En välttämättä osaa tulkita tuota kohtaa kuten tarkoitat. Tästä kuitenkin olen kohtuullisen eri mieltä. Tuo jatkuva kasvatus sopii tietyille kasvupaikoille (rehevät kasvupaikat, ehkä osin MT kasvupaikalle ja sitä rehevämmille). Lyhyellä aikaa metsä tarjoaa jatkuvalla kasvatuksella mukavasti kassavirtaa, mutta sillä tulee olemaan todennäköisesti pitkä miinusmerkkinen häntä. Jatkuva kasvatus tulee kyllä alentamaan metsän tuottoa pidemmällä aikaa. Tämä on osittaista paluuta ”harsintahakkuiden” aikakaudelle. Suomen metsien kasvu on nostettu tuolta ”vanhanajan” metsänhoidon vuosittaisesta n. 60 milj. m3 tasosta tasoon 100 milj. m3 ja hitusen yli. Suomen metsien kasvu on saatu yli kaksinkertaistumaan 90 vuodessa. Tämä on tapahtunut ojituksin (osa toki tehty liian karuiille soille) ja siirtymällä pääosin viljelymetsiin. Nykyisin jalostetulla puun siemenellä saadaan vielä lisäkasvua aikaan, mikä tulee näkymään tulevina vuosikymmeninä, jos metsänhoito säilyy hyvällä tasolla. Tällä merkittävällä kotimaisella puuntuotannon lisällä on pystytty turvaamaan nykyisenkaltainen metsäteollisuuden puuhuolto, mikä tarjoaa maallemme noin 14 mrd € vientitulot. Jatkuvan kasvatuksen karumman puoleisilla mailla valinneet tulevat kohtaamaan merkittävän metsien puuntuoton aleneman. Itse olen Jyrki Ketolan lailla voimaperäisen ja tehokkaan metsänhoidon kannattaja, ja sillä olen saanut omissa metsissä tuoton nostettua 4,5–6 % vuodessa. Runsaasti uudistushakkuita heti omistajauran alkupuolella. Nyt nämä 25–35 vuotiaat metsät tuottavat puuta 7-10 m3/ha vuodessa ja puupääoma kasvaa yli 10 % näillä alueilla nostaen metsän omistaja-arvo kovaa vauhtia. Tämä vaatii kyllä todella kovia uudistamiskeinoja ja eihän pahimmillaan silmää hivele muutamaan vuoteen uudistustoimista. Vesitalous kuntoon ja hyvä puuaines kasvuun – hyvin yksinkertaista. Toimet ovat mieluummin ekonomisia kuin yliekologisia. Erinäiset luontoarvoja ja hiilen sidontaa painottavat tekijät saattavat tulla vaikuttamaan metsänhoito-ohjeisiin ja säännöksiin. Tämä saattaa tulla alentamaan mahdollisuutta metsien tuottokyvyn hyödyntämisestä, jos esim. hiilivarastojen kartuttamisesta tai vastaavasta ei aleta korvausta maksamaan metsänomistajalle.
Tässä on selkeästi kaksi eri koulukuntaa. Itse olen taipuvainen kannattamaan Ilkka Herlinin ja Arvometsän sekä “vanhanajan” ajamaa jatkuvaa kasvastusta.
Metsänomistamisen tulisi ensisijaisesti hyödyttää metsänomistajaa. Nykyinen ns pääte hakkuu malli hyödyttää pitkälti metsäyhtiötä sekä metsänhoitoyhdistyksiä. Myyt vuosikymmeniä matalan katteen kuitupuuta ja vasta 80 vuoden iässä teet päätehakkuun ja korjaat tilin. Samalla, kun metsänhoitoyhdistyksen metsurit hoitavat puupeltoa ja muistavat lähettää laskun palveluksistaan. Tietysti puuntuotanto kasvaa, mutta lisäarvo menee muualle, kuin metsänomistajan taskuun. Jatkuvassa kasvatuksessa myyt hissukseen tukkipuuta, johon ilmeisesti viittasit kassavirtamalilla. Henkilökohtaisesti myin mieluummin tukkipuuta ja ostaja käyttää sitä sitten haluamallaan tavalla vaikka sellukattilassa.
On myös totta, että luontoarvot ja biodiversiteetti ovat vastakkaisissa kulmissa näissä kasvatustavoissa.
En myöskään yrittänyt muuttaa mieltäsi tai vakuuttaa yhdestä ainosta oikeasta tavasta hoitaa metsää. Vaurastumiseen on monta tietä.
Juuri näin. Jatkuva kasvatus on lähinnä jonkinlainen muoti-ilmiö ja lempisana ihmisille, jotka eivät aidosti ymmärrä metsänhoidosta ja omistamisesta riittävästi. Jatkuvaa kasvatusta ei ole myöskään tutkittu vielä riittävästi, sillä tutkimusmetsätkin, joissa tätä kasvatustapaa testataan ovat alle 25 vuotiaita (huom. metsänkiertoaika). Jatkuvalla kasvatuksellahan juuri pilattiin suomalaista metsänkasvua ja tähän harsintahakkuumenetelmään kuuluu mm. se, että metsäkone vaurioittaa harsinnassa juuria ja palstalle jätettäviä puita sen lisäksi että se on kalliimpaa (eli pienentää metsästä saatavaa tuottoa). Luojan kiitos Suomessa on vielä omistamisen suoja ja me yli 600.000 yksityistä metsänomistajaa saamme itse päättää millä tavalla metsiä hoidamme. Pysyn @Rakkaudesta_Lajiin kanssa Ketolan ja muiden ammattilaisten kelkassa siihen asti, kunnes osakepossa on samaa tasoa Herlinien kanssa. Tämän jälkeen voin harrastella metsäomaisuuden kanssa näitä kokeellisia menetelmiä.
Jos kiinnostaa lukea niin tässä on avohakkuu-mallin historiaa ja väitetään että jatkuvan kasvatuksen metsänhoitoa boikotoitiin poliittisesti.
Olen kyllä katsonut motokuskien videoita JK-hakkuista. On se melkoista sähläystä. Kaadetaan isoa pienten keskellä ja sitten varotaan ettei pienille käy huonosti.
Meidän suvun pieni metsätila on jatkuvassa kasvatuksessa. Se sopii hyvin tänne, mutta suurin osa puusta meneekin omaan käyttöön polttopuuksi. Se on hyvä malli kun omistaja tuntee metsänsä ja asuu lähellä.
Pyhitetään tämä ketju keskusteluun Capmanin tilasta ja Capmanin toimista. Siirretään metsäkeskustelu metsäsijoittamista käsittelevään ketjuun. Minun puolestani jokainen voi hoitaa omaa omaisuuttaan ja omia metsiään itse parhaaksi kokemalla tavalla. Metsissä hoitotoimet ja hakkuun vapautettiin aika laajalle kirjolle menneellä vuosikymmenellä. Metsänuudistusvelvollisuus säilytettiin ja todennäköisesti jonkintasoinen minimipuusto jatkuvassa kasvatuksessa. Minun puolestani nämä keskustelut voi moderointi siirtää metsäketjuun, jos sellainen onnistuu tai jopa poistaa jos nämä häiritsevät tätä keskustelua. Jatkettakoon täällä keskustelua Capmanistä.
CapManin osakkeilla 3 miljoonan euron kauppa hallitusten jäsenten kesken
Mitäs suurimmat omistajat ovat olleet mieltä yrityskaupasta?
Yllä linkatun blokkikaupan lisäksi, ei juuri liikkuja ole ollut. Mielenkiintoisena pompsahti Propriuksen rahasto silmään.
Tämä oli tosiaan Social Real Estate (yhteiskuntakiinteistöt Suomeksi) rahaston ensimmäinen sijoitus ja tämä tarkoittaa samalla, että rahasto on virallisesti perustettu 
Tavoite on jo aiemmin indikoitu kunnianhimoinen, yli 500 MEUR omaa pääomaa “tulevina vuosina”. Käytännössä tämä tarkoittaa arvioni mukaan noin 3v periodia. Reilu 150m/v ei ole hurjan korkea luku normaalissa markkinassa, mutta nykyisessä hyvin heikossa markkinassa on taso kunnianhimoinen. Tuote on tosi looginen jatke CapManin tarjontaan, sillä Pohjoismaiset yhteiskuntakiinteistöt ovat luokkana erittäin houkutteleva (pitkät vuokrasopparit, valtio yleensä maksajana, vakaat valtion taloudet yms.) ja lisäksi ajoituksellisesti markkinatilanne on paljon terveempi kuin pari vuotta sitten jolloin yhteiskuntakiinteistösektori oli pahasti ylikuumentunut.
Äkkiseltään tämä uusi rahasto näyttäisi keskittyvän samanlaisiin kiinteistöihin kuin SBB.
Tällä hetkellä kiinteistömarkkina kyllä sellainen että ne kenellä on liitua millä piirtää pääsevät poimimaan haluamiaan kiinteistöjä rahoitusongelmissa olevien kiinteistönomistajien portfolioista. Luultavasti SBB:lläkin olisi kaikenlaista myytävää.
Vaikka yleensä uusi “kilpailija” heikentää alalla olevien tuloksentekomahdollisuuksia niin SBB kannalta voi olla positiivistakin jos tämä piristää kiinteistökauppaa.
Täällä oli paljon keskustelua siitä, että miksi Dasos vanhat työntekijät saavat pitää voitonjako-osuustuotot vanhemmista rahastoista. Kuten sanoin, niin tämä on alan standardi ja esimerkiksi Blackrockin ostaessa GIP, saa GIP vanhat työntekijät pitää kaikki vanhat votionjako-osuustuotot (Events Platform - Q4 taisi olla jossain 25-30min välillä tämä kohta).
Capmannin yhtiökokous siellä parhaillaan menossa. Tuota kokousta olisi mukava seurata kärpäsenä katossa 
Optio tehnyt henkilökuvan toimitusjohtaja Pia Kållista. (Tilaajille.)
Analyytikon ennakkokommentit CapManin Q4-tuloksesta. 
CapManin rahaston omistaman Koiviston Auton tytäryhtiö OnniBus on ostanut legendaarisen Väinö Paunu Oy:n kaukoliikenteen.
CapManin omistaman Koiviston Auto Groupin tulos vuodelta 2022 oli 12 miljoonaa pakkasella. Onnibus on tuottanut koko ajan n. 4 - 5 miljoonaan tappiota vuosittain, vuodelle 2022 Koiviston Auton muu melko hyvä pikavuoroliikenne siirrettiin Onnibusille ja sen tappio oli enää 1,5 miljoonaa. Suomesta ei löydy pääomaa, osaamista eikä ostajaa Koiviston Auto Group Oy:lle. Ei ehkä ihan paras sijoitus CapManille.
Capmanilla on myös muita sijoituksia, kuten infraa. Ei ainakaan ole tullut tulosvaroitusta, joten uskoisin että ei mennä ihan penkin alle huomenna tuloksen suhteen.
Nyt kun täällä keskustellaan yksittäisten kohteiden vaikutuksesta CapManiin, niin muistuttelisin tästä aiemmasta viestistä miten yksittäiset kohteet vaikuttavat CapManiin.
Eli tosiaan CapMan ei omista itse mitään vaan sijoittajat omistavat nähä kohteet CapManin hallinnoimien rahastojen kautta 
Täältä tulee tällainen aloittelevan ja tietämättömän kysymys, mutta viitaten tuohon vanhaan postaukseesi: Miten Capmanin rahastojen kehityksiä voi seurata? En äkkiseltään löytänyt näistä tietoa Capmanin sivuilta.
Tuloskehitys ja merkittävät tapahtumat 2023:
- Konsernin liikevaihto oli 59,4 milj. euroa 1.1.-31.12.2023 (67,5 milj. euroa 1.1.-31.12.2022), laskua 12 prosenttia.
- Konsernin liikevoitto oli 4,7 milj. euroa (53,1 milj. euroa). Vertailukelpoinen liikevoitto oli 6,7 milj. euroa (55,7 milj. euroa).
- Lasku liikevoitossa johtui pääosin sijoitusten käyvän arvon muutoksista -6,1 milj. euroa (+36,5 milj. euroa).
- Konsernin liikevaihto ilman voitonjako-osuustuottoja, eli palkkiotuotot, oli 56,2 milj. euroa (57,9 milj. euroa).
- Palkkiotuottojen vertailukelpoinen kannattavuus oli 9,7 milj. euroa (9,5 milj. euroa), kasvua 2 prosenttia.
- Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake oli 0,8 senttiä (24,8 senttiä). Vertailukelpoinen laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake oli 1,9 senttiä (26,4 senttiä).
- CapMan Oyj sopi joulukuussa ostavansa Dasos Capital Oy:n.
- Hallitus arvioi, että tilikaudelta 2023 jaettaisiin osinkoa 10 senttiä osakkeelta, josta ehdotetaan 6 senttiä/osakkeelta maksettavaksi keväällä ja 4 senttiä/osakkeelta syksyllä perustuen hallituksen päätökseen.
Toimitusjohtajan kommentti:
"Palkkiotuottojen kannattavuus jatkoi kasvuaan jo neljättä vuotta peräkkäin, mutta kokonaisuutena vuoden tulos jäi heikoksi sijoitusten käyvän arvon muutosten takia. Haastavasta markkinatilanteesta huolimatta kasvustrategiamme on edistynyt suunnitelmien mukaisesti ja 2024 tulee olemaan CapManille vahvan kasvun vuosi.
Hallinnointiliiketoiminta ja hankintarengas CaPS kehittyivät hyvin markkinatilanne huomioiden. Palkkiopohja vahvistui uusien hallinnoitavien rahastojen sekä CaPSin vahvan kasvun myötä. Palkkiotuottojen kannattavuus, joka on toimintamme keskeinen avainluku, jatkoi positiivista kehitystä vuoden 2023 aikana maltillisen kulukehityksen tukemana. Palkkiotuottojen kannattavuus on kasvanut vuosittain jo neljän peräkkäisen vuoden ajan ja odotan kasvun jatkuvan.
Voitonjako-osuustuotot ja eteenkin käyvän arvon muutokset kehittyivät edellisvuotta heikommin, mistä syystä vuoden 2023 kokonaistulos jäi edellisestä vuodesta. CapManin omat rahastot kehittyivät keskimäärin positiivisesti pääoma- ja infrastruktuurirahastojen vahvan kehityksen ansiosta. Isoin yksittäinen tekijä vertailuvuotta heikommalle tulokselle oli ulkopuolisten venture capital rahastojen arvonkehitys, joka vahvasti positiivisen 2022 jälkeen kääntyi negatiiviseksi vuonna 2023.
Hallituksen ehdotus varojenjaosta
Hallituksen 27.3.2024 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle tekemä päätösehdotus on yhdistetty ehdotus osingonjaosta sekä hallituksen valtuuttamisesta päättämään lisäosingosta. Hallitus arvioi, että tilikaudelta 2023 osinkoa jaettaisiin kokonaisuudessaan yhteensä 0,10 euroa osakkeelta.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikaudelta 2023 jaettaisiin osinkoa yhteensä 0,06 euroa osakkeelta vuodelta 2023 vahvistetun taseen perusteella. Osingon maksupäivä olisi 9.4.2024.
Näkymäarvio vuodelle 2024
CapManin tavoitteena on pitkän aikavälin tulosparannus, huomioiden kuitenkin liiketoiminnan luonteeseen liittyvät vuositason vaihtelut. CapManin hallinnoitavilta rahastoilta saatavilla voitonjako-osuustuotoilla sekä CapManin sijoitusten tuotoilla on merkittävä vaikutus CapManin kokonaistulokseen. Sijoituskohteiden kehityksen sekä kohteista irtautumisen lisäksi monet muut sijoituskohteista tai CapManista riippumattomat tekijät vaikuttavat CapManin kokonaissijoitusten käypien arvojen kehitykseen sekä voitonjako-osuustuottojen määrään ja ajoitukseen. Näistä syistä CapMan ei anna numeerisia ennusteita vuodelle 2024.
CapMan arvioi hallinnoitavien pääomien kasvavan vuoden 2024 aikana. Yhtiö arvioi myös palkkiotuottojen kannattavuuden kasvavan vuoden 2024 aikana. Arviot eivät sisällä mahdollisia vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tiedotustilaisuuden webcast tänään klo 9.30
CapMan esittelee tuloksen klo 9.30 alkavassa tiedotustilaisuudessa, joka on seurattavissa webcast-lähetyksen kautta osoitteessa https://capman.com/fi/osakkeenomistajat/lyhyesti/tapahtumat/. Tilaisuuden kieli on englanti ja sen yhteydessä on mahdollisuus esittää kysymyksiä johdolle. Tilaisuuden taltiointi on saatavilla yhtiön verkkosivuilla tilaisuuden jälkeen.