Joku luottaa Bittijumiin, nimittäin Juha Hulkko lisäsi omistuksia noin 10% ja saavutti 5,0% liputusrajan. Ihan hyvä uutinen, vaikka Hulkolle lisäys taitaa olla ns kahvirahoja
Bittium Oyj on vastaanottanut 29.9.2021 arvopaperimarkkinalain 9 luvun 5 §:n mukaisen ilmoituksen, jonka mukaan Juha Hulkon 100%:sti omistama yhtiö Jbit Oy on ostanut 159 000 kappaletta Bittium Oyj:n osakkeita. Osakeoston toteutuksen yhteydessä Juha Hulkon yhteenlaskettu suora ja välillinen omistusosuus Bittium Oyj:n osakkeista ja äänistä ylitti 28.9.2021 viiden prosentin rajan.
Ilmoituksen mukaan Juha Hulkon Bittium Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä oli 28.9.2021 yhteensä 1 783 450 osaketta, joka vastaa 5,00 %:a Bittium Oyj:n koko osake- ja äänimäärästä. Bittium Oyj:n osakkeiden kokonaismäärä on 35 702 264 kappaletta ja jokainen osake tuottaa yhden äänen.
Kiitos kysymyksistä. Silent Period -aika kolkuttelee ovella, mutta vielä ehdin vastaamaan tähän.
Pääosa terveysteknologiaan liittyvästä liiketoiminnastamme on tuotemyyntiä. Tuotteiden lisäksi myymme myös ohjelmistolisenssejä, kertakäyttöisiä elektrodituotteita ja SaaS-palveluita. Pääosa liikevaihdosta tulee tuotemyynnistä ja Preventice on suurin yksittäinen asiakkaamme cardiac-puolella. Yksi strateginen tavoitteemme onkin asiakaskunnan kasvattaminen muualla kuin Preventicen kotimarkkinoilla Amerikassa. Myös suurimmat markkinat Cardiac Navigator -tuotteelle ovat näkemyksemme mukaan USA:n ulkopuolella.
Olemme tuoneet kertakäyttöiset elektrodituotteet aika vasta markkinoille ja niiden absoluuttisen volyymin odotamme kasvavan. Tämä tuo jatkuvaa tulovirtaa kertaluonteisten laitekauppojen lisäksi. Analyysiohjelmistot ja palvelualustat ovat ammattilaisten työkaluja, joiden kohdalla uskomme volyymin myös kasvavan, mutta oleellista on tarjota toimiva ja saumaton kokonaisratkaisu asiakkaillemme. Samoin kuin elektrodeissa, SaaS-tyyppinen toiminta tuo jatkuvaa tulovirtaa laitemyyntien lisäksi. Aina tulee kuitenkin olemaan merkittävä määrä asiakkaita, jotka ostavat pelkästään mittalaitteita ja liittävät ne omiin taustajärjestelmiinsä.
Käsityksemme mukaan BeatLogic on suunniteltu pääasiassa reaaliaikaiseen EKG:n seurantaan (MCT) ja analyysiin, kun taas suurin osa Cardiac Navigatorin käyttäjistä tekee Holter-analyyseja tallennetun EKG-tiedon pohjalta.
Kiitos Karoliina vastauksesta Tänään alkoi hiljainen periodi, joten pyytäisin sinua ja Bittiumia miettimään periodin aikana viestinnällisestä näkökulmasta, miten voisitte tuoda paremmin yhtiön potentiaalia esille sijoittajille. Yksi tapa tähän on avata sijoittajille bisnesmallin liikevaihdon skaalautuvuutta. Itselleni yhtiöön sijoittaneena olisi kuitenkin tärkeämpää saada käsitystä eri divisioonien liikevaihdon kasvun vaikutuksesta liikevoittoon. Laskelmien tekeminen menee arpapeliksi, kun käsitystä eri tuotealueiden marginaalitasoista ei ole avattu. Ymmärrän toki, että hinnoittelu ja valmistuskustannukset menevät usein liikesalaisuuksien alle. Mutta pystyisittekö avaamaan edes suuntaa-antavasti eri tuotteiden ja tuotealueiden sekä konsultointibisneksen bruttomarginaalitavoitteet? Mainitsit SaaS-tyyppisen toiminnan, niin tästä esimerkkinä pääsettekö bisnesmallissa 75-80 %:n bruttomarginaaliin tai kenties jopa yli näiden tasojen? Elektrodeissa voisi kuvitella marginaalien olevan todella korkeat, mutta miten kannattavaa bisnestä on esim. TacWin-runkoverkot, SDR-käsiradiot tai SDR-ajoneuvoradiot? Olette hienosti edenneet skaalautumattomasta bisnesmallista kohti skaalautuvaa tuotetaloa. Tuotteita on kuitenkin kymmenittäin ja kokonaisuuden hahmottaminen sijoittajan näkökulmasta alkaa olemaan melko mahdotonta. Jos Bittium haluaa kasvattaa arvostustaan sijoittajien silmissä ja tuoda sijoitta-arvoa multippelien nousuna, tulisi yhtiön avata sijoitusidea mahdollisimman tarkasti sijoittajille. Yhtenä esimerkkinä Meksiko, jossa ette saaneet puhelimia kaupaksi itse ja nyt myyntiä tehdään partnerin avustuksella. Luonnollisesti tässä yhtälössä osa katteista menee partnerille, mutta kuinka suuri osuus? Koska informaatiota ei ole ulkona, jää monen sijoittajan ostopäätös osakkeelle tekemättä, kun arviota esim. 5 miljoonan euron MexSat-puhelimien vaikutuksesta tulosriville ei ole mahdollista tehdä riittävällä tarkkuudella. Periaatteessahan tuotteet voivat pahimmassa skenaariossa tuoda pelkkää liikevaihtoa mutta ei lainkaan tulosta tuotanto- ja logistiikkakulujen jälkeen.
Onko Bittium harkinnut uutta teknologiaa jatkuvasti tuottavana yrityksenä siirtymään yhtiökokoustoiminnassaan myös moderniksi yhtiöksi? Tarkoitan tällä siirtymistä pysyvästi sähköisen kokoustamisen mahdollistamiseen. Kuluneen vuoden yhtiökokous toteutti rajoitetusti tätä ideaa “pakon sanelemana” ja osoittautui välittömästi merkittäväksi muutokseksi, jossa yhtiön kaikilla omistajilla oli mahdollisuus ja osoitetusti myös halu osallistua yhtiön päätöksentekoon.
Koska teknisesti ja muutenkin käytönnän järjestelyiden osalta tällainen on jo osoitettu mahdolliseksi, mikä voisi enää estää tämän suuntauksen?
Vai onko niin, että yhtiön pääomistajat päinvastoin pelästyivät mahdollisuutta, että muut omistajat pääsevätkin vaikuttamaan yhtiön toimintaan? Jos ei mitään muuta, tulevaan yhtiökokoukseen tulisi sitten AINAKIN tuoda sähköiseen etukäteisäänestykseen kysymyksen, haluaako omistajat itse jatkossa yhtiökokouksen sähköistyvän pysyvästi.
Tällaisen välttäminen olisi näkemykseni mukaan selvästi merkki yllä esittämästäni pääomistajien pyrkimyksestä pitää ohjaimet käsissään vähemmistöomistuksella, eikä voi olla hyväksyttävää. Eli, jos sähköisen äänestämisen mahdollistaminen, tai edes sen halukkuudesta tiedustelu ei kuulu jatkossa yhtiön toimintaan, tälle tulisi mielestäni antaa erityisen painavat perustelut.
En yleensä ota kantaa kurssimuutoksiin mutta selvästi alkaa pörssikin tajuamaan että negarin suhteen ollaan lähellä h-hetkeä. Pari viikkoa osariin ja melkoinen jytky saa tulla että ohjeistuksessa pysytään.
Eikö joku sisäpiiriläinen ostanut viikko sitten, Hulkko?, eli positiivinen yllätys voisi aiheuttaa epäilyksiä sisäpiiritiedon hyväksikäytöstä. Joten posari ei mahdollinen, negari kyllä.
Hulkko kyllä liputti 5% omistusrajan ylityksestä, mutta ymmärtääkseni hän ei sisäpiiriin enää kuulu. Tästä ei siis minkäänlaisia johtopäätöksiä pysty tekemään.
Moikka Karoliina ja kiitos Eetos hyvästä nostosta,
mielenkiintoista nähdä, että Bittium on laajentanut white-label-strategiaansa defense-tuotteisiin. Aiempien kysymyksieni jatkoksi pyytäisin Bittiumia avaamaan tuote- ja divisioonakohtaisten myynti/marginaalitavoitteiden lisäksi white label -strategiaa sijoittajan näkökulmasta. Minkälaisia sopimuksia pääpiirteittäin tehdään ja miten marginaalitasot eroavat oman brändin alla tehdyistä kaupoista? Hoitaako Bittium takuukorjaukset ja miten varaosamyyntien ja huoltojen tuotot ja kulut jyvitetään eri osapuolille?
Ainoa toiveeni on oikestaan, ettei tulisi negaria. Jos sellainen sitten tulee, niin jään valitettavasti tähän jumiin, kunnes myyn jonkun osakkeen salkustani reilulla voitolla ja pystyn ottamaan tappiot verotukseen. Toivon silti kädet ristissä, että pysyttäis edes ohjeistuksessa. Eli nyt on näytön paikka, Q3 on oltava hyvä. Ei enään selittelyjä vaan tekoja!
Ohjaamossa istuvat paitsi ohjaaja, myös vaununjohtaja. Ampuja istuu kuljetettavien kanssa miehistötilassa.
”Hänellä on oma näyttö sekä ohjaimet asejärjestelmälle. Taistelunjohtojärjestelmästä tässä on esimerkkinä Systematicin Sitaware Frontline, Bittiumin SDR-ohjelmistoradio sekä Savoxin sisäpuhelin- ja kamerajärjestelmä.”
Gripenin valinta kyllä mukavasti sataisi myös bittiumin laariin, kuten myös suuremmassa mittakaavassa toisi enemmän hyvää suomalaiselle teollisuudelle kuin jenkkiverrokit.
Mitä luulet, kun tarjouspyynnössä on yhtenä kriteerinä tuo yhteistyö suomalaisten yritysten ja instituutioiden kanssa, mitä firmoja jenkkitarjoajien tarjouksista löytyy? Se, ettei niitä ole julkistettu, ei tarkoita etteikö niitä siellä olisi. Ja veikkaan, siis en tiedä vaan arvaan, että ne ovat pääosin samoja yrityksiä kuin mitä Saab hehkuttaa.
Tähän on syynsä, joita voi etsiä esim. Bittiumin, Instan ja Patrian mainosmateriaaleista ja uutissyötteistä.
Tässä pitää olla tarkkana, ettei mene pizzat ja pastat sekaisin. HX:n teollinen yhteistyö on oma pakettinsa(Saabin osalta muistaakseni 118 yritystä, ei julkinen lista). Tuo kuvankaappaus tarkoittaa, että Bittium tekee Saabin kanssa yhteistyötä kävi HX:n kanssa miten tahansa.
“The waveform integration to the national radios by Finland, France, Italy, and Poland is now going full speed ahead. After national testing, common interoperability testing will be carried out to verify that the waveform complies to the specifications and interoperability is achieved amongst the radios. This phase has been scheduled to be finalized by the end of the year 2021.”
“As a conclusion, the ESSOR program now includes six countries: Finland, France, Germany, Italy, Poland, and Spain, and the six industrial partners are Bittium (Finland), Indra (Spain), Leonardo (Italy), Radmor (Poland), Rohde & Schwarz (Germany), and Thales (France). It should be underlined, that despite of misleading marketing by some of the players in the tactical communications market, these abovementioned companies are the only ones who are able to provide ESSOR capable waveforms. Thanks to the valuable contribution of the parties, the ESSOR program is on a good track and European troops are closer to achieving interoperability in tactical communications. We look forward to sharing more exciting news on the advancements in the program.”
Tänään alkoi hiljainen periodi, joten pyytäisin sinua ja Bittiumia miettimään periodin aikana viestinnällisestä näkökulmasta, miten voisitte tuoda paremmin yhtiön potentiaalia esille sijoittajille. Yksi tapa tähän on avata sijoittajille bisnesmallin liikevaihdon skaalautuvuutta. Itselleni yhtiöön sijoittaneena olisi kuitenkin tärkeämpää saada käsitystä eri divisioonien liikevaihdon kasvun vaikutuksesta liikevoittoon. Laskelmien tekeminen menee arpapeliksi, kun käsitystä eri tuotealueiden marginaalitasoista ei ole avattu. Ymmärrän toki, että hinnoittelu ja valmistuskustannukset menevät usein liikesalaisuuksien alle. Mutta pystyisittekö avaamaan edes suuntaa-antavasti eri tuotteiden ja tuotealueiden sekä konsultointibisneksen bruttomarginaalitavoitteet? Mainitsit SaaS-tyyppisen toiminnan, niin tästä esimerkkinä pääsettekö bisnesmallissa 75-80 %:n bruttomarginaaliin tai kenties jopa yli näiden tasojen? Elektrodeissa voisi kuvitella marginaalien olevan todella korkeat, mutta miten kannattavaa bisnestä on esim. TacWin-runkoverkot, SDR-käsiradiot tai SDR-ajoneuvoradiot? Olette hienosti edenneet skaalautumattomasta bisnesmallista kohti skaalautuvaa tuotetaloa. Tuotteita on kuitenkin kymmenittäin ja kokonaisuuden hahmottaminen sijoittajan näkökulmasta alkaa olemaan melko mahdotonta. Jos Bittium haluaa kasvattaa arvostustaan sijoittajien silmissä ja tuoda sijoitta-arvoa multippelien nousuna, tulisi yhtiön avata sijoitusidea mahdollisimman tarkasti sijoittajille. Yhtenä esimerkkinä Meksiko, jossa ette saaneet puhelimia kaupaksi itse ja nyt myyntiä tehdään partnerin avustuksella. Luonnollisesti tässä yhtälössä osa katteista menee partnerille, mutta kuinka suuri osuus? Koska informaatiota ei ole ulkona, jää monen sijoittajan ostopäätös osakkeelle tekemättä, kun arviota esim. 5 miljoonan euron MexSat-puhelimien vaikutuksesta tulosriville ei ole mahdollista tehdä riittävällä tarkkuudella. Periaatteessahan tuotteet voivat pahimmassa skenaariossa tuoda pelkkää liikevaihtoa mutta ei lainkaan tulosta tuotanto- ja logistiikkakulujen jälkeen.