Päätin avata ketjun Cibuksesta ennen huomenna julkistettavaa Q1-raporttia. Yhtiö on Suomessa aika huonosti tunnettu, vaikka kyseessä on pelkästään Suomalaisia kiinteistöjä omistava suhteellisen suuri listattu kiinteistösijoitusyhtiö. Inderes.fi-palvelussakin vain 278 seuraajaa mikä ei ole korkea lukema. Mitä ajatuksia yhtiö herättää? Osinkotuotto on korkea, mutta ei tietysti vailla riskejä. Ohessa vielä Inderesin julkaisut yhtiöstä:
Vähän mainosta Cibukselle, noh jotakin sen leivän eteen on tehtävä…
Ovaron tapauksessakin oli korkea osinkotuotto ja se on kuin kärpäspaperia suomalaisille.
Tässä tapauksessa toki ei tehdä arvonkorotuksia samaan tahtiin, vaan on ihan oikeaakin kassavirtaa, joka on ihan jees.
Itsekin vähän pelkään, että sitruunasta saatetaan mehut puristaa pois, ennen exitiä.
Tahdon ainakin nav-alennuksen, eikä ole näköpiirissä.
Vähän hämärästi oli tuossa vuosiraportissa myös ilmaistu kiinteistöjen sijainti ja taidettiin yrittää veivata ruotsalaisia uskomaan, että kaikki olisi priimapaikoilla, vaikka asiahan ei näin ole.
Onhan näitä rahastojakin olemassa, joita saa ykkösen navilla ostettua. Esim. EQ on tuottanut viimeiset 3 vuotta 9,3 % vuodessa…
edit:
Vastaavasti osakkeen nykyisissä tasepohjaisessa arvostustasossa on mielestämme laskuvaraa verrokkiryhmä ja osakkeen historiallinen arvostustaso huomioiden ja siten sijoittajien tuottoodotus nojaa lyhyellä aikavälillä puhtaasti osinkoon. -Rapsa
Myönteistä näkemystämme tukee osakkeeseen liittyvä yrityskauppaoptio, jonka arvo on mielestämme positiivinen. Yrityskaupan mahdollisuus ei kuitenkaan mielestämme ole itsessään riittävä peruste Cibuksen osakkeen positiivisen suosituksen perustelemiseksi. -Rapsa
Viime aikoinahan nämä puljut ovat pruuganneet seilaamaan pörssissä alta navin, eikö? Sitten ne ostettu naviin ja vähän alta, eikö? Miten me nyt odotamme, että tämä ostettaisiin päältä navin? Ei pysty käsittämään - ei sitten millään ilveelläkään.
Verrokkeihin nähden Cibuksen liiketoiminta on mielestämme keskimääräistä matalariskisempää ja vakaampaa. Cibuksen liiketoiminta ei ole merkittävästi suhdanteista riippuvaista, verkkokauppa ei arviomme mukaan uhkaa yhtiön liiketoimintaa ja lisäksi Cibuksen vuokralaisten
maksukykyyn liittyvä riski on hyvin pieni. Edelleen, Cibuksen kasvunäkymät ovat mielestämme tällä hetkellä kohtuullisen hyvät. Näiden myötä verrokkeja korkeampi arvostustaso voisi olla Cibukselle perusteltua. -Rapsa
Aikalailla keskittynyt muutamalle taholle nuo vuokaropparit. Sopparit eivät myöskään ole hirmu pitkiä ja tyhjiin puljuihin saattaa olla mahdotonta löytää uusia vuokralaisia, jolloin puskutraktori on kutsuttava paikalle.
Aikalailla tyytymätön olen tuohon verrokkivertailuun jälleen kerran, varsinkin Suomen osalta, jonka perusteella tämä arvostus on saatu “sopivaksi”.
Näkisin, että tuon tavoitehinnan tarkoitus on jättää hyvä maku uuden asiakkan suuhun ruotsinmaalta ja oikea arvostus olisi max. 0,9 p\nav ja itse en kyllä olisi valmis maksamaan sitäkään, joten 0,8 p/nav olisi ehkä sittenkin tälle puljulle sopiva hinta. Tämä on myös ihan nakkikioski vs. verrokkiryhmä, joten siitäkin tulisi antaa alennusta, kuten olette tehneet esim. Titaniumin kohdalla.
Vaikka olisitte eri mieltä näkemyksistä niin kaikki kommentit tervetulleita! -Kinnunen J.
Tack så mycket och…
…Summa Summarum: Olen jälleen vahvasti eri mieltä oikeasta arvostuksesta.
Viime vuoden syyskuussa ostettiin Tukholman pörssiin listattu kiinteistösijoitusyhtiö Victoria Park 16 %:n preemiolla yli EPRA NAV:in. Vastaava arvostustaso tarkoittaisi Cibukselle noin 12,9 euroa per osake arvostusta eli noin 134 SEK per osake.
Voisitko täsmentää miltä osalta olet tyytymätön verrokkiryhmävertailuun? Verrokkiryhmään sisältyvät kaikki Suomalaiset ja Ruotsalaiset kiinteistösijoitusyhtiöt, joista on konsensusennusteet saatavilla. Lisäksi sielä on yksi listayhtiö Norjasta. Siitä on pyritty ainakin saamaan mahdollisimman objektiivinen.
Asiakkailla ja heidän miellyttämisellä ei ole minkäänlaista vaikutusta mihin tavoitehintamme asetamme. Meillä on yli 80 maksavaa asiakasta ja jos joku lähtee sen perusteella että tavoitehinta on heidän mielestä väärä niin sitten lähtee. Riippumattomuus, maine ja uskottavuus ovat meille paljon tärkeämpiä kuin yksittäinen asiakkuus. Mikael on kirjoittanut aiheesta hyvin mm. täällä: Research Disclaimer
Tämä nyt vähän ohi ketjun aiheen, mutta pakko mainita. Ihmeellistä että nuo mielistely- ja “aina annetaan osta suositus” -legendat elävät näin vahvana. Nytkin yhtiöasiakkaista 38:lla on positiivinen ja 43:lla negatiivinen suositus. Periaatteessa ymmärrän että foliohattu on kireällä kun puhutaan rahasta, mutta niin usein tähän vihjailuun törmää, eikä varsinaisesti mikään laajempi tarkastelu tue väitettä.
Kiinteistösijoitusyhtiöissä on eroja ja ymmärrän preemion Victoria Parkin tapauksessa, kun kyseessä on asunnot kasvukeskuksissa. Hoivatiloissakin ymmärrän pienen preemion, joita on nähty viime aikoina. Victoria Parkin nav myös nousi jo 20 % pinnaa tämän vuoden puolella, kun toverit “vähän” remontoi kohteita ja tästä tuli arvonnousua.
Preemiota en ymmärrä liiketiloissa.
Tässä luin vähän huonosti rapsan, kun vedin sitä pikana läpi ja katsoin, että hintaan vaikuttaa lähinnä suomalaiset puljut, sillä en näkisi, että tätä on hirmu hyvä verrata hoivatiloihin, sillä heidän preemio on oikeutettu. Kojamon asuntobisnes on mielestäni myös huomattavasti varmemmalla pohjalla kuin liiketilatouhut. Saavuin kyllä myöhemmin tuohon oikeaankin verrokkiryhmään, mutta en nyt kyllä tiedä, että voiko liiketiloja oikein verrata hoivatilojen tai asuntojen kanssa.
Pitäisin tätä äärimmäisen paljon riskisempänä kuin esim. Kojamoa ja jos Kojamo seilaa alta navin, niin ei tämän kyllä pitäisi sen yläpuolella leijua. Hoivatiloillakin on aika suurta keskittymää tietyille asiakkaille, joten siinä menee vähän samaan kastiin tämän puljun kanssa, mutta heillä on sitten kuitenkin kerrassaan maagista kehitystoimintaa ja seuraavien vuosikymmenien trendi tukena.
Juu’u, olen kyllä lukenut tuon.
Mielestäin kohtuu korkea tuotto Cibuksen kiinteistöissä kertoo riskistä vs. esim. Kojamon vastaavat luvut. Kiinteistöjen arvot eivät myöskään nouse samalla tavalla kuin Kojamolla, joka keskitty 7 kasvukeskukseen tai Sato, joka on keskittynyt 80 prosenttisesti pääkaupunkiseudulle.
Itseäni ainakin kuumottaa mm. UB pohjoismaisten liikekiinteistöjen ja EQ liikekiinteistöjen kohdalla se, että jos siellä jää parikin tönöä tyhjäksi, niin ei ollenkaa hyvä homma. Aika moni näistä Cibuksen kiinteistöistä on myös erittäin vanhoja, joten alkaa tulla varmaan tiensä päähän jo hiljalleen.
Pitäisin näillä spekseillä 129 sekin tavoitehintaa aivan utopistisena ja riski\tuotto eivät kohtaa lähimainkaan. Kiinteistöjen taso on lähempänä Ovaroa kuin Kojamoa tai Satoa. Ei muuten ole Ovaroa verrokeissa ollenkaan, vaikka se sopisi paremmin verrokiksi tälle nakkikioskille kuin nuo isot puljut?
Sponda ja Technopoliskin olisivat lähempänä, mutta liiketiloja olisi hyvä verrata toisiin liiketiloihin. Muut teolliset ja samankaltaiset vuokrasopimuksen omaavat puljut kelpaavat myös. Eiköhän näitä Euroopasta löydy.
Tässä on vähän erilaisesta päänavauksesta kyse, kun lähdetään Ruotsia valloittamaan, joten ei sitä kannata tosiaankan myy-suosituksella aloittaa. Olisi oikeasti kiva, että voisi argumentoida ilman, että vedetään heti 2000-luvun alkupuolella ehkä ihan hyvänä läppänä pidetty foliohattukortti esiin. Olisi ihan mukava kuulla teidän ajatuksia tämän arvosta vai oletteko ulkoistaneet ajattelun Inderesille?
Tämä foorumi ei ilmeisesti mene “kauppalehden foorumin kaltaiseksi”, koska kaikki tykkää täällä kompata Inderesin jamppoja ja viimeksi toivotettiin tervemenoa muille foorumeille, kun olin eri mieltä ja nyt laitetaan foliohattua päähän.
Esim. Kauppalehdessä 95 % tiesi, että Ovarosta ei ole mihinkään jo 5 vuotta sitten ja se esti aika montaa kaveria menettämästä rahojaan, joten näkisin erilaiset mielipiteet ihan rakentavana seikkana…
Olen periaatteessa samaa mieltä kanssasi normaalien liiketilojen osalta. Näkisin, että preemio NAV.iin on tässä kuitenkin mahdollinen samankaltaisista syistä mitä hoivakiinteistöistäkin on maksettu viime vuosina Suomessa toteutuneissa portfoliotransaktioissa preemiohintoja. Ruokakauppakiinteistöt ovat niche-segmentti, joihin on Suomessa isossa mittakaavassa vaikea sijoittaa, koska kohteita ei juurikaan ole myynnissä ja ison portfolion kokoaminen on kallista ja hidasta. Iso kuva on se, että Suomessa näitä kiinteistöjä on vain 6 miljardin euron edestä. Näistä kiinteistöistä noin puolet omistavat
Kesko ja S-ryhmä, Vajaa 2 miljardin euron edestä omistavat kolme toimijaa: Cibus,
Mercada ja Trophi Fastighets. Loput noin 1 miljardia euroa omistavat suhteellisen hajautetusti muut tahot. Isoilla sijoittajilla ei ole pääsyä tähän markkinaan ja siksi ne voisivat olla valmiita maksamaan portfoliopreemion Cibuksen portfoliosta yli sen hinnan millä Cibuksen kiinteistöt nyt arvostetaan (5,8 %:n nettotuottovaatimuksella). Ja tiedostan nyt, että koko Cibuksen portfolio ei koostu ruokakauppakiinteistöistä, mutta suurin osa koostuu.
Sponda ja Technopolis ostettiin tosiaan pois pörssistä, muuten olisivat voineet sopia verrokkiryhmään. Verrokkiryhmää voisi kyllä rajata, kuitenkin suurin syy miksi käytimme tätä laajaa verokkiryhmää on se, että Ruotsissa on selkeä listattu kiinteistösektori, jonka arvostustaso on etenkin taseperusteisesti hämmästyttävän yhtenäinen. Sektorin osakkeet nähdään tuotto/riski -profiililtaan samankaltaisiksi ja niitä on historiallisesti hinnoiteltu lähelle toisiaan. Odotamme, että myös jatkossa markkinat hinnoittelevat Cibusta tämän verrokkiryhmän kertoimien kautta.
Itse näkisin että Ruotsi valloitetaan ihan samalla tavalla kuin Suomikin. Eli sillä, että toimimme sijoittajat ja yhteisö edellä ja tarjoamme riippumatonta analyysiä, jolla on arvoa. En usko että saamme minkäänlaista jalansijaa Ruotsista jos menetämme maineemme heti ja jokainen paikallinen sijoittaja huomaa että Inderes antaa vain positiivisia ostettuja suosituksia. Kyseessä olisi todella lyhytnäköistä omaan jalkaan ampumista.
Pitäisi päästä tapauskohtaisesti tutkimaan tätä keissiä, jotta pystyisi sanomaan, jotta kannattaako preemiota maksaa. Kvartsirapsasta palloja tutkien sanoisin, jotta en maksaisi, mutta jää nähtäväksi. Toisinaan olen ollut väärässäkin… Juurikin siitä syystä, että näitä ei oikein muuhun kuin markettitoimintaan voi käyttää, tuottovaatimus on varsin korkealla tasolla. Mielestäni näitä riskejä ei ihan olla huomioitu, joita tyhjilleen jääminen tuolla landella saattaa aiheuttaa. En myöskään tiedä, että kuinka hyvillä sijainneilla Etelä-Suomessa ollaan.
Nämä kiinteistöt sijaitsevat Suomessa ja myyntipuheissa höpöttävät siitä, että laajennutaan muihinkin Pohjoismaihin. Mielestäni silloin verrokkina pitäisi ennemminkin käyttää noita Spondan ja Technopoliksen hintoja kuin Ruotsin arvostustasoja.
Vuokrasopimusten keskimaturiteetti ei myöskään ole lähelläkään mitään Hoivatilojen tai Titaniumin hoivan tasoa.
Ei se niin toimikaan, mutta aluksi lähes aina suositus on positiivinen. Tämä näyttää melkein sisältyvän kauppahintaa. Sitten myöhemmin se kelkka voidaan kääntää, jotta hupsista, oltiinkin vähän yltiöpositiivisia.
Eikös esim. tässä ollut jo vaaran merkit havaittavissa tässä vaiheessa, kuten monessa muussakin tapauksessa. Voi toki olla, että muistini on hieman valikoiva.
Aloitamme Lehto Groupin seurannan osta-suosituksella ja 9,5 euron tavoitehinnalla.
Yhtiö on lyhyen pörssihistoriansa aikana kasvanut liiketoimintamallinsa ansiosta
toimialaa selvästi vahvemmin ja kannattavammin syklisillä rakennusmarkkinoilla. Viime
vuosien rakennusmarkkinoiden noususuhdanteen ansiosta yhtiö on nyt kuitenkin alkanut
kärsimään muiden rakennusyhtiöiden tavoin kannattavuusongelmista ja kasvukivuista.
Yhtiön osakkeeseen ladatut kovat odotukset kohtasivat rakennussuhdanteen
epävarmuuden ja nyt luottamuksen palauttamiseksi yhtiön on pystyttävä todistamaan
omien kilpailuetujensa toimivuus markkinoille uudestaan. -Lehdon analyysin aloitus
Olisi kiva saada statistiikkaa, että monenko puljun seurannan Inderes on aloittanut negatiivisella suosituksella vs. positiviinen?
Tällehän luonnollinen selitys olisi, että yhtiöt tiedostavat oman arvonsa ja silloin kun yhtiö on aliarvostettu se ostaa analyysin, jotta aliarvostus korjaantuu. Jos Inderes arvostaa yhtiön saman arvoon kuin yhtiö itse, on seurauksena positiivinen suositus.
Lehdon esimerkki kumosi jo tämän teorian. Lehto ei tosiaankaan ollut aliarvostettu. Monia näistä löytyy esim. pieleen menneistä suosituksista. Inderesillä on ollut usein yltiöpositiivista uskoa johdon höpinöihin, olen huomannut. GF-money, Enersense ja Ovarox2 ovat räikeimmät esimerkit. Toivottavasti tämä ei mene samaan kategoriaan.
Mielumminkin Cibus ostaa analyysin, koska pääomistaja tahtoo lapuista eroon kunnon hintaan, ennen kuin se itse osuu tuulettimeen ja tahtoo suomalaisiin taas pöhinää hirmu osinkotuotolla, koska tietää, että itse toiminta ei niinkään suomalaisia kiinnosta, vaan kova osinkotuotto, jolla suomalaiset tykkäävät perustella Nordeankin ostot. Empiiirisen tutkimuksen mukaan moni ei edes ymmärrä liiketoiminnoista mitään, vaan tekee ainoastaan, mitä Inderes käskee. Ovarossakin suurin ongelma oli, että luotettiin vain johdon höpinöihin ja arvioon asuntojen arvosta, eikä JLL mitenkään hirmu paljon parempia arvioita omasta mielestäni antanut, vaan antaa yltiöpositiivisia arvioita purkukuntoisten talojen arvosta. Nämä kohteetkin pitäisi kaikki kahlata läpi, jotta pystyy sanomaan, että minkä arvoinen pulju oikeasti on. Esim. Ovaro veivasi käyttämällä hienoja termejä, kuten Helsingin seutu, johon kuului about kaikki 100 km sääteellä rautatieasemasta. En ole pikaisella tutkimuksella löytänyt kohdetietoja, kuten yleensä näistä kiinteistöfirmoista löytää. Ei ole hirveän vaikeaa tai kallista pystyttää peltihökkeliä hornantuuttiin ja saada hirmu vuokratuottoa, jos sattuu löytämään vuokralaisen.
Nyt lähtee ihan lonkalta tämä, toivottavasti meidän digitiimi/pääanalyytikko voi tarjota tähän tarkempaa dataa…
Ollaan tässä muutaman viimeisen vuoden aikana aloitettu karkeasti yhden uuden yhtiön seuranta per kuukausi (ehkä pikkuisen alle).
Katsoin äsken meidän viimeisen vuoden aikana tehtyjä seurannan aloituksia.
Siellä oli myy-suosituksella alkaneet ainakin Sievi Capital ja SSH.
Vähennä-suosituksia seurannan aloituksissa saivat mm. Terveystalo, Endomines, Tallink, Aktia, VMP ja Wulff.
Hei, siirretään keskustelu suosituksista tähän ketjuun (toki voisi avata uudenkin kun tuossa ketjussa puhutaan nimenomaan epäonnistumisista ja tässä ketjussa yleisesti suosituksista) Inderesin pieleen menneet suositukset - #77 by Kunhalvallasaa
Siellä voi avautua lisää Ovarosta kuten näyttää jo suvainnen tapahtua.
Tässä ketjussa puhutaan, onko Cibus hyvä sijoituskohde vai ei, ja siihen ei Inderesin muun suositushistorian pitäisi vaikuttaa suuntaan tai toiseen.
Tässä yritysosto-optiossa eniten mietityttää se, että miksi tämä alunperin vietiin pörssiin, eikä heti myyty noille tahoille, jotka tällä sektorilla puuhastelevat, jos he kerran preemiota tykkäävät maksaa? En näkisi, että tässä pörssiin viemisessä on mitään muuta ideaa kuin pääomistajan rahastus tätä kautta, kun se ei muuten tainnut onnistua, koska kasvua ei lähdetä hakemaan, vaan kaikki meinataan maksaa osinkona ulos. Salkku on myös kasattu ostamalla kiinteistöt muualta.
Inderesin historia kiinteistösijoituksissa vaikuttaa mielestäni varsin olennaisesti, joten tahtoisin esittää erittäin vahvasti eriävän mielipiteen tästä.
Olen muutenkin argumentoinut asiaa, enkä käyttänyt mitään henkilökohtaisia hyökkäyksiä. Tässä toivottiin eriäviä mielipiteitä, mutta nyt niitä ei sitten saakaan perustella kattavasti?
Kiinteistörahastot Sirius Fund I Grocery ja Sirius Fund II ovat tänään myyneet kaikki kiinteistönsä
vastaperustetulle Cibus Nordic Real Estate AB:lle (“Cibus”). Cibus tullaan listaamaan Nasdaq First North -markkinapaikalle Tukholmassa 9.3.2018. Kaupan jälkeen rahastot jäävät omistamaan osaa Cibuksen osakkeista. Salkku koostuu yhteensä 123 päivittäistavarakaupasta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 437.830 m2.
Suurimmat vuokralaiset ovat Kesko, Tokmanni ja S-ryhmä, jotka yhdessä toimivat yli 90%:ssa kiinteistöistä. Portfolion arvo on 767 miljoonaa euroa. Sirius Fund I Grocery ja Sirius Fund II perustettiin vuosina 2015 ja 2016 tavoitteenaan koota suuri, yhtenäinen päivittäistavarakauppasalkku. Salkku luotiin 26:n erillisen, pienemmän transaktion kautta. Omistusaikana useita vuokrasopimuksia on uudelleenneuvoteltu ja salkkua parannettu. ”Tämä transaktio johtaa erinomaiseen lopputulokseen molemmille rahastoille ja niiden sijoittajille. Myynnin myötä rahastojen liiketoimintasuunnitelma on toteutettu täysin suunnitellusti -Cibus 7.3.2018
Jotenkin tulee kyllä Ovaron kasaus mieleen tästä, jos joku vielä muistaa. Dumpataan paljon skeidaa yhteen kasaan ja pistetään hirmu hintaan pörssiin. Exit äkkiä ja koska homma toimi niin hyvin, niin voidaan vähän lisää dumpataan skeidaa osakkeita vastaan, jotka dumpataan laitaan heti, koska tiedetään, että osake on arvokkaampi kuin kiinteistöt.
Yeah, olin epäselkeä. Tässä ketjussa saa, ehdottomasti pitää jos siltä tuntuu, esittää kritiikkiä ja eroavia mielipiteitä Cibuksesta, ja muita sektorin yhtiöitä koskien kun ne liippaa niin läheltä.
Mutta kun puhe koskee kaikkia meidän seurannanaloituksia niin siirretään se keskustelu tuonne suositusketjuun. Pysyy tämä ketju kompaktina.
Jeba, se nyt on ainoastaan sivujuonne tässä saagassa, joten ei niin väliä. Saihan sillä kivasti Inderesin pojat lämpenemään.
En oikeasti pääse yli, että tällaista pari vuotta vanhaa puljua, joka on pistetty kasaan lähemmäs 30 osasesta suositellaan reippaasti yli navin. Tämä ei mielestäni mene mitenkään yhteen niiden riskien kanssa, joita yleensä näette tällaisissa keisseissä ja ihmettelen suuresti näin kallista suositushintaa, jossa ei ole mielestäni huomioitu mitään riskejä. Jos riskit poistettaisiin ja pidettäisiin teidän normaalit arvostuskriteerit, niin tämän arvohan olisi p/nav 2 ainakin.
Kurressa hirmu hintoja perusteltiin “tukkualennuksilla”, joita ei sitten oikeasti ollutkaan.
Tässä perustellaan mm. yrityskauppaoptiolla, mutta miksi Trophi Fastighets tai Mercada eivät ostaneet jotain noista 26 portfoliosta jo aiemmin? Miksi ne nyt tukussa ostaisivat ne päältä navin, kun oletettavasti Cibus on saanut ne alta navin?
Olen erittäin eri mieltä Cibuksen arvostuksesta ja hinnasta, joka siitä pitäisi maksaa.
Tämä on hyvä pointti ja ehkä vahvin argumentti yrityskaupan todennäköisyyttä vastaan. Cibus on aivan varmasti kartoittanut ostajia portfoliolleen aikaisemmin ja päätynyt kuitenkin pörssilistaukseen, todennäköisesti koska on arvioinut että saa näin paremman hinnan omistuksestaan listautumisen kautta. Tämä on myös mainittu raportissa sivulla 32. Kuitenkin, pitää huomioida se mitä markkinoilla on tapahtunut. Tyypillisesti listautumisprosessi aloitetaan vuosi tai puolitoistavuotta etukäteen ennen listausta. Tämä tarkoittaa, että kun Cibus listautui maaliskuussa 2018 niin päätös listautumisesta on tehty todennäköisesti 2016 syksyllä tai jo tätä ennen. Tämän jälkeen markkinatilanne on muuttunut todella paljon, korko-odotukset ovat laskeneet ja kiinteistötransaktiot Pohjoismaissa ovat nouseet ennätystasoille. Monella tapaa kiinteistöistä on tullut houkuttelevampi sijoituskohde suurille instituutioille. Mm. tämän takia pidetään yrityskauppaa mahdollisena.
Tämä on kuitenkin vain detaili eikä tämä yrityskauppaoptio ole olennainen tekijä suosituksen taustalla. Asia on tuotu esiin raportissa “Arviomme mukaan Cibuksen osakkeeseen liittyy yrityskauppaoptio, joka on arvoltaan positiivinen. Mielestämme kuitenkaan yrityskauppaoptio ei ole itsessään riittävä syy omistaa Cibuksen osaketta sen realisoitumiseen liittyvän epävarmuuden takia.”
