Boreo - Teollinen omistaja ja sarjayhdistelijä

Olet aivan oikeassa siinä, että jos katsoo vain puhtaasti kohonnutta liikearvoa ja sen osuutta omasta pääomasta voi ihokarvoissa tiettyä levottomuutta havaita. Liikearvoa tarkasteltaessa, oli se sitten absoluuttisesta tai suhteellisesta kulmasta käsin, on mielestäni kuitenkin hyvin tärkeää pyrkiä hahmottamaan kokonaiskuva sekä liikearvoon liittyvä alaskirjausriski ja näkemään tätä kautta pelkän tase-erän taakse. Kokonaiskuvaa ja liikearvon alaskirjausriskiä onkin mielestäni syytä pohtia kahden kiintopisteen kautta: 1) minkälainen ja missä kunnossa liikearvoon liitännäinen operatiivinen toiminta on (ts. konkurssiriski ja liikearvon täysimääräisen alaskirjauksen uhka) ja 2) kuinka paljon tästä liiketoiminnasta on maksettu (ts. riski tulonmuodostuskyvyn heikkenemisestä).

Ensimmäistä kiintopistettä osin sivusinkin aikaisemmassa viestissäni, mutta lyhytkin kertaushan on tunnetusti opintojen äiti. Machineryllä on siis pitkä historia, vahvan päämiesportfolion (uusimpana edustuksena Sanyn kaivinkoneet ja pyöräkuormaajat: Machinery Oy on uusi Sany kaivinkoneiden edustaja Suomessa - Machinery) ja kustannustehokkaan toimintamallin tukemana hyvä kannattavuustaso ja liiketoiminnan pääomakeveästä luonteesta johtuen sekä vahva kassavirta että korkea pääoman tuottokyky. Normaaleissa toimintaolosuhteissa liiketoiminta on luonteeltaan myös varsin ennustettavaa. Näin ollen Machinery on kokonaisuudessaan oikein hyvässä kunnossa. Tästä johtuen myös konkurssiriski ja siten uhkakuva liikearvon totaalisesta alaskirjauksesta on hyvin minimaalinen.

Kauppahinta puolestaan vastasi IFRS-konvertoituna noin 4x EV/EBITDA-kerrointa ja noin 5x EV/EBIT-kerrointa. Kääntäen Machinery maksaa itsensä siis takaisin viime vuoden käyttökatetasolla noin neljässä vuodessa ja liikevoittotasolla noin viidessä vuodessa. Lisäksi kun huomioidaan se, että viime vuoden suoritustaso antaa kohtuullisen osviitan myös pidemmän aikavälin kestävästä tasosta, ei kauppahintaa voi millään muotoa moittia kalliiksi. Näin ollen myöskään liikearvoon ei ole puhallettu ilmaa massiivisten tuloskasvuodotusten loistaessa poissaolollaan. Täten toisenkaan kiintopisteen kautta tarkasteltuna liikearvon osittainenkaan alaskirjausriski ei mielestäni kohoa edellä mainittuja tekijöitä sekä Machineryn keskeisimpiä kilpailuvaltteja heijastellen oleelliseksi.

2 tykkäystä

Miksi muuten tähän yritykseen ei kohdistu palstalla ainakaan tässä threadissa innostusta?
Hiljaisen hiipijän kurssikehitys hakkaa todella monet muut. Mikä juttu? Nousu alkoi vasta marraskuussa, ehkäpä se selittelee. Mukavasti tuplannut pian kurssinsa kuluvassa kuussa :blush:

3 tykkäystä

Tämä on näitä tutkan alla hiihtäjiä tai paremminkin liitäjiä. Olen lukenut oman ehdotukseni “lisää dipistä” ainakin kolme kertaa ja todennut, että 14e oli pitkään, muttei taida palata.

1 tykkäys

Ammattilehden viimeviikkoisessa uutiskatsauksessa oli pieni pätkä Machineryyn ja yhtiön tuoreeseen SANY-edustukseen liittyen. Koko uutiskatsaus katsottavissa kokonaan täältä: Hyviä uutisia! 27.11.2020 - YouTube. Machinery-asia alkaa noin 2:30 korvilta.

Machineryn omille verkkosivuille tulee myös tasaisin väliajoin mielenkiintoisia julkaisuja yhtiöön itseensä / asiakkaisiin liittyen ja näitä kannattaa ehdottomasti lueskelle. Tuorein julkaisu on luettavissa täältä: Suomalainen raskas levytyö on selvinnyt haasteista ennenkin — salaisuus on muuntautumiskyky ja osaaminen - Machinery. Näistä saa mukavan konkreettista tuntumaa siihen, mitä kaikkea Machinery varsinaisen laite- ja komponenttimyynnin lisäksi tekee. Samalla saa myös pientä läpileikkausta asiakastoimialojen kirjoon ja niiden toimintadynamiikkoihin.

1 tykkäys

Yleiselektroniikan ruotsalainen verrokkiyhtiö Lagercrantz Group tiedotti tänään ostaneensa norjalaisen VP Metall AS:n. Lagercrantzin mukaan VP Metall on korkeajännitteisiin sovelluksiin soveltuvien sähköliitinten markkinajohtaja. VP Metallin toiminta näyttää hyvin vakaalta, sillä Orbis-tietokannan mukaan liikevaihto on ollut vuosina 2015-2019 pieniä piikkejä lukuun ottamatta 4 MEUR:n kieppeillä. Niche-toimijana kannattavuus on ollut erinomainen ja sijoitetun pääoman tuotto keskimäärin yli 45 %.

Lagercrantz taas itse on ehkä kaikkein yksinkertaisimpaan muotoon tiivistettynä niche-segmentteihiin ja näiden sisällä johtavissa asemissa olevien yhtiöiden teollinen omistaja. Tämä tekee yritysjärjestelyistä keskeisen osan Lagercrantzin DNA:ta ja niitä yhtiö on toteuttanut vuodesta 2010 lähtien yli 40 kappaletta. Konserni on häärännyt myös Suomessa ja sen myötä Lagercrantzin voisi ainakin jollain tasolla kuvitella käyvän ostokohdekilpaa myös Yleiselektroniikan kanssa. Yhteensä Lagercrantzin portfoliossa on yli 50 yhtiötä. Alla olevat yhtiöt ovat pääosin elektroniikkateollisuuden ja sen eri arvoketjun osien toimijoita. Näin ollen mukana on sekä valmistavia yhtiöitä että tukkukauppaan. Karkeasti noin yritysryppään 50 % liikevaihdosta tulee tukkukaupasta ja 50 % valmistavasta työstä. Viime vuosina konserni on kuitenkin siirtänyt painopistettä asteittain valmistavan työn suuntaan. Tämä on näkynyt myös myyntikatteen kehityksessä.

Kuten Yleiselektroniikka, myös Lagercrantz antaa alla oleville yksiköille täysin itsenäiset ohjakset. Tätä mukaillen operatiivista päätöksentekoa ei ohjata konsernitasolta. Yritysjärjestelyjen kautta ei myöskään pyritä löytämään mittavia operatiivisa synergioita, vaan ostettavan kohteen on oltava jo valmiiksi hyvässä kunnossa sekä taloudelisessa että markkinaposition mielessä. Kasvustrategiassa oma paikkansa on toki myös orgaanisilla onnistumisilla. Taloudellisina tavoitteina on vähintään 15 vuotuinen tuloskasvu sekä yli 25 % oman pääoman tuotto. Vähintäänkin kunnianhimoisia tavoitteita on onnistuttu myös lunastamaan, sillä vuosina 2010-2020 (TTM) operatiivinen tuloskasvu on ollut keskimäärin 22 % ja oikaistu oman pääoman tuotto 23 %. Yritysjärjestelyjen saralla tavoitteena on toteuttaa vuosittain 3-5 järjestelyä. Sanomattakin on selvää, että yllä mainittu operatiivinen kehitys on johtanut myös massiiviseen määrään luotua omistaja-arvoa.

7 tykkäystä

Myös toiselta ruotsalaiselta verrokilta saatiin tänään pieni yrityskauppatiedote. Tällä kertaa vuorossa oli Lifco, joka kertoi ostaneensa ruotsalaisen Sendolinen. Sendoline on hammashoitotuotteisiin erikoistunut niche-valmistaja ja myös se on tehnyt viime vuosina noin 4 MEUR:n molemmin puolin ollutta liikevaihtoa. Orbis-tietokannan mukaan pari viime vuotta ovat olleet kannattavuuden vinkkelistä hieman laihoja, mutta vuosina 2015 ja 2016 yhtiö teki oikeinkin pulskaa 14 % nettotulosmarginaalia.

Lifco taasen itse on hyvin samanlaisella perussapluuna toimiva putka kuin Lagercrantzkin (ts. teollinen omistaja niche-alueiden johtaville toimijoille). Omien sanojensa mukaan Lifco pyrkii olemaan turvasatama pienille ja keskisuurille yrityksille. Yritysostot ovat siis toimintamallin a ja o. Näitä onkin tehty reippaan sorttisesti, sillä pelkästään kuluneen vuoden aikana järjestelyjä on toteutettu 11 kappaletta. Kaiken kaikkiaan Lifcon portfoliossa on yhtiöitä yhteensä yli 160.

Lifco ohjaa toimintaansa kolmen liiketoiminta-alueen kautta, jotka ovat Dental (nimensä mukaisesti hammashoitoon erikoistuneita valmistajia ja jakelijoita), Demolition & Tools (raskaan kaluston kuten nostureiden ja kaivinkoneiden palvelmiseen erikoistuneita toimijoita) ja Systems Solutions (erilaisia teollisia ratkaisuita tarjoavia toimijoita, kuten mm. sopimusvalmistajia). Lifcon ja Yleiselektroniikan liiketoiminnoissa on näin ollen tiettyjä yhteneväisyyksiä (mm. läsnäolo rakennusteollisuuden arvoketjussa). Yhtiöiden maantieteelliset jalansijat ovat kuitenkin vielä melko eri näköisiä (Lifcon yhtiöt operoivat korkeintaan välillisesti Suomessa, kun taas Suomi on Yleiselektroniikka-konsernin päämarkkina-alue), eikä Lifcon alla olevista yhtiöistä täysin Yleiselektroniikan vastaavien kanssa samoilla rintamilla taistelevia toimijoita löydy. Toki kilpailua voitaneen käydä ainakin jossain määrin potentiaalisten ostokohteiden tasolla konsernien rakenne- ja painopiste-eroista huolimatta.

Pähkinänkuoressa Lifcon yritysostostrategia on liikuttavan yksinkertainen. Lifco pyrkii olemaan pitkäaikainen omistaja hyvillä kannattavuustasoilla toimiville, matalaa teknologista riskiä kantaville sekä terveissä arvoketjuasemissa oleville toimijoille. Ostetuille yhtiöille yhtiö antaa myös vapauden itsenäiseen päätöksentekoon ja korostaa yrittäjähenkisen kulttuurin merkitystä. Myöskään Lifcon mallissa ei siis pyritä luomaan arvoa paperilla houkuttelevilta näyttävien operatiivisten synergioiden kautta. Tästä konkreettisena esimerkkinä on se, että Lifco ei ole vaihtanut yhdenkään ostamansa yhtiön toimipistettä historiansa aikana.

Lifcon taloudellisena kärkihankkeena on yltää kestävään tuloskasvuun. Yhtiön terminologiassa tämä tarkoittaa sitä, että operatiivinen tuloskasvu ylittää orgaanisesti kohdemarkkinan BKT:n kasvun. Tämän päälle tulevat sitten yritysjärjestelyt. Taseensa puolesta yhtiö pyrkii pitämään nettovelka/käyttökatteen 2-3x haarukassa. Tämä on samalla pallokentällä myös Yleiselektroniikalle arvioimamme mukavuusalueen kanssa. Vuosina 2010-2020 (TTM) Lifcon tekeminen on ollut laadukasta, mistä osoituksena on liikevaihdon 10 % ja liikevoiton 16 % vuotuinen kasvu. Taloudelliset tavoitteet on siis tässä valossa kuitattu vähintäänkin komeasti.

6 tykkäystä

Lagercrantz tiedotti tänään aamupäivällä ostaneensa suomalaisen Oy Esari Ab:n Esari on Suomen johtava laitesuojien toimittaja. Pääosa yhtiön asiakkaista ovat teleoperaattoreita, mutta asiakkaina on myös energiateollisuuden toimijoita. Vuonna 2019 Esarin liikevaihto oli noin 5,2 MEUR ja liikevoittoa yhtiö teki 0,4 MEUR.

Lagercrantzin rakenteessa Esari putoaa Mechatronics-liiketoimintayksikön alle ja täydentää siellä jo ennestään olleen Elkapslingin (hankittu vuonna 2012) tarjoamaa. Esari-transaktio oli Lagercrantzille kuluneen vuoden kolmas ja konsernin toimintahistorian 56.

Saatiin vielä joulun alla Yleiselektroniikkakin mukaan järjestelytalkoisiin, kun yhtiö tiedotti eilen laajentuvansa Ruotsiin. Tarkemmat kommentit löytyvät tuoreeltaan täältä.

Huhtikuussa julkaistussa laajassa raportissa pyrimme visualisoimaan sitä, miten itse ajattelemme Yleiselektroniikan yritysostostrategian. Pelikirja on erittäin selkeä ja kuluneen vuoden aikana toteutetut järjestelyt todistavat mielestämme sen, että yhtiö myös näitä kuvioita määrätietoisesti toteuttaa.

5 tykkäystä

Kiitos Joonas hyvistä viesteistä ja ketjun pitämisestä hengissä! Hieman erikoista, että Yleiselektroniikka ei herätä täällä oikeastaan lainkaan keskustelua. Omaan silmään kyseessä on erittäin “piensijottajan näköinen” osake.

Kyydissä on oltu jo ajoista ennen Preatoa. Firma on Preaton mukaan tulon jälkeen kääntynyt ihan päälaelleen halvasta junnaavasta arvo-osakkeesta aktiiviseksi yritysostajaksi ja siten napakkaan kasvuun. Samalla toki kurssi triplannut, mutta hyvästä syystä. Uuden johdon tekeminen lämmittää mieltä. Haasteena tässä on vaihdon vähäisyys, kun Preatolla on 75% omistus ja muutenkin kyseessä pieni yhtiö. Pieni vaihto näkyy aika reiluina kurssireaktioina suuntaa ja toiseen.

Pieni asia, mutta itseäni hiertää vähän tuo Yleiselektroniikka nimi :grin: Villi veikkaus on, että ihan nimen vaihtamalla vähän mediaseksikkäämmäksi, kasvaisi kiinnostus yritystä kohtaan. Yleiselektroniikka kuvaa myös aika huonosti enää firman koko bisnestä. Myöskään nettisivujen uusimisesta en olisi pahoillani :smiley:

4 tykkäystä

Hyvä ja napakka tiivistys tilanteesta!

Nimi on varmasti iso tekijä, mikä estää monia tutustumasta yhtiöön tarkemmin. Tämähän on kohtuullinen haaste myös yhtiön omassa viestinnässä tällä hetkellä. Yleiselektroniikka-konserni kun on hyvin erilainen eläin kuin itse Yleiselektroniikka-liiketoimintayksikkö. Ja kun jälkimmäiseen on joskus tutustunut, niin voi olla vaikea nähdä metsää puulta ja siten sitä, mitä kaikkea konsernin alla tällä hetkellä oikeasti onkaan. Samaisella tutkintalinjalla tulee ohittaneeksi myös juuri tuon ison kuvan eli päälaelleen kääntyneen toimintamallin ja siihen liittyvän arvonluontipotentiaalin.

EIköhän ilman kristallipalloakin voida lyödä lukkoon se, että nimi ja siinä sivussa koko visuaalinen ilme tulevat jossain vaiheessa muuttumaan. Toivottavasti sen myötä yhtiö saa ansaitsemaansa huomiota ja voidaan täällä foorumillakin siirtyä monologista dialogiin!

4 tykkäystä

Yleiselektroniikan verrokkeihin kuuluva ruotsalainen Volati tiedotti eilen myyneensä konserniin kuuluneen ja ravintolisien tukkukauppaan erikoistuneen NaturaMed Pharman (NMP) koko osakekannan. Kyseessä oli ainoa Volatin Consumer-liiketoimintayksikön alla jäljellä ollut liiketoiminta ja se oli Volatin johdon kommenttien mukaan kärsinyt jo pidemmän aikaa heikosta taloudellisesta kehityksestä. Lisäksi NMP:n toiminnalla oli vain vähän samankaltaisuuksia Volatin muiden liiketoimintojen kanssa, eikä strateginen intressi NMP:n omistamiselle ollut näin ollen kovin korkea. Näitä molempia tekijöitä mukaillen järjestelyn EV/EBITA-kerroin oli noin 3x. Matalaksi jääneestä myyntihinnasta ja realisoituvasta myyntitappiosta huolimatta Volati pitää järjestelyä arvoa luovana, sillä se vapauttaa yhtiön resursseja paremman tuloksentekokyvyn omaavien toimintojen kehittämiseen ja samalla tuo myös pientä lisäkassaa yritysjärjestelyjen toteuttamiseksi.

NMP:n myynnin myötä Volatin operatiivinen rakenne hieman virtaviivaistui ja Consumer-liiketoimintayksikkö putosi kokonaan pois. Nyt yhtiö muodostuu kolmesta liiketoimintayksiköstä, jotka ovat Trading, Industry ja Akademibokhandeln. Tradingin alla olevat yhtiöt ovat pääosin rakennusteollisuuden arvoketjussa kiinni olevia toimijoita, joista osalla on myös omaa valmistavaa toimintaa. Kokonaisuudessaan Trading-yksikön alla on 11 yhtiötä, jotka toimivat pääosin Ruotsissa. Näin ollen tämän liiketoimintayksikön kilpailu Yleiselektroniikka-konsernin kanssa on korkeintaan vähäistä. Industry-yksikön alla on puolestaan neljä erilaiseen teolliseen niche-segmenttiin (mm. etikettien valmistusta ja viljankuivausta) erikoistunutta. Myöskään tästä liiketoimintayksiköstä ei löydy Yleiselektroniikan toimintojen kanssa kilpailevia pelureita. Akademibokhandeln on nimensä mukaisesti kirjojen vähittäskauppaan erikoistunut yksikkö, jonka sisällä on kaksi erillistä yhtiötä. Näin ollen Volati koostuu tällä hetkellä yhteensä 17 yhtiöstä ja konsernin toiminta-ala on alla olevia liiketoimintoja mukaillen hyvinkin laaja.

Volatin strategiassa yritysjärjestelyjen rooli on hyvin olennainen ja näitä Volati tarkastalee sekä nykyisiä liiketoimintoja vahvistavien (ts. add-on-järjestelyt) että konsernin toiminta-alaa laajentavien (ts. alustajärjestelyt) mahdollisuuksien kautta. Volatin yritysostostrategian henki on hyvin samanlainen kuin aikaisemmin läpi käydyillä verrokeilla, sillä siinä keskeisiä teemoja ovat etenkin pitkäaikainen omistaminen ja laadullisten kriteerien korostaminen. Ikuinen omistaja ei Volati ei kuitenkaan ole, kuten viimeisin myynti osoittaa. Arvoa ei pyritä luomaan paperilla kauniilta näyttävien operatiivisten synergioiden kautta, vaikka ostettujen yhtiöiden operatiiivisten toimintojen jatkuva kehittäminen osa arvonluontiprosessia tietysti onkin. Ostetut liiketoiminnat säilyttävät kuitenkin päätöksentekoon liittyvän vapauden ja ne vaikuttavat toimivan pääosin itsenäisinä yksikköinä Volatin roolin ollessa lähinnä pääoman allokoinnissa. Alustajärjestelyjen suhteen Volati ei lähtökohtaisesti ole kiinnostunut sellaisisista toimijoista, joiden vuotuinen käyttökate on alle 20 MSEK. Add-on-järjestelyt eivät puolestaan ole kokoon sidonnaisia, ja näissä strateginen sopivuus on absoluuttista kokoa tärkeämpää. Maantieteellisesti alustajärjestelyjä kartoitetaan Pohjoismaiden alueelta, mutta sen sisällä pääpaino on Ruotsissa. Add-oneissa Volati puolestaan arvioi mahdollisuuksia myös Pohjoismaiden ulkopuolisilla alueilla. Kokonaisuudessaan Volati vaikuttaa toteuttavan yritysostostrategiaan konservatiivisella otteella, mistä hyvänä osoituksena on se, että konserni toteaa, että kantaa mieluummin riskiä hyvän järjestelyn missaamisesta kuin huonon toteuttamisesta.

Volatin taloudellisena ykkösprioriteettina on yksinkertaisen ytimekkäästi luoda pitkällä aikavälillä arvoa. Tätä mukaillen konserni tavoittelee 15 % vuotuista ja yli syklin menevää operatiivista tuloskasvua ja yli 20 % oman pääoman tuottoa. Taseensa puolesta yhtiö pyrkii pitämään nettovelka / käyttökate -kertoimen 2-3x haarukassa, mikä on hyvin tyypillinen kehikko Volatin kaltaiselle kokonaisuudelle. Vuosina 2010-2020 (TTM) Volatin meno on ollut väkevää, mistä kertoo liikevaihdon 25 % ja liikevoiton 24 % vuotuinen kasvu. Ruotsalaisilla tuntuu arvonluonti ko. menetelmin luonnistuvan!

6 tykkäystä

Yleiselektroniikan verrokkiryhmään kuuluvat Indutrade ja Lifco toteuttivat heti vuoden alkuun yritysjärjestelyn per yhtiö. Lifco jatkoi häärämistään Isossa-Britanniassa ja hankki sieltä pienen elintarvikepakkauskojeiden valmistajan T. Freemantlen (putoaa Systems Solutions -segmentin alle ja vaihtaa vuositasolla noin 5,5 MEUR). Lifcosta kirjoittelinkin jo aikaisemmin hieman enemmän, joten ei tässä yhteydessä mennä yhtiön isompaan kuvaan sen tarkemmin.

Indutrade kävi puolestaan ostoksilla Suomen puolella ja hankki Pistesarjat Oy:n koko osakekannan. Pistesarjat on tekninen tukkukauppa, joka on erikoistunut teollisten ja jokseenkin vaativien olosuhteiden (mm. jää ja korkeat lämpötilat) kaapeliratkaisuihin. Vuonna 2019 Pistesarjat teki noin 9 MEUR:n liikevaihdolla noin 1,2 MEUR:n liiketuloksen. Tämä tekee yhtiöstä teknisen tukkukaupan viitekehikkoon linjattuna oikeinkin kannattavan toimijan. Indutraden rakenteessa Pistesarjat putoaa Finland-liiketoimintayksikön alle.

Indutrade itse on hyvin samanlainen olento kuin muutkin Yleiselektroniikan verrokkiyhtiöt. Eli kyseessä on teollinen konserni, jonka DNA:ta hallitsee laadukkaiden ja pääomakeveiden niche-toimijoiden omistaminen, hankkiminen ja jatkuva kehittäminen. Rakenteissa olevien liiketoimintojen hallintaan Indutrade soveltaa muiden verrokkien tapaan yrittäjävetoista ja hajautettuun päätöksentekoon nojautuvaa ohjaustapaa. Indutradella on takanaan pitkä historia, sillä yhtiö on perustettu 1978. Yritysjärjestelyjen saralla konserni on ollut erittäin aktiivinen ja toimintahistoriansa aikana järjestelyjä on toteutettu yli 200.

Konserni muodostuu kahdeksasta liiketoimintayksiköstä, jotka ovat: Flow Technology (21 % liikevaihdosta TTM 2020), Fluids & Mechanical Solutions (11 %), Industrial Components (19 %), Measurement & Sensor Technology (12 %), Benelux (12 %), DACH (8 %), Finland (9 % ja UK (8 %). Liiketoimintayksiköille yhteinen nimittäjä on se, että kaikki alla olevat yhtiöt ovat pääosin kiinni teollisten arvoketjujen eri osissa eli mukana on sekä teknisiä tukkureita että yhtiöitä, joilla on omaa valmistavaa toimintaa. Kaiken kaikkiaan konsernin piirun yli 1.800 MEUR:n liikevaihdosta noin 60 % tulee tukkureista ja noin 40 % valmistavasta solusta. Yleiselektroniikan kannalta näistä liiketoimintayksiköistä mielenkiintoisin on Finland. Tämän pääosin rakennus-, elektroniikka-, energia- ja kemikaaliteollisuudessa toimivan yksikön sisällä on operatiivisesti suoraan Yleiselektroniikan omien toimintojen kanssa kilpailevia osia (ts. keskenään kilpailevia päämiehiä). Lisäksi, koska FInland-segmentti on Indutradelle strategisesti tärkeä tulosyksikö ja sitä pyritään yrityostoin kasvattamaan, kisailee Indutrade Yleiselektroniikan kanssa todennäköisesti ja jossain määrin myös samoilla yritysjärjestelyapajilla. Mielenkiintoinen huomio on myös se, että Finland-liiketoimintayksikön alla olevalla Liningilla ja Yleiselektroniikan Machinerylla on yksi yhteinen päämies. Tämä päämies on japanilainen pumppuvalmistaja Tsurumi.

Indutraden taloudellisina tavoitteina on yli 10 % liikevaihdon kasvu, vähintään 12 % EBITA-marginaali sekä yli 20 % sijoitetun pääoman tuotto yli syklin katsottuna. Indutraden kokoluokka ja liiketoimintojen luonteets sekä orgaaniset kasvukuvat huomioiden on selvää, että kasvutavoitteen täyttämiseksi yritysjärjestelyjä on tehtävä vuositasolla useita. Historiallisesti tässä onkin onnistuttu ja vuosina 2010-2020 (TTM) kasvurima on ylitetty. Alla olevassa kuvaajassa Indutraden kannattavuutta on tarkisteltu liikevoittomarginaalilla, mutta kun huomioidaan historiallisesti noin 2 % tasolla olleet PPA-poistot, niin voidaan myös kannattavuustavoite todeta täyttyneeksi.

4 tykkäystä

Osaatko @Joonas_Korkiakoski kertoa Yleiselektroniikan pääomistajasta Preato Capitalista yhtään heidän (suppeita) nettisivujaan enempää? Millä strategialla ovat liikkeellä? Miksi Yleiselektroniikkaa ei ostettu aikanaan kokonaan pois pörssistä? Toimivatko he rahastopohjalta ja onko jossain vaiheessa edessä exit?

Preatolla siis yli 3/4 osakkeista ja tulivat mukaan kesällä 2019. Perinteisempi pääomasijoittajan tarina olisi ollut ostaa firma kokonaan pois pörssistä, kehittää sitä x vuotta ja myydä seuraavalle pääomasijoittajalle tai listata uudestaan. Listalle jättämisen ymmärtää sitä kautta, että osakkeita pystyy käyttämään yrityskaupoissa, mutta tämä tuskin on ainoa syy eikä tätä ole taidettu juurikaan hyödyntää? Pienosakkaat ovat tästä ratkaisusta tietysti hyötyneet, mutta olisi kiinnostavaa tietää millä strategialle pääomistaja on liikkeellä.

1 tykkäys

Terve Notorious_Small!

Preato Capital on yksityisomistuksessa oleva sijoitusyhtiö, kyseessä ei siis ole rahasto. Kuten he omilla verkkosivuillaankin mainitsevat, niin sijoituspolitiikkana on sijoittaa toimialasta riippumatta kannattaviin, kasvaviin, vakiintuneen liiketoimintamallin sekä vahvan kassavirran omaaviin pieniin ja keskisuuriin pohjoismaisiin (pääasiassa Ruotsi ja Suomi) yhtiöihin. Muun muassa kesällä 2019 tehdyn ja Yleiselektroniikan osakkeita koskeneessa ostotarjousasiakirjassa mainitaan, että Preato Capitalilla ei ole ennalta määriteltyä omistusaikaa sijoituksilleen, eikä se hae aktiivisesti irtaantumisia (ts. ei erillistä exit-suunnitelmaa).

Samaisessa dokumentissa Preato Capital mainitsi, että Yleiselektroniikka säilytetään pörssiyhtiönä siksi, koska listaus luo Yleiselektroniikalle jatkossakin hyvät edellytykset ja vakaan pohjan sekä liiketoiminnan kehittämiselle että kannattavalle kasvulle. Lisäksi mainittiin myös se, että pörssiyhtiönä oleminen mahdollistaa listaamatonta yhtiötä joustavammat rahoitusratkaisut. Loppukaneettina Preato Capital mainitsi vielä sen, että tavoitteena on kehittää Yleiselektroniikkaa pitkäjänteisesti ja kasvattaa yhtiötä kannattavasti sekä orgaanisesti että yritysostojen kautta. Näinhän on myös tapahtunut.

Tiivistettynä en siis aivan hirveästi osaa pohdintojasi / julkisten kanavien tietoa enempää Preatosta kertoa. Jos ja kun sinulle vielä tiedonnälkää jäi, niin suosittelen pirauttamaan suoraan Preaton osakkaalle Martti Yrjö-Koskiselle. Hän varmasti kertoo yhtiöstä ja sen filosofiasta mielellään lisää. Mitä taas oman osakkeen käyttämiseen tulee, niin joulukuussa toteutetussa PM Sany & Sany Nordic -järjestelyssähän tätä mahdollisuutta hyödynnettiin ensimmäistä kertaa. Eiköhän vastaavanlaista toimintaa nähdä myös jatkossakin.

4 tykkäystä

Jotkut huomasi Arvopaperin jutusta, että YE löytyy myös minulta salkusta. Olen ostanut osaketta meidän seurannan aloituksen jälkeen muutamaan otteeseen ja ajatukseni on lähtökohtaisesti olla tässä pitkäaikaisena omistajana mukana. Ohessa lyhyet perustelut:

  1. Luotan yhtiön omistajaan ja johtoon. Preato on jo ensimmäisellä järjestelyllä osoittanut osaavansa omistaja-arvoa luovat järjestelyt ja ovat herättäneet pörssiuinujan henkiin.

  2. Rakastan tylsiä kassavirtabisneksiä etenkin tänä aikana. YE:n bisnes on monille epäseksikäs eikä hirveästi kiinnosta laajoja massoja, mutta tekee hyvää kassavirtaa ja korkeaa pääoman tuottoa. Täälläkin saa Joonaksen kanssa melkein kaksistaan höpistä :relaxed:

  3. Arvonluonnin yhtälö yritysjärjestelyissä listatulla yhtiöllä on selkeä. Uskon yhtiö pystyvän ostamaan kohtuullisilla hinnoilla pienempiä listaamattomia sekä kykenevän kehittämään niitä paremmiksi yhtiöiksi.

Nykyinen hintahan ei ole enää erityisen halpa omaan makuun. Toisaalta kuten viimeisimmät kaupat osoittaneet, kun saadaan ostettua järkevillä arvostuksilla kohteita, YE:n kertoimet painuvat jälleen alemmiksi. Ja listaus on vahva valuutta ja kilpailuetu ostokohteisiin.

14 tykkäystä

En osaa tuoda tämän yhtiön osalta keskusteluun mitään uutta, mutta mielenkiinnolla luen kaiken mitä ketjuun ilmestyy. Erityis kiitokset Joonakselle verrokkien avaamisesta tähän, ainakaan yhtään suhteellisesti halvemmalla ei tunnu niiden kyytiin pääsevän.

4 tykkäystä

Sieltähän se nimenmuutos ja brändiuudistus tuli kuin tilauksesta :sunglasses:

3 tykkäystä

Yleiselektroniikan ruotsalainen verrokkiyhtiö Volati kertoi hetki sitten ostaneensa suomalaisen JPT-Industria Oy:n koko osakekannan. Kyseessä on yhtiö, joka suunnittelee ja valmistaa rehu- ja lannoitetehtaita sekä elintarviketehtaiden ja voimalaitosten laitteistoja. Kaikki JPT-Industrian suunnittelemat kokonaisuudet ovat aina asiakkaan tarpeisiin räätälöityjä ja kyseessä on Volatin mukaan oman niche-alueensa johtava toimija. Konkreettisia tuote-esimerkkejä ovat muun muassa kaurankuorijat ja rehunpussittimet. JPT-Industrian on tehnyt viime vuosina tasaisesti noin 7 MEUR:n liikevaihtoa. Liiketulosta on kertynyt 2018 kohtuullisen syvää tappiota lukuun ottamatta noin 200 TEUR vuodessa. Linkin takana JPT-Industrian kotisivut.

Volatin alla JPT-Industria vahvistaa viljan- ja rehunkäsittelyyn keskittynyttä Tornumia. Volatin johdon mukaan nyt toteutettu järjestely sopii erinomaisesti Tornumin kasvustrategiaan, sillä JPT-Industrian laaja tuoteportfolio parantaa koko liiketoimintayksikön asemaa järjestelmä- ja turnkey-toimittajana. Tätä strategista logiikkaa vahvistaa myös se, että Volati mainitsi tiedotteessa seuranneensa JPT-Industriaa pidemmän aikaa. Kauppahintaa tiedotteessa ei tyypilliseen tapaan mainittu, mutta Volatin hyvinkin konservatiivinen lähestymistapa huomioiden sen voisi olettaa olleen EV/EBIT-kertoimella noin 4-5x haarukassa. Toki ostetun yhtiön strateginen sopivuus ja niche-asema huomioiden kerroin on voinut olla hieman korkeampikin, mutta joka tapauksessa selvästi alle Volatin omien tasojen (2021e: EV/EBIT 13x).

Ruotsalainen Lifco tiedotti tänään ostaneensa osake-enemmistön italialaisesta MultiOne SRL:stä, joka on pienkuormaajien ja niiden lisäosien (mm. aurat, kauhat ja kourat sekä leikkurit) valmistaja. MultiOne toimii globaalilla skaalalla ja yhtiöllä on jälleenmyyntiä kaikilla mantereilla, joskin pääpaino on Euroopassa (31 maata 58 maan kokonaispeitosta). Vuonna 2020 MultiOnen liikevaihto oli noin 27 MEUR ja Orbis-tietokannan mukaan liikevaihto vuonna 2019 oli 23 MEUR. Viimeisen kuuden vuoden aikana MultiOne on ollut reippaassa kasvuvaiheessa noin 23 % keskimääräistä vuosikasvua heijastellen. Orbis-tietokannan mukaan MultiOne on tehnyt vuosina 2015-2019 keskimäärin 24 % liikevoittomarginaalia ja yli 30 % sijoitetun pääoman tuottoa. Kyseessä siis mitä ilmeisimmin hyvinkin laadukas ja siten mainiosti Lifcon yritysostokriteereihin sopiva yhtiö.

Lifcon alla MultiOne täydentää Demoliton & Tools -liiketoimintayksikkö ja sen sisällä Crane & Excavator Attachments -divisioonaa. Vuonna 2019 Demoliton & Tools -yksikön liikevaihto oli noin 355 MEUR (26 % koko konsernista) ja EBITA:a yksikkö teki noin 80 MEUR:n verran. MultiOne-järjestely oli Lifcolle alkaneen tilikauden toinen. MultiOnen hankinta täydentää Lifcon jo ennestään laajaa kauha- ja kouratarjoamaa, mutta samalla laajentaa myös arvoketjua varsinaisiin (pien)kuormaajiin. Tässä valossa hankinnan strateginen arvo vaikuttaakin hyvältä, sillä nyt Lifco kykenee tarjoamaan tietyille kauha- ja koura-asiakkailleen myös kokonaisia kuormaajaratkaisuja. Toki järjestely luo myös suoraa arvoa, kun huomioidaan Lifcon oma arvostustaso (2021e: EV/EBIT 26x) ja pomminvarmasti selvästi tätä matalammaksi jäänyt MultiOnen kauppahinta.

Myös Indturade-konserni teki järjestysnumeroltaan vuoden toisen transaktion, kun se tiedotti tänään ostaneensa hollantilaisen Fire Proof BV:n koko osakekannan. Kyseessä on vuositasolla noin 7 MEUR vaihtava tukkuri, joka on erikoistunut tulenkestäviin rakennusmateriaaleihin ja -komponentteihin sekä tuotetarjoamaa täydentäviin palveluihin. Yhtiö pyörittää toimintaansa Benelux-maissa ja konkreettisia tuote-esimerkkejä ovat muun muassa pinnoitusmateriaalit, täyteaineet ja kaapelilaatikot. Orbis-tietokannasta ei tällä kertaa löytynyt tietoa siitä, minkälaista kannattavuutta Fire Proof on viime vuosina saanut aikaan. Indutraden kriteerit ja ostetun yhtiön niche-asemoituminen huomioiden kannattavuustaso lienee kuitenkin vähintään hyvä (ts. liikevoittomarginaali > 5 %).

3 tykkäystä

Boreon eli viime perjantaihin asti Yleiselektroniikan ruotsalainen verrokkiyhtiö Momentum Group on viimeisen viikon aikana tehnyt periaatteessa viisi järjestelyä. Viime tiistaina yhtiö tiedotti ostaneensa kolme sähkömekaanisiin palveluihin erikoistunutta yksikköä Assemblin El Ab:lta (ts. kyseessä liiketoimintakauppa). Yhteensä nämä pajat ovat tehneet vuodessa noin 90 MSEK:n liikevaihdon ja ne konsolidoidaan Momentum Groupin Components & Services -segmentin alle. Ostetut liiketoiminnat eivät olleet osa Assemblinin omaa strategiaa ja siksi niille haluttiin löytää parempi koti.

Toisena tai laskutavan mukaan neljäntenä järjestelynä Momentum hankki 70 % enemmistöosuuden Mekano Ab:sta. Mekano on tekninen tukkukauppa, jonka tuotteita ovat muun muassa sähkömoottorit, teollisuuspumput, vaihteistot ja kuulalaakerit. Päämiehinä yhtiöllä on muun muassa Siemensin, ABB:n, Grundforsin ja Atlas Copcon kaltaisia tunnettuja toimijoita. Momentumin mukaan Mekano on vääntänyt vuodessa noin 145 MSEK:n liikevaihtoa ”suotuisalla” kannattavuudella. Orbis-tietokannasta löytyi, että Mekano teki vuosina 2015-2018 keskimäärin noin 6 % liikevoittomarginaalia ja vuonna 2019 pienen tappion. Momentumin alla Mekano lasketaan osaksi Components & Services -segmenttiä.

Momentumin tuorein liike tapahtui myös Ruotsissa, sillä yhtiö osti perjantaina Öbergs i Karlstad Ab:n. Kyseessä on paineilmasovelluksien ja -ratkaisuiden toimittamiseen keskittynyt tukkukauppa ja Momentumin mukaan paikallinen markkinajohtaja. Öbergsille vahvoja teollisuudenaloja ovat Momentumin lausuntojen mukaan paperi- ja sellu- sekä autoteollisuus.
Vuositasolla Öbergs on tehnyt tasaisesti noin 50 MSEK:n liikevaihtoa ja Orbisin kannasta löytyvien tietojen perusteella yli 8 % liikevoittomarginaalia. Sijoitetun pääoman tuottoluvut ovat olleet tavattoman vahvoja ja ne ovat liikkuneet 30 % paremmalla puolella. Myös Öbergs liitetään osaksi Components & Services -segmenttiä. Yhdenkään järjestelyn kauppahintaa yhtiö ei tyypilliseen tapaansa kommentoinut.

Momentum Group itse on puolestaan teollinen omistaja, joka rakentuu teollisten kulutustavaroiden (mm. hiomakoneiden laikat ja hitsauslangat), komponenttien ja tarvikkeiden (mm. laakerit ja työvaateet) sekä näihin liitännäisten palveluiden tarjoamiseen asemoituneista yhtiöistä. Operatiivisessa mielessä Momentum poikkeaa muista verrokeista, sillä yhtiön rakenteissa ei ole omaa valmistavaa tuotantoa lainkaan. Konserni ohjaa itseään kahden liiketoimintayksikön kautta ja nämä ovat varsinainen nimihirviö Tools, Consumables, Workwear & Protective Equipment (noin 87 % liikevaihdosta TTM 2021) sekä Components & Services (noin 13 % liikevaihdosta TTM 2021). Maantieteellisesti Momentumin fokus on Pohjoismaissa ja yhteensä täältä tuleekin yli 98 % konsernin liikevaihdosta. Suomi on Momentumille kohtuullisen hyvän kokoinen palsta reilulla 13 % liikevaihto-osuudella. Suomen liikevaihto tulee lähes täysin TOOLS-liiketoiminnasta. TOOLSin tarjoama on pääosin pienempää kulutustavaraa, eikä varsinaisia investointihyödykkeitä. Tämän takia Momentumilla / TOOLSilla on vain vähän Boreon Suomen liiketoimintojen kanssa kilpailevia kokonaisuuksia.

Strategisessa mielessä ja pääpiirteissään Momentumin punomat juonet ovat hyvin samankaltaisia kuin muillakin verrokkiyhtiöillä. Eli tiivistettynä tarkoin kriteerein ja kohdennetusti toteutetut yritysostot ovat olennaisessa osassa Momentumin kasvua. Ostetuille yhtiöille myös annetaan muiden verrokkien pelikirjasta tuttu operatiivinen autonomia. Arvoketjun perspektiivistä Momentumin strateginen fokus kuitenkin hieman verrokeista poikkeaa, sillä yhtiön oma fokus vaikuttaa olevan puhtaasti valmistavan toiminnan ulkopuolella.

Konsernin taloudellisena tavoitteena yltää vähintään 15 % vuotuiseen EBITA-kasvuun yli syklin tarkasteltuna sekä tehdä yli 20 % oman pääoman tuottoa. Vuonna 2017 listattu yhtiö on tuloskasvutavoitteessaan onnistunut, mutta pääoman käytön tehokkuudessa on ollut vielä hakemista.

5 tykkäystä