Tässä muutama sana komponenttitilanteesta, josta Bittiumkin kärsii. Toivon tämän avaavan hieman missä komponenttipulan kanssa mennään.
Keskitytään nyt erityisesti IC puolelle, koska passiivikomponenttien saatavuus on ollut suhteellisesti huomattavasti parempi ja hallittavissa.
Poikkeuksellinen kysyntäaalto aiheutui käytännössä kolmesta asiasta:
- Covidin seurauksena työpaikoilta siirryttiin kotitoimistolle ja kulutuselektroniikan kysyntä kasvoi , kun aikaa vietettiin kotona. Tarvittiin näyttöjä, läppäreitä, kuulokkeita, televisioita, pelikonsoleja jne.
- Autoteollisuus ennusti suhdannesyklien kehityksen aivan väärin. Covidin seurauksena yksityisautoilu kasvoi ja autojen kysyntä raketoi. Samaan aikaan siirtymä sähkökärryihin entisestään lisäsi komponenttien kulutusta. Kun ennusteet olivat pielessä, kapasiteettia ei varattu ja materiaaliputkia ajettiin alas. Autoteollisuus oli rakentanut toimitusketjut ilman puskureita eli kysynnän kasvaessa joustoja oletettiin tulevan kompotoimittajilta ei omistavarastoista.
- Yleinen erinomainen talouskasvu ja vahvat investoinnit, 5G:n tulo jne. lisäsivät niin teollisuuselektroniikan kuin kulutuselektroniikan kysyntää.
Kysyntä räjähti ja samaan aikaan tuotantoketjuissa alkoi esiintyä häiriöitä ja vajaakäyntiä Covidin takia. Esim. Kotelointitehtaita oli kiinni tai vajaakäytöllä, logistiikka sekaisin jne. Oman sotkunsa tähän varmasti on myös tuonut USA-Kiina politiikka, jonka seurauksena kiinalaiset kehitelevät omia komponenttiketjujaan ja jenkit ja muunkin vähensivät omaa Kiinaan liittyvää riskiään siirtämällä tuotantoaan ulos Kiinasta. Ja kuten tiedämme, kun markkinoilla on edessä saatavuushaasteita, alkaa myös kriisiin varautuminen, puskurointia, yliennustamista ja jopa hamstraamista.
Johtuen suuresta kysynnästä, kapasiteettivajeesta sekä häiriöistä toimitusketjuissa syntyi poikkeuksellinen saatavuustilanne, jossa komponenttien lead time:t nousivat jopa 90 vkoon. Kompovalmistajat joutuivat poikkeukselliseen tilanteeseen, jossa käytännössä wafer-puskurit (valmiit prosessoidut piikiekot) olivat loppu. Totuttua joustoa valmistuksessa ei ollut. Normaalisti wafer puskureita on useita kuukausia, puolisenkin vuotta varastoissa. On hyvä myös ymmärtää, että normaali valmistusprosessi IC piiriksi, wafer - kotelointi – lopputestaus, kestää noin 10 - 12 vkoa, joskus jopa 18 vkoa. Valmistusvaiheita ei myöskään suoriteta saman katon alla, vaan wafer voi olla tehty USA:ssa, kotelointi Malesiassa ja lopputestaus taas jossain muualla. Kapasiteettitilanteen seurauksen jokaiseen vaiheeseen syntyi pullonkauloja ja toimitukset alkoivat jumittaa. Jos oli wafereitä, niin ei ollut koteloja. Jos chippi oli jo koteloitu, saattoi se jonottaa pitkään ennen lopputestausta. Pitkillä lead timeilla ja peruutusoikeuksittomilla tilauksilla koitettiin saada tuotantoon selkeyttä ja läpinäkyvyyttä. Lead timet ovat edelleen pitkät ja alkavat lyhentyä vasta kun markkina on riittävän vakaa.
En käy kaikkia käänteitä ja kuvioita tässä läpi – sen voin sanoa, että turbulenssia on ollut elektroniikkateollisuudessa ihan riittävästi. Komponenttipulan taustalla ja aikana on myös luonnonilmiöitä, kuivuutta Taiwanissa, poikkeuksellinen pakkastalvi Texasissa ja onnettomia yhteensattumia, tehdaspaloja jne… perfect shit storm – mikä voi mennä pieleen, on mennyt pieleen.
Saatavuustilanne kiristyi äärimmilleen talvella 22 ja kaikkein suurimmat saatavuusongelmat hieman yrityksestä ja alasta riippuen olivat näkyvillä alkukesän tienoilla. Kun komponentteja ei saa alkuperäisestä lähteestä, niin niitä etsitään muualta. Brokermarkkinoilla hinnat kohosivat parhaimmillaan 20-30 kertaisiksi. Saattoipa jostain komponentista joutua maksamaan jopa 100 kertaisestikin. Kuitenkin lähes kaikkia komponentteja on brokereilta saanut, jos on osannut etsiä ja on ollut valmis maksamaan. Kaikkein pahiten kriisistä ovat kärsineet yritykset, joiden lopputuotteessa on hyvin ohut kate. Komponentteja ei kannata tällöin brokereilta ostaa, vaan on odotettava tilanteen laukeamista. Ja yritykset, joiden volyymit ovat merkittävät eli suuria määriä ei brokereilta yleensä löydy, kuten kulutuselektroniikka, autoteollisuus tai telecom. Näillä on kuitenkin omat keinonsa ratkoa ongelmia (ostovoima).
Komponenttien saatavuus alkoi korjaantua varsin nopeasti viime kesän jälkeen elokuun aikana, jolloin monet kulutuselektroniikkaa valmistavat yritykset leikkasivat ensimmäisen kerran kulutusennusteitaan. Q4:lle tultaessa tilanne oli jo huomattavasti parempi. Kulutuselektroniikan kysynnän lasku jatkui. Saatavuus kulutuselektroniikassa käytettävien komponenttien osalta on monelta osaa jo korjaantunut. Näillä markkinoilla itseasiassa puretaan jo varastojakin.
Kulutuselektroniikka käyttää IC:ssä uudempia teknologioita – ohuempia alle 45 nm teknologiaa, kun esim. auto ja teollisuuselektroniikka perustuu paljolti vanhempiin 90 ja 180 nm teknologiaan, joka on jo 15-20 vuotta vanhaa. Komponenttitalot luonnollisesti ovat investoineet uusiin laitoksiin ja investoivat nytkin uudempaan teknologiaan, koska joka tapauksessa kysyntä siirtyy seuraavan vuosikymmenen aikana ohuempiin kerroksiin ja pinta-alaltaan suurempiin kiekkoihin. Tästäkin johtuen kulutuselektroniikassa palattiin normaaliin marssijärjestykseen ensimmäisenä – kysyntä ja tarjonta kohtaavat, kun kapasiteettia on saatu jo syksyn aikana pystyyn ja kulutus vähentynyt.
Vanhempaan teknologiaan kapasiteettia on rakenneltu vähemmän. Kysynnän osalta autoteollisuus ja teollisuuselektroniikka vetävät edelleen, melko hyvin. Esim. autoteollisuudessa on pitkä jättämä tilauksissa ja muutos sähköautoihin pitää huolen siitä, että komponenttien kysyntä on edelleen korkealla. Komponenttien saatavuus on kuitenkin stabiloitunut, puuterivien määrä oleellisesti vähentynyt ja isoja decommitteja ja pushoutteja tapahtuu oleellisesti vähemmän. Tälläkin saralla tilanne on viime vuonna syksystä lähtien oleellisesti parantunut.
Uusia wafer foundereita eli tehtaita on avautunut useita. Uusien linjojen ramp up on jatkunut tämän vuoden puolella. Kotelointi- ja testauskapasiteettia on tullut lisää ja pullonkaulat avautuvat. Jokaisella komponenttitalolla on joitain yksittäisiä komponentteja / komponenttiperheitä, joissa haasteet jatkuvat kesään, jopa syksyyn. Ongelmat vähenevät nyt kiihtyvään tahtiin.
Kokonaisuudessaan näyttäisi siltä, että viimeistään Q3 aikana ollaan jo kutakuinkin normaalissa tilanteessa. Kesän jälkeen joitain yksittäisiä haasteita varmaan vielä on, mutta yleisesti, näissäkin piireissä on saatavuutta (mutta ei välttämättä ihan tarpeeksi kattamaan patoutunutta kysyntää).
Tilanne broker markkinoilla on jo kääntynyt. Brokereilla on viimeiset hetket tehdä rahaa. Brokermarkkinoilla komponenttien hinnat ovat jo rajussa laskutrendissä. Jos ylimääräisiä komponentteja on varastossa, ne kannattaa viimeistään nyt yrittää myydä, jos niistä aikoo saada voitot. Brokerit ovat olleet tämän kriisin todelliset voittajat ja ovat käärineet mahtavat tilit. Tavaraa alkaa löytyä paremmin myös normaali jakelijoilta hyllystä.
Oma näkemykseni on, että tämä kriisi alkaa olemaan pitkälti voiton puolella. Selvää on, että näin massiivisesta myrskystä jotain pikku laineita tulee rantaan vielä kuukausia myöhemminkin. Komponenttimarkkinat eivät koskaan ole olleet 100% stabiilit. Ei tässä nyt kovin montaa vuotta ole siitä, kun maailmasta loppuivat laminaarikeraamit ja 1 sentin kapasitaattorista maksettiin euroja.