Bitcoin - Suuria mahdollisuuksia

Täällä foorumeilla näkee hyvin tiedon kukkulalle kiivenneitä kuninkaita, jotka eivät huomaa oppimisen vuorta vieressä. Koen keskustelun tällaisten henkilöiden kanssa täysin turhaksi ajanhukaksi, joka oman luonteeni tuntien johtaa möys kummankin osapuolen lokaantumiseen. Tässä tapauksessa absoluuttinen (siis: “empiirinen”) totuus maltillisen inflaation välttämättömyydestä talousjärjestelmässä oli ensimmäinen varoitusmerkki. Ja olisi saanut olla viimeinenkin. Mielelläni edelleen keskustelen eri talousteorioiden hyvistä ja huonoista puolista, mutta vain sellaisten henkilöiden kanssa, jotka eivät ole jo ennen keskustelua valinneet voittajateoriaa.

Tulevaisuuden osalta on vain eri asteen todennäköisyyksiä. Bitcoin uuden rahajärjestelmän perustana on erittäin epätodennäköistä, koska nykyjärjestelmä näyttää rapautuvan kiihtyvällä tahdilla ja bitcoin on viime syksystä lähtien jäänyt omaisuusluokkana hedge-rahastojen ja riskimanagerien pelinappulaksi. Jonkinlainen bancor-järjestelmä on mielestäni todennäköisin ja hyödykepohjainen rahajärjestelmä seuraavaksi todennäköisin. Tarkennuksena se, että Keynesiläinen taloustiede ei varsinaisesti ole epäonnistunut, vaan se, että fiskaalipolitiikka ei liiku trendiä vastaan muutoin kuin huonoina aikoina. Joka tapauksessa nykyisen talousjärjestelmän valtava velkamäärä on liki mahdotonta hallitusti tyhjentää järkeville tasoille, joten jonkinlainen velkamassan ja siten rahajärjestelmän great reset on mielestäni erittäin todennäköinen.

Geopolitiikka luo oman haasteensa todennäköisyyksien arviointiin. Jos pitäisi vetoa lyödä, sanoisin että länsimaailmassa ollaan kymmenen vuoden sisään IMF:n sdr-pohjaisessa järjestelmässä, joka siis käytännössä on bancor-ajattelun mukaista. “Uusi itäblokki” (Venäjä, Kiina ja Intia, Kaakkois-Aasian köyhemmät maat ja ehkä Afrikka) saattavat olla jo viiden vuoden sisään hyödykepohjaisessa rahajärjestelmässä. On muuten monessa mielessä valtavan huono asia se , että globalisaatio näyttää ottavan isoa takapakkia, mutta… ei siitä nyt enempää tässä.

Seuraavat 6-12 kuukautta länsimaissa näyttää paljon eli kuinka pitkälle poliitikot ovat valmiita tukemaan keskuspankkeja rahapolitiikan kiristämisessä inflaation tappamiseksi. Taantuma ja lama kummasti sotkevat poliitikon jatkovalintamahdollisuuksia, mutta toisaalta ostovoiman heikkeneminen sekin kummasti nakertaa nykyhallitusten kannatusta. Mikäli poliittisesti kantti kestää, parasta olisi nyt tyhjentää velkakuplaa, siivota heikot ja/tai velkaiset yritykset pois sekä pakottaa valtiot tehostamisiin ja tuottavuuden kasvua parantaviin linjauksiin. Itse vahvasti epäilen sitä, että kantti kestäisi. Jos ollaan orastavan laman ja ihmisten pahan olon sweet spotissa, voi vaikkapa MMT ottaa oikeasti tuulta alleen. Jos taantuma pakottaa raaka-aineiden hinnat alas, tulee inflaatioluvut vajaan vuoden päästä jopa negatiivisina tuuttiin, mikä voi antaa poliittisen oikeutuksen äärimmäisen löysällä rahapolitiikalle - ts. sekin sataisi MMT-ajattelun leiriin. Markkinat tulevat sen skenaarion haistamaan varmaankin jo ensi syksynä.

Bitcoinin roolia seuraavassa rahajärjestelmässä on vaikea arvioida. Paljon riippuu siitä, millä aikataululla bitcoin saavuttaa ~kullan markkina-arvon. Ja todennäköisyyksistä kun puhutaan niin tottakai se on epävarmaa, mutta sanoisin silti sen olevan vahvasti todennäköistä. Siinä vaiheessa (tai ehkä jo vähän aiemmin) bitcoin olisi luonteva osa hyödykepohjaisen rahajärjestelmän hyödykekoria. Jotta jonkinlainen hyperbitcoinisaatio tapahtuisi, pitäisi nykyjärjestelmän velkalaulun jatkua minimissään 10 vuotta, jotta bitcoinista ehtii kasvaa jonkinlainen “superior bearer asset”, mutta tosiaan nykyjärjestelmälle en näe niin pitkää elinaikaa. Voi toki olla, että tällä hetkellä aliarvioin bitcoinin eksponentiaalista adoptiotahtia (>10 % länsimaissa jos yhtään kyselyihin on uskomista), mikä voi jo lähivuosina muuttaa keskusteluita rahajärjestelmän fiksaamisesta isommillakin foorumeilla.

7 tykkäystä

Tätä voisin vielä erikseen kommentoida. Koulutus on mielestäni turhan paljon tiedon haalimista eikä niinkään oppimistaitojen harjoittamista. Koulutus usein jopa fiksoida omaa ajattelua, kun jäädään jumiin joskus opittuun, varsinkin mikäli se näyttää toimivan myös (työ)elämässä. Kokemusta on. En todellakaan vähesty itseopiskelua, itsekin olen kaikki ammatillisesti arvokkaimmat asiat oppinut koulutuksen jälkeen. Teoreettisessa keskustelussa toisen osapuolen koulutus- ja muun taustan ymmärtäminen on mielestäni hyvä lisä. Varsinkin korkeakoulutus jättää jälkensä ajatteluun ja lähestymistapoihin. Mitä teoreettisemmasta aiheesta puhutaan, sitä enemmän akateemisella koulutuksella on merkitystä, mutta sitä enemmän koulutustausta voi jäykistää keskustelua.

Ja tähän vielä: kirjoittelu tällä foorumilla on minulle ihan vaan huvin vuoksi ja omien ajatusteni sparraamiseksi. Jos en näe kumpaakaan mahdolliseksi tietystä aihepiiristä tai tietyn kirjoittajan kanssa, en halua argumentoida.

2 tykkäystä

olisi mielenkiintoista tietää miten ajattelet digi eurojen yms. asettuvan tähän soppaan

1 tykkäys

Soppa on oikea sana. Mistäköhän aloittaisi? Sen verran minulla on uskoa kansallisvaltioihin, että en usko niiden päästävän ohjaksia juurikaan nykyistä enempää keskuspankeille. Fiskaalipolitiikka ja valtiollinen sisäpolitiikka ja lainsäädäntö on kuitenkin se tehokkain tehottomista tavoista ohjata väestön hyvinvoinnin perusasioita. Aiemmin mainitsemani ajatus pitää kutinsa myös tuossa IMF:n logiikassa:

Mielestäni digitaaliset valuutat eivät ratkaisevasti muuta kansainvälisen rahajärjestelmän perusrakenteita. Kyse on kuitenkin siitä, että mahdollisimman likvidi valuutta on tärkeä osa ihmiskunnan vaihdantaa ja elämää, ja valuutasta toiseen kaupankäynti on nykymaailmassa olennaisen tärkeää. Digivaluutat poistavat kitkaa, mikä on lähtökohtaisesti hyvä asia. Se ei silti muuta sitä, että valuuttojen pitää voida vuorovaikuttaa keskenään myös arvonmäärityksellisesti, ja vähänkään yhteystyötä tekevien maiden intressissä on se, että kukaan ei käytä omaa valuuttansa arvoa (liian paljoa) epäreilun kilpailuedun saavuttamiseen. Juuri siksi IMF:lle on nyt jos koskaan tyrkyllä asema halukkaiden keskuspankkien bancor-järjestelmän hallinnoijaksi painotettujen sdr-instrumenttien kautta. Käytännössä niin, että IMF tasapainottaa valuuttakorissa eri valuuttojen painoa ko. valuutan talousalueen vahvuuden kautta - tai valuuttamarkkinat määrittävät valuutan arvon ja keskuspankit voivat valuutta <-> sdr vaihdoilla vahvistaa tai heikentää oman valuuttansa painoa/arvoa. Näin säilyy erillisten valuuttojen paras puoli eli se, että ne ohjaavat pääomia vahvasti suorittavista talouksista heikommin suorittaviin ja “vetävät” pidemmällä tarkastelujaksolla kaikkia talouksia eteenpäin. Mikäli IMF (tai muu taho) olisi aidosti luotettu taho reilussa tasapainotuksessa ja digitaaliset valuutat sallisivat kitkattoman vaihdannan valuutasta toiseen, voisi maailmantalouden toimivuudelle olla parasta jopa lisätä valuuttojen määrää maailmassa.

Euroalue itsessään on melkoisessa liemessä. Edellisen kappaleen loppuun viitaten, toivottavasti EKP taustoissa työstää kahden tai useamman eurovaluutan kitkatonta setlausjärjestelmää. Ei pitäisi nykyaikana olla mikään mahdottomuus, että digieuron myötä otettaisiin esim. “Northern euro, N€” ja "Southern euro, S€ (tai joku paaaljon parempi nimi), joiden arvo voitaisiin eriyttää valuuttamarkkinoiden määriteltäväksi. Nykyisin liian vahva euro suhteessa Etelä-Euroopan talousvoimaan on valtava ongelma. Nythän taas valmistellaan uutta pelastuspakettia Kreikalle, mutta se on vain hetken tekohengitystä eurolle. Italia, Espanja ja Portugali ovat aivan liian lähellä breikkauspistetta ja ne ovat liian isoja talouksia EKP:n pelastettavaksi. Mielestäni nykytrendillä eurojärjestelmä tulee menemään tavalla tai toisella rikki, jopa muutaman vuoden sisään, ja meidän kaikkien intressissä on se, että EKP tai edes Suomen Pankki on jollain tavalla valmistautunut siihen.

En tiedä vastasinko kysymykseesi @hartZa ? Tätä voi lähestyä kovin monella tavalla. Mukaan lukien se, että digivaluutat ovat hieno mahdollisuus oikein käytettynä kytkeä valuuttoja ja vaihdantaa kitkattomasti yhteen, määrittää valuutan arvoa esim. BKT:n tai hyödykekorin tai minkä tahansa “automatisoidun” mittarin kautta ja siten tuoda tasapainoa rahajärjestelmään, parantaa sosiaaliturvan kohdentumista oikeille henkilöille, tehostaa pankki- ja maksujärjestelmiä olennaisesti, jne. Väärin käytettynä ne voivat olla poliittisen idealismin tai kontrolliyhteiskunnan ase tai esim. luoda uuden järjestelmän, jossa toistetaan vanhat virheet Cantillon-efektin osalta.

6 tykkäystä

Kyllähän digivaluutat olisivat vähintään yhtä iso mullistus rahajärjestelmään kuin kultakannasta luopuminen. Ne antaisivat keskupankeille näennäisesti liikkumavaraa laittaa tiukan paikan tullen lyhytaikaisesti vaikka -5% ohjauskoron. (Näennäisesti siksi, että monet tärkeät keskupankit kuten fed, ekp ja boj eivät nytkään ole itsenäisiä vaan tiukasti valtioiden apulaisia.) 2010-luvulla tärkein syy joka esti painamasta ohjauskorkoa syvälle miinukselle oli pelko talletuspaosta ja sen myötä pankkien maksukyvyttömyydestä. Kun mahdollisuutta vaihtaa pankkisaamisensa seteleiksi ei enää olisi, talletukset lähtisivät negatiivisen korkoshokin koittaessa lähinnä muihin valuuttoihin tai kulutukseen tai sijoituksiin. Rahan kiertonopeutta saataisiin siis tarvittaessa kiihdytettyä melkoisesti jos vieläkin tulisi deflaatiopeikko väijymään. Deflaation torjuminen rankalla miinuskorolla on ainoa todellinen syy miksi digieuroon ylipäätään lähdettäisiin.

1 tykkäys

Bitcoin’s story cannot be told without the inclusion of both its strongest believers and disbelievers. Healthy skepticism of revolutionary technology is vital because it speeds up development and adoption.

1 tykkäys

Niin, bitcoinhan on edelleen pilottivaiheessa ja sen osuus kansainvälisistä maksuista on hyvin pieni osa. Sen skaalautumisesta globaaliksi maksujärjestelmäksi ei ole mitään takuita. Se, että saat maksettua El salvadorilaiselle siivojalle nopeasti muutaman satasen palkan ei ole merkki mistään muusta kuin verojen kierrosta.

Mielenkiintoista, sillä siitä El salvadorin kokeilusta on ilmeisesti tulossa fiasko. Ihmiset eivät ole juuri suostuneet käyttämään bitcoinia maksuvälineenä jokapäiväisissä asioissa :laughing:.

Tietysti mitä voi olettaa, kun nuo kokeilumaat ovat jo lähtökohtaisesti kaikilla mittareilla erittäin menestyviä maita. Varmasti siksi myös haluavat kokeilla erittäin volatiilia instrumenttia maksuvälineenä (huomaa sarkasmi).

Muutenkin hullua, että ylipäätään jaksetaan vieläkin jankata fiat-valuutoista ja siitä, että ne ovat menettäneet arvostaan x prosenttia y vuodessa. Kultakannasta luopumisen jälkeen dollarilla ei ole ollut itsessään arvoa. Se on toiminut vain vaihdannan välineenä ja toimii edelleen. Fiat-valuuttaa ei ole tarkoitettu siksi, että sitä hamstrataan tilille tai sukan varteen.

Finanssimarkkinoille on olennaista vasemman häntäpään riskit, eli ne, joissa ihmiset menettävät rahaa. Bitcoin on moninkertaisesti alttiimpi arvon menetykselle kuin dollari.

Se, että uskoo bitcoiniin ja sen potentiaaliin on ihan ok. Ja jos tekee sillä rahaa, niin nostan peukkua! Mutta ei sitä tarvitse tavallisille ihmisille tuputtaa, joille olennaisempaa on se, että järjestelmä on stabiili ja kestää kriisit.

9 tykkäystä

Minkälaista ratkaisua löytyisi säästäjän ongelmaan, eli että palkan “joutuu ansaitsemaan” kahdesti, ensin työtä tekemällä ja sitten sijoittamalla se niin että ostovoima säilyy inflaatiosta huolimatta

edit

Pikku krittiikin heittäisin: tuosta tutkimuksesta sai sellaisen käsityksen, että siinä selvitettiin paremminkin valtiollisen Chivo Walletin käyttöä, (jota on kritisoitu paljon myös “bitcoinaajien” puolesta) kuin bitcoinin käyttöä. Myös onkohan se nyt ihan reilua alkaa julistaa kokeilua epäonnistukseeksi alle vuoden otannalla, ottaen huomioon lähtökohdat

4 tykkäystä

Kuopion paikallisliikenteen bussista bongattu.

2 tykkäystä

Kyllä, juurikin näin. Tämä vain ei sinänsä toteudu niin optimaalisesti:

Lisäksi progressiivisen verotuksemme kanssa tulee tulevaisuudessa tapahtumaan jänniä asioita. Tällä hetkellä suomalaisten mediaanitulo on jossain hieman alle 3200 eurossa muistaakseni. Mediaanitulon kasvaessa inflaation takia, alenee suhteellinen ostovoimamme tämän seurauksena. Toisaalta progressiivisen tulon rajoja voidaan lakisääteisesti “helposti” muuttaa, sitä tuskin kuitenkaan tehdään.

1 tykkäys

The Block Bitcoin Survey was conducted by Wakefield Research among more than 9,500 nationally representative adults aged 18+ in three regions: 2,375 in the Americas, 4,360 in EMEA, and 2,860 in APAC, including an oversample to ensure 100 bitcoin owners per region, between January 10 and January 28, 2022, using an email invitation and an online survey.

1 tykkäys
1 tykkäys

:open_mouth:

3 tykkäystä

https://www.nordnet.fi/blogi/bitcoinilla-synkka-alkuvuosi/?s=09

Kyseessä on täysin uudenlainen assetti. Bitcoin on lopulta vain teknologiaa, jolla ei ole toimitusjohtajaa eikä tilinpäätöksiä. Bitcoinin hallitus ei määritä sille visiota tai missiota.

Bitcoin näyttäytyy täysin eri tavalla köyhällä elsalvadorilaiselle sekä Wall Streetin ammattisijoittajalle. Suomalainen piensijoittaja voi olla jossain näiden välimaastossa.

Bitcoinin narratiivit ovat eläneet historiallisesti eri suuntiin. Viisi vuotta sitten keskusteltiin valuutan roolista, ja sotaa käytiin Bitcoinin sekä sen forkkien välillä.

1 tykkäys

Näyttää menevän juuri kuin kuukausi sitten arvelinkin, pari BTC ostotoimeksiantoa on tänään mennyt läpi.

6 tykkäystä

Mikä on halvin alusta, jos meinaa ostaa (erittäin) pienillä summilla Bitcoinia?

Binance ja Bybit ottaa 0.1% välistä. Jos ostaa erittäin pienillä summilla, tulee tuosta erittäin pienet kulut. Lisäksi voi joutua maksamaan jollekin siitä, että se siirtää eurosi välittäjälle asti. Binance taisi ottaa keväällä eurooppalaiset pankkisiirrot takaisin valikoimiinsa, jolloin kuluja ei pitäisi tulla. Halvempiakin välittäjiä saattaa olla, mutta ulkomuistista nämä.

Ei voi oikein Binancea pienille summille suositella, SEPA siirroista menee 1€ sekä tallettaessa että nostaessa

Joillain välittäjillä on avaustarjouksia, joissa saa hetken aikaa ilman kuluja. Muistaakseni Crypto.comilla oli tällainen, joka kesti kuukauden alussa.

Suosittelen edelleen Krakenia, joka ei tosin ole halvin(jos ei käy paljon kauppaa), muttei kovin kalliskaan - maker fee on Prossa lähtötasolla 0,16%. SEPA-siirrot pelaavat luotettavasti yleensä jo samana päivänä mutta viimeistään 1-2 pv viiveellä eikä tässä ole kertaakaan ollut ongelmia vuodesta 2014 lähtien, jos toimii ohjeiden mukaan.

3 tykkäystä

Ihan mielenkiinnosta: Oletteko kokeilleet bitcoinilla toimivia vedonvälittäjiä? Millaisella palautusprosentilla nämä toimivat ja paljonko ottavat panoksia sisään?

Ainoa kosketukseni bitcoiniin on ajalta kun pelailin puoliammatillisesti. Olin saanut potkut suunnilleen kaikilta vedonvälittäjiltä isoimpia lukuunottamatta ja etsin uusia bittikolikkomaailmasta. Silloin ilmeni, että ne kopioivat kertoimensa ja tarjoavat paljon huonompaa palautusprosenttia kuin se jolta kopioivat. Jätin väliin. Ei tietenkään olisi kannattanut, sillä pelkkä tilille unohtunut saldo olisi tänä päivänä jo aikamoinen summa…