamalleja. 2019 syksyn repokriisiin ja 2020 koronakriisiin reagoinnin nopeus jo itsessään kertovat siitä, että FED:ssä hahmotetaan järjestelmän aukot ja niiden tilkitsemistavat paljon paremmin kuin vaikkapa finanssikriisin aikaan. Useammasta lähteestä olen kuullut huhuja, että kultakantaan palaaminen on yksi pöydällä oleva vaihtoehto. “Yliyön” kullan uudelleen arvottaminen esim. 15.000 dollariin ratkaisisi ainakin Yhdysvalloissa paljon ongelmia. Se skenaario olisi todennäköisesti bitcoinille huonoin mahdollinen. Toisaalta sen todennäköisyys lienee pienehkö, koska rahan vakauden palauttaminen ja inflaatiomahdollisuuksien tukahduttaminen tuskin on politiikkojen suosiossa. Se nimittäinen vaatisii merkittäviä rakenneuudistuksia ja poliittisesti ikäviä ratkaisuja. Sellaisia, joita esim. EU:ssa ja Suomessa olisi pitänyt tehdä jo kymmenen vuotta sitten, mutta enemmänkin poliittinen ilmapiiri menee vastasuuntaan ja kohti jonkinlaista sosialismia.
On toki hyvä huomata, että jo tällä hetkellä toteutetaan yhtä vaihtoehtoa nykyjärjestelmän ‘uudistamiseen’: veloista ulos kasvamiseen inflaation avulla. Ainut realistinen mahdollisuus nyky-yhteiskunnille selvitä velkataakasta on nimittäin se, että rahan nimellisarvo inflatoituu merkittävästi nopeammin kuin velat kasvat. Toki rahan voimakas inflaatio yhdistettynä reaalitalouden heikkoon kasvuun luo omat riskinsä järjestelmän romahtamisesta… ja sitten taas palataan tuohon ylläolevaan pohdintaan siitä, minkälainen romahdus olisi. Inflaatio ratkaisuna on myös sosiaalisesti äärimmäisen riskialtis. Ihmiskunnalla FIAT-rahan historia on synkkä sen suhteen, mitä tapahtuu kun valtionjohto kuvittelee selviävänsä ongelmista rahaa painamalla. Päitä kirjaimellisesti putoilee. Nykyisin toki seuranta- ja reagointimahdollisuudet ovat paljon paremmat - senkin takia kuluttajahintaindeksit ovat keskuspankkiirien ydinmittari. Asiat on hyvin niin kauan kuin “tyhmä kansa” ei tajua kuinka aito varallisuus karkaa tavallisen palkollisen ulottumattomiin, mutta jos ruoan hinta nousee liikaa ja mahat kurnivat, sen yhteiskunnallisista seurauksista on myös paljon valtaapitäville epämieluisaa dataa viime vuosisadoilta.
Ihan tiivistetysti muutama nykyjärjestelmän rakenteellinen perusongelma:
Osakemarkkinat. Osakemarkkinoiden pitäisi olla pääomien tehokasta allokaatiota tukeva järjestelmä. Tuottavat “projektit” saavat helpoiten rahoitusta, ja epäonnistumisilta lähtee rahoitus nopeasti alta. Pääomia annetaan suurella riskillä, joka jo itsessään tehostaa markkinoiden toimivuutta kun pääomittajalla on vahvasti oma lehmä ojassa tehdä oikeita valintoja. Markkinatalouden peruspilari on toimivat pääomamarkkinat. Osakemarkkinat on viimeisen 40 vuoden aikana muuttunut aina vaan vähemmän tehokkaiksi. Suurin syy on se, että niistä on tullut enenevässä määrin säästämisen ja eläketurvan muoto. Siksi niitä pitää “pelastaa” ja tukea. Seuraksena se, että indeksirahastot pyörittävät omaa illuusiotansa (kannattaa tutustua Mike Greenin ajatuksiin, jos haluaa tästä ymmärtää enemmän), ja pääomia kasaantuu muihin kuin voittoa tuottamattomiin yhtiöihin. Hyvä esimerkki 2020 IPO:t kun näilläkin palstoilla ihmiset pää punaisena perustelevat miksi jokin tappiota tuottava yhtiö “valtaa maailman” 10 vuoden päästä ja siksi sen arvostuksen pitää jo NYT olla ihan huikealla tasolla. Ei osakemarkkinoiden kuuluisi toimia niin. Toki lisämausteena se, että valtioiden “too big to fail”-yritysten pelastamiset jo itsessään luo valtavasti tehottomuutta ja vääristää tehokasta kilpailua.
Bondimarkkinat. Tämä on SE iso juttu ja riski lähivuosina. Edelliseen viitaten, toimivaan markkinatalouteen kuuluvat ydinasiana tehokkaat velkamarkkinat. Riskiä tulisi hinnoitella koroissa markkinaehtoisesti, muuten hyväksytään markkinatalouden allokaatiovirheet. Korot nimittäin ovat erittäin tehokas keino investointien seulomiseen ja siten myös nykyongelmien ratkaisuus kuten tuottavuuden parantamiseen. Samoin suuremman riskin (=koron) valtiot olisivat pakotettuja etsimään sellaisia rakenneuudistuksia, jotka tasapainottaisivat ja aidosti kehittäisivät yhteiskunnan toimintaa. Tämä aihepiiri ansaitsisi laajan katsauksen, mutta tiivistän sen nyt tähän: bondimarkkinat ovat kokoluokaltaan niin massiivisia, että siellä on oikeasti sen ihmiskunnan suurimman romahduksen ainekset. Esim. jos “ulkopuoliset” ostajat valtioiden velkakirjoille vähenevät nykyistä tahtia, keskuspankkien työkalut hajoavat nopeasti käsiin. Bitcoinin osalta… jaa-a, todennäköisesti pako bondimarkkinoilta olennaiselta osin lähtee FIAT-järjestelmän ulkopuolella ja siten bitcoin olisi merkittävä hyötyjä.
Johdannaismarkkinat… sen kaninkolon jätän tällä kertaa väliin. Muutoinkin tässä keskustelupalstaformaatissa täytyy sivuuttaa paljon näkökulmia. Tämäkin taitaa mennä jo ylipitkäksi - jos olet lukenut tähän asti, arvostan.
Mutta pieni summaus: romahduksia voi tulla monenlaisia eikä mikään yksittäinen omaisuusluokka voi vastata kaikkiin skenaarioihin. “Oikeassa olemista” usein yliarvostetaan, ihmisten egolle ominaista on se, että halutaan uskoa omaan ajatteluun. Mutta kenelläkään ei ole varmoja vastauksia, ja mielipiteitä saa olla monia. Tärkeintä on olla oikealla puolen treidiä. Bitcoinin matkassa oleminen on käytännössä millä tahansa aikajänteellä ollut “oikealla puolella” olemista. Ja bitcoin ainakin lyhyellä aikajänteellä (6-9 kuukautta) on suurella todennäköisyydellä kisan nopein hevonen, jonka missaava sijoittaja on väärällä puolen treidiä. Toki allokaation on hyvä miettiä oman sijoitusprofiilin ja riskinsietokyvyn mukaan. Pidemmälläkin aikavälillä näen, että pieni bitcoin-allokaatio toimii eräänlaisena vakuutusmaksuna monenlaisia kriisejä vastaan, joten en välttämättä ikinä tule myymään kaikkia bitcoinejani.
Yksi viisaus viisaammiltani: liki jokaisen sijoittajan tulisi käyttää huomattavasti enemmän aikaa sijoitusportfolion rakentamiseen kuin osakepoimintaan tai kurssien seuraamiseen. Tasapainoinen portfolio on se, jolla pääsee kaikista kriiseistä läpi ehjin nahoin. Esimerkiksi Ray Dalion all-weather-portfolio pärjännee loistavasti missä tahansa ympäristössä, jos sitä hallinnoi vähänkään finanssimaailmaa ymmärtävä. Toki Dalion ajatus 15:sta ei-korreloivasta omaisuuserästä on normisijoittajalle vaikea pala, mutta noin 10 on ihan realismia. Itse olen vakuuttunut Dragon Portfoliosta. Se toimii omaan ajatteluuni erinomaisesti, ja itse asiassa nykyisessä makroympäristössä se todennäköisesti yliperformoi, koska sen tasapainottavat “haukka”-omaisuuserät ovat historiallisesti täysin aliarvostettuja. Long-vol on toki hankala sijoitusluokka piensijoittajalle, mutta joitain instrumentteja siihen löytyy jo tällä hetkellä, ja luultavimmin vaihtoehtoja tulee lähivuosina lisää.
PS: en juurikaan oikolukenut tätä, joten osa sananvalinnoista voisi olla täsmällisempää. Toivottavasti kuitenkin tästä joku sai uutta ajateltavaa ja vastauksia johonkin.
Kun useampi teistä jaksoi lukea edellisen pohdiskelun, jatkan vielä täsmäesimerkillä portfolion rakentamisen tärkeydestä. Se muuten aihepiirinä saisi olla isommassa roolissa inderesin keskustelupalstalla - tämä on siihen väärä ketju, mutta teen aasinsillan bitcoiniin… Lauantai-illan kunniaksi siis pieni tarina. Realistinen tarina, todennäköisyys tuntematon.
Elokuun 2020 Jackson Hole -virtuaalitapaamisessa keskuspankkien johtavat virkamiehet saivat tehtäväkseen selvittää vaihtoehtoja ratkaista maailmanlaajuinen velkakriisi. Koronakriisin aiheuttama velkaantuminen nähtiin peruuttamattomana tapahtumana, joka tulisi tulevaisuudessa suurella todennäköisyydellä vaarantamaan yhteiskunnallisen vakauden monessa maassa ja mahdollisesti aiheuttamaan 3. maailmansodan. IMF otti muodollisesti vetovastuun, mutta FED:n asiaa varten perustettu salainen erikoisjaosto kantoi soihtua eteenpäin. Se nimittäin sai muodostettua SEC:n kanssa toimielimen, jota säänteli vahvasti kriminalisoitu vaitiolovelvollisuus.
Suunnitelmat valmistuivat toukokuussa 2021. Nykyjärjestelmän pelastaminen todettiin mahdottomaksi. Salaisissa neuvotteluissa tärkeimmiksi toimenpiteiksi todettiin muun muassa seuraavat: laaja ‘debt jubilee’, velkavivun poistaminen finanssijärjestelmästä, johdannaismarkkinoiden supistaminen, valtiontukien kieltäminen (ml. heikosti menestyviä yrityksiä ei saisi suoraan tai välillisesti pelastaa), korkojärjestelmän muuttaminen markkinaehtoiseksi, velan määrän absoluuttinen rajaaminen pieneen osuuteen bkt:stä, ja maailmanlaajuisen reservivaluutan perustaminen, joka inflatoituisi (vain) tuottavuuden kasvua mukaillen.
Poliittisesti aihe oli arka. Siksi suunnitelma jätettiin pöydälle odottamaan sopivaa hetkeä. Valtiollisten ministeriöiden kanssa aloitettiin kuitenkin pohjatyö yksittäisistä osa-alueista. Valmistelut pidettiin luottamuksellisina ja rajattiin niin pieniin yksityiskohtiin, että kokonaisuus pysyi vain alkuperäisen virkamiespiirin tiedossa.
Tammikuussa 2022 tapahtui pitkään pelätty luonnonkatastrofi. San Andreasin siirroksen alueella alkoi keskiviikkona 12.1. voimakkaiden maanjäristysten sarja. Väestön evakuointi alkoi välittömästi. Perjantaina 14.1. johtavat tiedemiehet arvioivat, että siirroksen länsipuolen vahingot tulisivat olemaan täydellisiä. Mallinnukset tsunamien aiheuttamista vahingoista Aasian itärannikolla signaloivat valtavia tuhoja. Pörssit ympäri maailman suljettiin heti circuit breakerien lauettua.
Hallitukset ympäri maailmaa kokoontuivat hätäkokouksiin. Keskuspankkien virkamiesryhmä näki tässä mahdollisuuden tervehdyttää maailmantalous ja ottaa suunnitelmansa käyttöön. Verkosto poliittisiin päättäjiin oli valmis ministeriöiden kautta ympäri maailman (G20-maissa). Keskustelun mantra oli: “valtava uudelleenrakennus sekä finanssimaailmassa että reaalitaloudessa on joka tapauksessa edessä, joten tehdään se mahdollisimman terveeltä pohjalta.” Pörssit pysyivät kiinni seuraavan viikon. Lauantaina 29.1. IMF otti kunnian modernin ajan suurimmasta rahavallankumouksesta, joka johtaisi ‘ihmiskunnan hyvinvoinnin lisääntymiseen ja vihreämpään maailmaan’.
Pörssit avautuivat ympäri maailmaan uudelleen torstaina 3.2. Instituutiot ja yksityissijoittajat olivat ehtineet sulatella bondimarkkinan mitätöitymistä. Katse oli nyt osakkeissa. Markkinaehtoiset korot, aito sijoittajariski ja velkavivun poistuminen johtivat siihen, että suurimmat indeksi tippuivat päivän aluksi 90 %. Seuraavina kuukausina pörssimarkkinoiden arvo vakiintui noin 12 %:iin kriisiä edeltävästä ajasta. Toki menestyjiä markkinoilta löytyi, mutta P/E-luvut jäivät parhaimmillakin yrityksillä noin kymmeneen.
Ensimmäisinä vuosina yhteiskunnat ympäri maailman olivat kipurajoilla valtavien veronkorotusten vuoksi. Sosiaali- ja eläkejärjestelmät edellyttivät niitä. Veropaine alkoi jo muutaman vuoden jälkeen helpottaa, koska tuottavuus oli lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Samalla teknologisen kehityksen nyt vapautettu deflatorinen vaikutus oli aikaansaanut sen, että palkan tai eläkkeen ostovoima parani vuosi vuodelta. [Tätä voi jatkaa oman visionsa mukaan ruusulinnoista tai uusista kriiseistä, fuusioenergian mahdollisuuksista tai ilmastokatastrofeilla.]
Ja se aasinsilta: kun tiedot uuden järjestelmän vastuullisesta rahapolitiikasta tulivat julki, bitcoinin arvo romahti tunnissa noin 80 %:ia. Kriisin jälkeen bitcoinin arvo oli noin 2 % kriisiä edeltävästä ajasta eikä sille ollut uudessa maailmassa odotettavissa merkittäviä arvonnousua. Joskus vuosikymmenten päästä digihyödykkeiden keräilijät saattaisivat maksaa bitcoinista maltaita, joten bitcoin-maksimalistit eivät toki myyneet yhtään ainutta bitcoinia kriisin aikana tai vuosikymmeninä sen jälkeen.
Kysymys lukijalle: miten sinun sijoitussalkkusi kestäisi tuon skenaarion? Jos huonosti, voitko tehdä asialle jotain? On älyllisesti epärehellistä ajatella, että “kyllähän sitä ehtii reagoida”. Nopeasti kehittyvässä kriisissä yksityissijoittaja jää helposti rannalle ruikuttamaan. Hitaasti kehittyvässä kriisissä ihmisen psykologia helposti sokaisee kriisin tunnistamisessa - kunnes on liian myöhäistä. Siksi sijoitusportfolio pitäisi olla joka ikinen hetki riittävästi hajautettu.
Huom! Jos joku kokee tuon kriisiesimerkin liian raflaavana tai vakavilla asioilla leikkimisenä, voin toki siivota sen geneerisemmäksi. Se ei ole tämän tarinahetken ydin.
Kaksi voimakkainta tekijää vaan unohtuu makroekonomisteilta yleensä
ihmisen loputon ahneus
ihmisen ikuinen pelko saavutetun voiton menetyksestä
Katsotaan, miten tähän kryptot reagoi seuraavan vuoden aikana. Olen valmis- saatan välillä omistaa pitkäänkin, mutta myyn heti heikkouteen. Rinse and repeat.
Ohoh, en olisi noin kattavaa kommenttia uskonut, kiitos! Eniten juuri mietinkin tuota BTCn omistamista vakuutusmaksuna kriiseille, sillä kriisistä riippuen Bitcoin saattaa pelastaa talouteni. Täytyy vielä laskelmoida vaihtoehtoja, mutta oli muutenkin kuin Bitcoinin näkökulmasta hyvä kirjoitus!
Teoreettinen makroekonomia tuskin ikinä tuottaa mallia, joka tositilanteessa ei jollain tavalla petä ihmisten ahneuden ja siitä syntyvän luovuuden edessä. Länsimaissa Keynesiläisyys tullee tiensä päähän lähivuosikymmeninä. Korvaako sen Itävaltalainen taloustiede, Marxilainen taloustiede vai jokin muu, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa uusia haasteita aina luvassa.
Useimmat seuraamani makroekonomistit sijoittajan rooleissaan tiedostavat hyvinkin tuon lyhyemmän aikajänteen markkinapsykologian. On toki jääriä, joille on välttämätöntä “olla oikeassa” ja ovat valmiita olemaan väärällä puolella treidiä vuosikausia. Mutta suurin osa yhdistää mainiosti pidemmän aikavälin todennäköisyykset lyhyemmän aikajänteen sijoittamiseen. Toki en nyt puhu mistään teoreettisista makroekonomisteista vaan esim. varainhoidon ja/tai sijoittajille tehtävien makroanalyysien parissa työskentelevistä.
Itse pyrin täällä palstalla kertomaan avoimesti koska tuotto-riski-suhde bitcoinissa/kryptoissa alkaa näyttää huonolta ja milloin alan tyhjentää omaa kryptosalkkuani. Tuskin saan kumpaakaan kohdilleen, joten jokainen tehköön omat sijoituspäätöksensä.
Edit. Selvyyden vuoksi: Hamptons on nykyisen NY-eliitin pakopaikka. Chamath on klassisen ‘American Dreamin’ onnistuja eikä juuri arvosta itärannikon finanssimaailman tai politiikan kautta rikastuneita.
Merkittävissä markkinareaktioissa BTC on reakoinut pörssin mukaisesti. Sinällään sitä ei voi pitää hedgeä indekseille. Se on taas eri arvio, voidaanko sitä pitää hedgenä keskuspankkirahoitteiselle talousjärjestelmälle?
Lähes säännöllisesti en ole pystynyt käsittämään miten uusien toimialojen arvo muodostuu toimialan vasta hakiessa muotoaan. Näin jälkikäteen esim googlen ja facebookin arvo on täysin selvää. Tähän viitaten se, että BTC:n arvo muodostuu vain siitä, että joku toinen on valmis maksamaan siitä huomenna enemmän vaikuttaa liian helpolta päätelmältä.
Mahdollisesti BTC:n arvo tulee määräytymään osittain sen lohkoketjun arvon perusteella. Mikä sen lohkoketjun arvo todellisuudessa on nyt ja tulevaisuudessa? Minkälaisia hyötykäyttöä BTC:n lohkoketjulla tulee tulevaisuudessa olemaan? Toki BTC:llä on treidauspuoli ja rooli eräänkaltaisena kultana yms. myös.
Sen verran varaan puheoikeutta tähän näkökulmaan, että jokainen miettiköön itse tämän näkökulman merkityksen BTC:n pitkän aikavälin arvostukseen. BTC:n kurssivaihteluiden ollessa näyttäviä näen punaista jokaisessa ennustuksessa BTC:n arvosta tulevaisuudessa. Ihan kuin olisi olemassa jokin mystinen arvo, johon btc nousisi ja pysyisi sielä.
Todennäköisesti tulemme näkemään vastaavia syklejä, kuten tähän mennessä on nähty syklin huipun ollessa varsin lyhytaikainen. Tälläiselle pitkäaikaiselle holdarille näillä huipuilla ei ole suurta merkitystä pitkäaikaisen trendin ollessa tärkeämpi. Tosin mikäli taitoa olisi riittävästi tarjoisi tämä suurta mahdollisuutta treidaamiseen, mutta aika harvassa taitavat olle ne, joilla taito ja ymmärrys treidaamisesta riittävät tähän.
Huomio keskittyy lähes täysinomaan bitcoiniin, vaikka kryptojen vallankumous on paljon laajempi käsitteenä. Tulee mieleen vertaus, jossa on osakeyhtiöt on keksitty ja niille kaupankäyntialusta ja siellä on ensimmäinen vaihdettava osake päähuomion kohteena. Kun kaikki tuntee sen ja luottaa sen arvonnousuun. Sitten tulee musta joutsen, joka valtaa ykkösaseman. Ja sen jälkeen pyrähtää kokonainen lintuparvi paikalle.
Tokihan BTC:n saa myytyä halutessaan, mutta uskon, että liian moni jumiutuu sen omistamiseen, kunnes sen arvosta on pudonnut iso osa, joka ei enää koskaan palaudu takaisin.
Suosittelen kaikille syvällistä tutustumista ETH:hon ja siihen, mistä siinä on oikeasti kyse. Oma ketju tietysti olisi sille paikallaan, jotta tämä voi keskittyä BTC:hen.
Mielenkiintoista. Veikkaatko, että tämä tai seuraava sykli veisi sellaiseen huippuun, jota ei ikinä enää nähtäisi ja/tai jokin muu krypto korvaisi bitcoinin ‘store of value’-kryptona? Kummastakin ajatuksesta olisi hyvä kuulla lisää.
Komppaan muihin kryptoihin tutustumista. Ja nokitan seuraavalla: jos kryptoista haluaa jotain ymmärtää, kannattaa ainakin top-20 kryptot perusteiltaan kauhoa läpi. Sen jälkeen hahmottaa paljon paremmin, mistä teknologiassa oikein on kyse. Selkosuomella kirjoitettu bitcoinkeskus.com on vasta-alkajalle helppo lähde.
Platformeista ETH on edelleen kuningas, mutta ei-sijoitussuosituksena: siinä on todella paljon riskejä, mihin pienet siivut ADA:sta ja DOT:sta voivat käyttäytyä halpoina “vakuutuksina”. Jos siis uskoo platformien tulevaisuuteen.
Kyllä, itse uskon, että BTC:n rooli häviää/pienenee ja ETH sekä muut sen kaltaiset palvelualustat (arvonsiirtopalvelut) ovat lopulliset voittajat. Tähän menee vielä aikaa, koska esim. Ethereumista puuttuu vielä tiettyjä asioita, mutta kehitys on hyvällä polulla.
Tuollainen “store of value” ajattelumalli on minusta vanhanaikaista, pohjautuu noihin vanhoihin kullansijoitusperusteisiin. Tämän vuoksihan kyse onkin vallankumouksesta.
Näistä asioista on täälläkin kirjoitettu jokunen hyvä pätkä. Jos et jostain syystä halua selata ketjua taaksepäin, hengähdä hetki ja aloita ihan perusasioista. Lue juuri viittaamaltani nettisaitilta vaikka nämä kaksi artikkelia ja mieti sen jälkeen mikä on oma strategiasi bitcoinin kanssa.
Siinä mielessä arvio ns. käyttöjärjestelmä cryptojen merkityksestä verrattuna bitcoiniin, ei varmaan ole täysin perätön. Ainakin ETH:n lohkoketjulla on käyttöarvoa pelkän arvon säilytys/treidauksen lisäksi. ETH:n aseman piti olla uhattuna 2017/2018 manian aikana, mutta toisin on käynyt. Oikeastaan ETH on tuntunut vain kasvattaneen etumatkaa platformina.
Sinällään myös btc pohjaisesti side chainissa voisi tehdä samoja asioita, kun ETH:lla. Myös tätä mahdollisuutta ei kannata täysin sulkea pois. Joka tapauksessa platformina ETH:n etumatka kaikkiin muihin on suuri. Sinällään ETH ja BTC eivät ole suoranaisia kilpailijoita keskenään ja täydentävät toisiaan.
Kun tässä ny asiaa tuumiskelee niin ei esim. nämä bitcoinin toiveikkaat kohtuu lyhyen tähtäimen >100000$ ennusteet enää niin mahdottomilta kuulostakkaan (jos/kun raha lähtee isommin etsimään uutta kotia, kehitys kehittyy, jne.) varsinkin kun noit positiivisia ajureita tuntuu ilmaantuvan vähän väliä… 
