Bufab Ab - Tylsä, tylsempi, Bufab?

Naapurimaa Ruotsissa on paljon listattuja teollisuuden laatuyhtiöitä, joista Suomessa ei juuri puhuta. Tarkastellaan pintapuolisesti Bufabia, joka listautui Tukholman pörssiin vuonna 2014.

Bufab toimittaa komponentteja ja niihin liittyviä palveluita tuotantoteollisuudelle, kuten sopimusvalmistajille. Esimerkiksi Scanfil on heidän asiakkaansa. Bufabin ”komponentit” ovat ruuveja, muttereita, kiinnikkeitä, heloja ym. vähäarvoisia kappaleita ja niihin liittyviä palveluita. Tylsää, eikö?

Nämä vähäarvoiset kappaleet ovat kuitenkin kriittisiä lopputuotteen kannalta. Bufab hoitaa näiden logistiikan globaalisti sekä auttaa asiakasta myös esim. sisäisessä logistiikassa ja varastoinnissa. Asiakkaan ongelma voi olla esimerkiksi, että oikeita komponentteja ei löydy sekavasta varastosta ja Bufab auttaa asiakasta sujuvoittamaan näitä prosesseja. Asiakkaan kannalta ne eivät ole ydinliiketoimintaa, mutta lopulta parantaa tuottavuutta. Bufab hoitaa C-osien täydennyksen automaattisesti varastosaldojen mukaan, millä vältetään tuotantokatkokset ja manuaaliset tilaukset.

Bufabin mukaan C-osien kustannuksista 20 % aiheutuu itse C-osien hinnasta ja loput 80 % epäsuorista kustannuksista, kuten komponenttien hankinnasta, laadusta, täydennyksistä, mahdollisista tuotantokatkoksista, ajasta jne. Toisaalta Bufab pyrkii tuomaan lisäarvoa asiakkaalle myös vähentämällä osien toimittajien määrää ja alentamalla kokonaiskustannuksia. Bufabilla on myös asiakkaalle lisäarvoa tuottavia ratkaisuja, kuten osakokoonpano.

Osalla Bufabin tuotteista on korkeat laatuvaatimukset, kiinnikkeiden ym. on kestettävä jopa vuosikymmeniä korroosiota tai osien on kestettävä syövyttäviä kemikaaleja tai korkeita lämpötiloja. Bufabin tuotteita käytetään siis laajasti Ikean huonekaluista lentokoneisiin. Bufab mainitsee asiakkaikseen mm. Saabin, Safranin, Sampo Rosenlewin, Scanian, Assa Abloyn, ABB:n, IKEA:n, Metso Outotecin, AbbVien, Alstomin ja Bombardierin.

Bufab kasvaa sekä orgaanisesti että yritysostoin ostamalla pienempiä paikallisia yhtiöitä. Bufabin liiketoiminta ei vaadi valtavasti pääomaa laitteisiin, vaan kuluja voidaan mukauttaa kysynnän mukaan. Asiakaskunta on hajautunut ja riippuvuus yhdestä asiakkaasta tai toimialasta on melko vähäinen. Sivuhuomiona mainittakoon, että Bufab on tehnyt joka vuosi voittoa yli 40 vuoden ajan. Lisäksi yhtiön kasvu on tapahtunut kassavaroilla. Orgaaniselle kasvulle on kohtuullisen hyvät näkymät myös tästä eteenpäin.

Bufabin markkina on hyvin fragmentoitunut. Bufab on hyvässä asemassa jokaisessa 28 toimintamaassaan. Tämän lisäksi Bufab toimittaa tuotteita yhteensä 70 maahan.

Bufabin strategia perustuu pitkäaikaisiin suhteisiin asiakkaiden ja tavarantoimittajien kanssa. Taloudellisina tavoitteina Bufabilla on kannattava kasvu: lähivuosille 10 % liikevaihdon vuosittainen kasvu ja osakekohtaisen tuloksen 15 % p.a. kasvu. Kannattavuuden osalta tavoitteena on vähintään 12 % EBITA-marginaali viimeistään vuonna 2023. Osinkoa jaetaan 30-60 % tuloksesta vuosittain. Nettovelan ja käyttökatteen suhde on tavoitteena olla 2-3 välissä.

Merkittävimmät taloudelliset riskit liittyvät asiakaskysyntään, mihin vaikuttaa yleinen taloudellinen kehitys ja valmistavan teollisuuden aktiivisuus. Notkahdus nähtiin mm. finanssikriisin aikoihin v. 2009 ja koronan takia vuonna 2020. Suuret asiakkaat voivat asioida suoraan valmistajien kanssa ja jättää tukkuliikkeen (Bufab) välistä. Bufab kuitenkin tuo lisäarvoa, joka vähentää edellistä riskiä. Lisäksi Bufabin riskinä on tavarantoimittajiin liittyvät riskit (hintojen nousu, oikeudelliset riskit, tavarantoimittaja myykin “ei-oota” eikä pysty toimittamaan tavaraa sovitussa aikataulussa tai tuotteissa on laatupoikkeamia). Bufabin tavarantoimittajat sijaitsevat lähinnä Aasiassa ja Euroopassa ja Bufab pyrkii hankkimaan komponentit usealta toimittajalta, eikä ole niin riippuvainen yhdestä tuotantolaitoksesta.

Suurin osa Bufabin pääomasta on sitoutunut varastoihin, joiden siirtäminen ja hallinnointi on kallista. Jos varastonhallinta on epätehokasta, se voi aiheuttaa riskejä arvonalentumistappioille ja toisaalta myös sille, että alijäämäisiä varastoja joudutaan täyttämään hintaan mihin hyvänsä tai maksamaan korvauksia asiakkaille, jos komponentteja ei pystytäkään toimittamaan ajoissa. Bufabin asiakkaat voivat myös siirtää tuotantoaan halpamaihin ja Bufab ei välttämättä seuraa tai pysty seuraamaan perässä.

Bufab kasvaa myös yritysostoin. Yritysostojen onnistumiseen liittyy luonnollisesti monenlaisia riskejä.

Venäjän ja Ukrainan välinen sota aiheuttaa jonkin verran epävarmuuksia. Venäjän yksikkö on myyty. Venäjän ja Ukrainan osuus liikevaihdosta oli vain n. 0,5 %, joten vaikutukset ovat lähinnä epäsuoria.

Taseriskistä mainittakoon, että Bufabilla on taseessaan merkittävästi liikearvoa. Tällä ei toki ole suoria kassavirtavaikutuksia, mutta tämä on hyvä tiedostaa.

Bufab on altis raaka-aineiden hintojen, erityisesti teräksen ja ruostumattoman teräksen hintojen vaihtelulle. Lisäksi energian hinta ja öljyn hinta vaikuttavat valmistus- ja rahtikustannuksiin. Lisäksi Bufab on jossain määrin altis globaalien toimitusketjujen kapasiteetille, vaikka onkin viime aikaisista haasteista selvinnyt melko hyvin. Riskinä on, että Bufab ei saa kohonneita hintoja siirrettyä loppuasiakkaan hintoihin.

Uusien yhtiöiden alalletulon kynnys on melko alhainen, joten tulevaisuudessa kilpailu voikin lisääntyä. Bufab on kuitenkin ollut hyvissä asemissa ja alansa kärkeä toimintamaissaan.

Bufabiin liittyy myös lainsäädännöllisiä riskejä, valtiot voivat asettaa raskaita tulleja esim. Kiinasta tuoduille standardiosille. Tällöin jouduttaisiin etsimään vaihtoehtoisia tuotantolaitoksia muualta.

IT-järjestelmiin liittyvät riskit. IT-järjestelmillä on tärkeä rooli Bufabin tehokkuudessa, varastonhallinnassa jne.

Muita riskejä ovat valuuttariskit (lähinnä USD), vaikka osa onkin suojattu.

Lisää riskeistä täältä:

Liiketoiminnan kannattavuus ja osakkeen arvostus:

2017 2018 2019 2020 2021 2022e
Liikevaihto 3 201 3 786 4 348 4 756 5 878 8 458
EBITDA 347 408 517 635 855 1 092
P/E 18,9x 12,6x 19,3x 24,5x 36,3x 14,3x
EV / S 1,58x 1,17x 1,70x 1,84x 3,18x 1,44x
EV / EBITDA 14,6x 10,9x 14,3x 13,8x 21,8x 11,2x
EBIT 304 358 368 457 688 855
EBIT-marginaali 9,50% 9,46% 8,46% 9,61% 11,7% 10,1%
ROE 15,7% 16,9% 15,1% 16,2% 23,0% 23,0%
EPS 5,61 6,79 6,75 7,95 12,3 16,4

Vuonna 2013 Bufab teki liikevaihtoa 2031 miljoonaa SEK ja EPS:iä 3,43 kruunua. Vuonna 2021 liikevaihto oli 5 867 miljoonaa ja EPS 12,57 SEK. Keskimäärin liikevaihto on kasvanut siis 14,2 % vuodessa ja EPS 17,6 % vuodessa.

Vuoden 2022 kolmen ensimmäisen kvartaalin aikana liikevaihtoa kertyi 6 358 miljoonaa (+49 %). EBITA-tulos kasvoi 748 miljoonaan (526 miljoonaa) ja EBITA-marginaali oli 11,8 %. Oikaistu EBITA-liikevoitto oli 845 miljoonaa ja voittomarginaali 13,3 %.

Rullaava 12 kk tilauskertymä oli 7 874 miljoonaa ja rullaava 12 kk liikevaihto 7 953 miljoonaa. EBITA-liikevoitto% oli 11,5 %.

Operatiivinen kassavirta oli heikko, joka johtui käyttöpääoman kasvusta, joka johtui orgaanisesta kasvusta ja varastojen kasvusta. Varastot kasvoivat kuormittuneesta toimitusketjusta seuranneesta tomitusten hidastumisesta.

Vuonna 2021 Bufab teki ROIC:ia (695 - 145) / 3828,5 = 19,4 % ja rullaavalta 12 kk:lta (918 - 171) / 5664 = 13,2 %. En löytänyt Q4’21 maksettuja veroja, joten tuo jälkimmäinen ei välttämättä ole aivan oikein, mutta pitäisi olla suuntaa antava.

Tulosennusteet parille seuraavalle vuodelle ovat 8 420 miljoonan liikevaihto vuodelle 2023 ja 8 900 miljoonan liikevaihto v. 2024. Vastaavat EBITDA-tulokset taas 1 119 ja 1 144 miljoonaa. EPS ennusteet puolestaan 17,0 ja 19,8 SEK.

DCF-laskelmissa olen hyvinkin aloittelija, mutta 8 % oman pääoman kustannuksella (WACC) ja odottamalla 4 % EPS vuosikasvu seuraavalle 10 vuodelle ja sen jälkeen 2 % vuodessa, saataisiin DCF-arvoksi 308 SEK, eli selvästi nykyistä 234 SEK kurssia korkeampi lukema. Kannattaa kuitenkin itse tarkistaa tuo vielä, sillä kyseessä on noviisin tekemä laskelma.

Yhtiön liiketoiminta näyttää laadukkaalta. Mielestäni arvostus ei ole yhtään paha huomioiden liiketoiminnan suotuisat näkymät ja yhtiön laatu. Mielestäni yhtiö myös menee “arvonluoja” -kategoriaan ja tarkoitus onkin pitää yhtiötä salkussa pitkäaikaisesti.

Toivottavasti tämä herättää edes vähän keskustelua.

33 tykkäystä

Huonosti kiertävät ja isot varaston rasittavat perinteisesti toimialaa.
Tuotteet pitää käytännössä aina ostaa suoraan valmistajilta hinnan takia, ostoerät kun ovat yleensä aina kohtalaisen suuria.

Valmistajaverkosto on hyvin laaja, koska valmistajat keskittävt usein kapeeseen valikoimaan ja sitten on vielä eri materiaalit ja pinnoitteet jne.

Kauko-Idän tuontitullit ovat vaikeuttaneet ja muuttaneet jonkun verran hankinta kanavia ja hintojen siirtäminen asiakkaille ollut sen vuoksi myös haastellista.

Asiakassuhteet ovat usein pitkäaikaisia, joka antaa liiketoiinnalle jatkuvuutta.

Suomessa toimiala ei ole kovin fragmentoitunutta, vaan käytännössä Bufabilla on merkittäviä kilpailjoita 3-4 kappaletta.
Heillä on mielestäni kilpailuetuna selkeästi laajempi tuoteportfolio, joka korostuu kun teollisuuden asiakkaat haluavat edelleenkin enemmän keskittää hankintojaan vähemmälle toimittajajoukolle.

5 tykkäystä

Kiitokset!
DI:n sivuilla näkyy (taulukko ei sisällä 2022 osavuosikatsauksia), että omavaraisuusaste on joskus ollut päälle 40% ja nyt pari viime vuotta alle. Kuluvana vuonna 3q omavaraisuus on tippunut 30%:iin. Kuinkakohan paljon Bufab:lla on velkaa ja miten velkakulut kehittyvät 2023 ja 2024?

2022 näkyy jotain kvartaalisarjoja. Näyttäisi tulosta tuleva päälle kruunun verran enemmän vuoden takaiseen verrattuna per jokainen kvartaali, tai vaihtoehtoisesti 25% kasvua (jos satuin tihrustamaan oikein noita sarakkeita). Velkaa tullut n. 3000 MSEK lisää ja oli 3q n. 9,5 MrdSEK. (Eikös sana skulder viittaa velkaan?)

Tehkäämme varovainen päässälaskuharjoitus. Korkotaso noussut muutaman %-yksikön. Prosentin nousu 6 MrdSEK:stä tarkoittaa 60 MSEK lisäkuluja. Arvataan että nousee 2 %-yksikköä. Arvataan lisäksi, että, tuo n. 3MrdSEK on bondeilla rahoitettu ja hinta 10%. Tuosta tulee 300MSEK:n vuosikustannus. Yhteensä siis korkokulut nousevat 420 MSEK.

Tämä söisi merkittävän siivun tuloksesta vuonna 2023. Arvaukset luultavasti vähän synkän puoleisia edellä eivätkä realistisia siis (kaikki lainat tuskin vaihtuvat kalliimpiin vuonna 2023 esim).

1 tykkäys

Onko tuo oikeasti kovin merkittävä takamatka Bufabille?

Bufabin valikoima kattaa yli 140 000 tuotetta, mutta onko siellä jotain kriittisiä puutteita?

Osaatko sanoa, että tarjoavatko Bufabin (suomalaiset) kilpailjat “lisäarvopalveluita” Bufabin tapaan, vai onko heidän etuna parempi tuotemix?

1 tykkäys

Bufafin varastovalikoima ei ole Suomessa lähelläkään tuota luokkaa, Rutosin tilannetta en tunne, mutta siellä heillä on selkeästi vahvempi markkia-asema.

Kilpailijat tarjoavat vähintään samantasoisia lisäarvopalveluja, ei ole Bufabin kilpailuetu ainakaan Suomessa. En halua tässä “julkisesti” nimetä niitä kilpailijoita.

On ymmärtääkseni myös yksi syy sille, että Suomen liikevaihto ei ymmärtääkseni ole viime vuosina kehittynyt. Suomi on tietysti vain yksi pieni osa Bufabia ja en osaa arvioida sen painoarvoa, jos miettii yhtiöön sijoittamista.

Tuotevalikoimalla on erittäin iso merkitys laiterakentaja segmentin asiakkaissa kun toimittajia valitaan.

3 tykkäystä

Bufabilla on nettovelkaa tällä kertaa hieman enemmän kuin tavoitetason. Syyskuun lopussa nettovelkaa oli 3 276 miljoonaa ja velka/pääoma -suhde oli 131 %. Nettovelka/EBITDA oli 3,4 kun tavoite on 2-3. Viime vuonna tehtiin hankintoja, joita rahoitettiin velalla, lisäksi valuutoista tuli takapakkia.

Q3 korkokulut olivat 36 miljoonaa verrattuna vuoden takaiseen 8 miljoonaan. Toisaalta velkakin kasvoi 1 807 → 3 752 miljoonaan. Jos tuosta karkeasti laskee, niin kvartaalin aikana lainojen keskikorko olisi ollut n. 3,8 %. Eli kvartaalin korkokulut / nettovelka x 4.

Nousevat korot vaikuttavat nettotulokseen, mutta mielestäni kuva ei kuitenkaan ole ihan niin synkkä kuin tulkitset. Tämä on harjoitusta itsellenikin, mutta ajattelin aloitusviestissä oksentaa hajatelmani kirjalliseen muotoon. Toki joku osaavampi voi oikaista, jos olen väärässä.

3 tykkäystä

Kasvu on ollut sen verran voimakasta, että pääomaa on sitoutunut reilusti vaihto-omaisuuteen. Toki komponenttipula ym on vaikuttanut siihen, että varastotasoja on pidetty myös hitusen korkeammalla tasolla. Nämä tasaantuvat kyllä aikanaan ja velkatasot tulevat tavoitetasolle

Loistava bisnes ja yksinkertainen, mutta kuitenkin niin kovin vaikea muille yrityksille. Liiketoiminnan kasvun myötä kustannustehokkuus, logistiikka ja neuvotteluasema hankintapuolella paranee jatkuvasti. Yritysostot ovat toimineet loistavasti ja integrointi ollut helppoa. Yhtäkkiä pieni paikallinen toimija saa suuren firmat edut ja päästään suoraan käsiiin koviin synergioihin.

Eiköhän tämä jatka tasaista puurtamistaan. Mikäli muistan oikein niin 2015 tai 2016 taisin ostaa ensimmäisen kerran ja siitä lähtien lisäillyt ajoittain

7 tykkäystä

Bufabin “jenkkiverrokki” julkaisi tänään ihan kelpo Q4 ja FY2022 tuloksen:

Ei ollut Fastenalista ketjua, mutta ajattelin tähän ketjuun jakaa. Itselläni on molempia salkussa. Bufabiakin ongin vihdoin viime vuoden lopulla mukaan parempaa yrityskohtaista hajautusta tavoitellessa.

Fastenalin koko vuoden liikevaihto kasvoi 16% ($7B) ja EPS 18% ($1,89). Osinkoakin nostettiin 0,31->0,35 per kvartaali (+13%) ja nykyinen hinta $47 tarjoaa pitkästä aikaa aika tarkalleen 3%:n osinkotuoton. Hyvin lähellä on hinta omaa ajatusta lisäyspaikasta.

Bufab näyttää ehkä selkeämmin edukkaalta ja kyllä siihen voisi panostaa lisää. Erityisesti jos vahva yli 10%:n kasvu jatkuu ja kannattavuus saataisiin hilattua Fastenalin 15% nettomarginaalin tasolle.

5 tykkäystä