Työn tehokkuus ja kilpailukyky alkaa vähitellen muovautua sen ympärille, miten nopeasti uudet tekoälytyökalut ottaa käyttöön. Koodauksessa tämä on jo no-brainer, mutta epäilemättä myös finanssialalla sovelluksia on valtavasti. Muut seuraavat perässä.
Jos ajatusta jatkaa ja ajattelee vaikka yritysten BI-järjestelmiä ja niiden sisältämää dataa. Siis dataa, jota hyödyntäen businessjohtajat tekevät päätöksiään; kuutioiden pyörittely analytiikkatiimeissä voi olla jo lähivuosina historiaa, jos johtaja voi pyytää tekoälyltä haluamansa analyysin haluamastaan datasta hetkessä. Ehkä tekoäly osaa pian myös muokata businessdatan parhaiten hyödynnettävään muotoon ja rakentaa tarvitsemansa kuutiot. Syntyy väistämättä täysin uusia ihmisten töitä ja vanhoja katoaa.
Bloomberg kertoo kehittävänsä finanssialan käyttöön tekoälymalli BloombergGPT:tä, jota koulutetaan laajalla määrällä talousdataa.
Tivistä vielä toinenkin juttu heti perään. Kovaa kasvua IT-ostoissa Keski-Euroopassa ja investointeja tehdään etenkin tekoälyn saralle.
Vaikka teinkin urani IT:n parissa ei tämä sijoitusmielessä mikään pala kakkua ole. Itselläni on pari sijoitusta, joista toisen, Microsoftin, tein osittain tekoälylinkityksen takia. Toinen on puhdas IT-palveluyhtiö, joka näytti panostavan aikaisessa vaiheessa tekoälyosaamisen kasvattamiseen ja oli sitä ensimmäisten joukossa tarjoamassa. Tähän mennessä molemmat kehittyneet ihan hyvin, mutta odotan paljon parempaa.
Ongelma suorissa sijoituksissa tekoäly-yhtiöihin on 1) niitä ei ole julkisilla sijoitusmarkkinoilla tai 2) ne ovat täysin järjettömissä hinnoissa samantien.
Tutkimusyhtiö IDC ennustaa tiedotteessaan, että vilkkaasti kasvaneessa Keski-Euroopassa Saksan, Itävallan ja Sveitsin yhteenlaskettujen it-ostojen summa nousee tänä vuonna 275 miljardiin dollariin. Vuoteen 2026 mennessä summan ennustetaan ylittävän jo 330 miljardia dollaria.
" While the privacy commissioners favour more regulation, the governments are more lenient.
Italy’s deputy prime minister has criticized its own regulator’s decision by calling it “excessive” and a German government spokesman said a ban of ChatGPT would not be necessary."
Miten tuota sitten taas tulkitsisi. Ei ole yksimielistä tuo mielipide ainakaan.
Käytän Alexaa jonkin verran esim. musiikin, valojen, television ohjaamiseen mutta kyllä se vaan on tuntunut kankealta kun on nähnyt miten hyvin chatgpt ymmärtää mitä sille syöttää ja miten monipuolisiin vastauksiin se kykenee. Saa nähdä milloin nämä jätit saavat avustajansa kuntoon vai saavatko koskaan…
Käytän myös Alexaa vastaavalla tavalla – pääosin valojen ja pistorasioiden ohjaukseen, ajastimena jne.
Jos Alexaan saisi ChatGPT:n “älyn” taustalle muuttuisi peli hetkessä. Siitä tulisi nopeasti melkolailla korvaamaton apuri, josta olisin valmis myös maksamaan. Varmasti näitä asioita pähkitään parhaillaan myös Amazonilla. Echoja on maailmalla varmasti kymmeniä ellei satoja miljoonia ja niitä voisi todennäköisesti käyttää sellaisinaan.
Asiasta toiseen. JPM hehkuttaa MS:n kaulaa tekoälykehityksen saralla. →
Avoin chatgpt:n kilpailija Open Assistant julkaistaan 15.4. Beta versiota voi käyttää jo nyt.
Ei vielä ChatGPTn tasolla, mutta ei valtavan kaukanakaan. Luulisin että muutaman kuukauden hiomisella oltaisiin jo samalla tasolla. Ei osaa kovin hyvin suomea, mutta jokainen voi tuupata sinne omaa tekstiä ja tehdä opetustehtäviä.
Lyhyen testailun perusteella puheet Microsoftin escape velocitystä voi mielestäni unohtaa. Olisko se sitten niin että rayåutakauppiaat on ainoat jotka tässä pelissä rahastaa isosti. OpenAssistantillakin tehtävät menevät välillä jonoon, mutta omissa testeissä vastaukset tuli silti rivakasti.
Alla vielä Janin testailuvideo, joka innoitti mua kokeilemaan.
Edit: Tässä malli jonka treenaaminen maksoi vain 300$ ja sillä on saatu 90% chatgpt:n suorituskyvystä.
En nyt ole kauhean syvällisiä yrittänyt sen kanssa aiheesta keskustella, enkä erityisen harvinaisista peleistä, mutta ihan hyviä perusohjeita se osasi antaa ainakin Munchkiniin, Carcassonneen, Small Worldiin, Talismaniin ja Splendoriin.
Tivi -lehdessä olevassa artikkelissa kirjoiteltiin bottien energiankulutuksesta ja jäähdytystarpeesta.
Tutkijat ovat laskeneet, että tavanomainen, 25–50 kysymyksestä koostuva keskustelu ChatGPT:n >kanssa kuluttaa puoli litraa jäähdytysvettä.
Tuo energian- ja muiden resurssien kulutus on sitä luokkaa, että tälläkin on varmaan jossain vaiheessa merkitystä teknologian laajamittaiseen käyttöönottoon.
Ei tietokoneiden jäähdytys kuluta vettä. Sitä kyllä nestejäähdytetyissä servereissä kiertää mutta ei se mihinkään kulu, se vain siirtää lämmön paikasta A paikkaan B. Energiankulutus sitten erikseen, varmasti korkea ainakin jos verrataan johonkin perus hakukoneeseen, mutta tuo jäähdytysheitto on ihan huttua.
Eli serverit eivät vie yhtään vettä. Sähköntuotanto sitten erikseen ja mahdolliset lämmönvaihtajat. Vähän on mielestäni edelleen harhaanjohtavaa sillä tuossa riippuu ihan siitä miten se sähkö tuotetaan. Jos serverit pyörivät vaikkapa aurinkoenergialla tai vesivoimalla niin…
Haluttiin otsikko “AI vie meidän veden”. Voisi vain ihan pitäytyä siinä energiankulutuksessa, se on se oikea ongelma jos näiden käyttö yleistyy.
Kaipa se sitten on näin. Ei se vesi mihinkään katoa, mutta tottakai jos se on juomaveden tasoista ja lasketaan sitten viemäriin tai haihdutetaan ilmakehään niin kaipa se on veden kulutusta. Sieltä se sitten ilmakehästä taas sataa alas ja kierto jatkuu.
