Jahas, @Frans-Mikael_Rostedt pääsi kommentoimaan. 
(onkohan Ruoholahdessa tuoreempien indeläisten vallankaappaus käynnissä vai onkohan kyseessä vain lomakauden järjestelyistä 
)
7 tykkäystä
Kyse on lomakauden järjestelyistä 
Vanhemmilla analyytikoilla taitaa paikat jo sen verran kolottaa näillä keleillä, että täytyy pidemmäksi aikaa lähteä jonnekkin lämpimään 
16 tykkäystä
No niin, en ymmärrä, miksi tämä yhtiöketju on niin hiljainen. Onhan yhtiössä omat riskinsä ja ehkä enemminkin sen toimialoilla, mutta mielestäni yhtiö vaikuttaa houkuttelevalta. Sen perusteella, mitä olen eri puolilta lukenut. Okei, tutustumisestani yhtiöön 90 prosenttia perustuu Inden tuottamiin materiaaleihin, toki olen monista muistakin paikoista yhtiöstä lukenut. Alla olevista jutuistani fiksut ovat muilta lainattuja ajatuksia ja sitten hassut kohdat ovat omia virhepäätelmiä muiden teksteistä tai omista mutuiluista. 
Constin toiminta perustuu pitkälti projektihommiin, no se vähän kuulostaa pelottavalta, mutta projektit kuuluvat “asiaan”, lisäksi projekteja on paljon erilaisia ja eri kokoluokkaa olevia, sekä asiakkaita on monenlaisia. Eli hajautusta on tässäkin suhteessa eri tavoin, joten sillä tavalla huolestuisi.
Yhtiöllä on pitkiä projektisopimuksia, joissa jossain on kiinteitä hintoja. Onko tässä erityistä riskiä siitä, että kulut nousisivat liian korkeiksi jälleen, jolloin kannattavuus kärsisi? Mietin, miten hyvin yhtiö on osannut sekä onnistunut hinnoitella mahdollisuuksien mukaan tällaiset sopimukset, joissa on kiinteä hinta, katto tai jokin vastaava. Tällaisten sopimusten osuus on kuitenkin iso.
Yhtiö on kovin tunnettu, ja sillä on velka-asiat mukavasti hallinnassa - nettovelaton tase. Constin “aloilla” pitäisi aina olla jonkin verran toimintaa, ja heikossa tilanteessa se varmasti kykenee tekemään helpommin yritysostoja. Lisäksi selkeät merkit käänteestäkin ovat nähty, mikä on jo ns. tapahtunut.
Riskejä on paljon, mutta en jotenkaan ole useimmista erityisen huolissani. Osa on vakioriskejä, joita alalla on paljon, mutta mietin lähinnä vain noiden pitkien sopimusten hinnoitteluriskiä. Toki uudisrakentamiseen vahvemmin satsaaminen voi olla omanlaisensa riski (ja samalla suuri mahdollisuus), mutta toivon ainakin, että uudet rakenteet ja säästöohjelmat näyttäytyvät pitkällä aikavälillä oivallisiksi.
Keskimääräistä riskisemmällä alalla toimii (?) eikä alaan kuulu jättimäiset kasvu- tai kannattavuusodotuksetkaan, mutta osake tuntuu houkuttelevan hintaiselta ja nimenomaan alan toimijaksi tämä vaikuttaa kuitenkin vähäriskiseltä.
18 tykkäystä
Kun aloitin tämän ketjun minulta jäi 1 asia huomioimatta.
Vaikka jatkuvat operatiiviset ylituotot on tällä alalla käytännössä sula mahdottomuus, Constin voima piileekin yrityksen pullistumisessa.
Kun liikevaihdon ja tuloksen eurot määrällisesti kasvavat, osakekohtainen tulos kasvaa, vaikka liikevoitto-% olisikin vakio.
Constin mielekkyys sijoituksena siis nojaa yrityksen kasvuun.
En näe mitään estettä kasvun jatkumiselle, joten korjaan/täydennän aloitusviestiäni tältä osin.
Yritys voi olla houkutteleva sijoituskohde kunhan se jatkaa kasvuaan, vaikka marginaalit pysyisivätkin alalle tyypillisellä tasolla.
Menestystä ja pulleita purjeita.
20 tykkäystä
Mielestäni Consti on mielenkiintoinen sijoituskohde, koska karkeasti 30% Suomen rakennuskannasta on rakennettu 70- ja 80-luvulla ja ne ovat nyt tulossa peruskorjausikään (putkirempat ja julkisivurempat).
Tässä on mukavaa tuloskasvua tulossa, kun markkina kasvaa hissukseen ja tasetta voidaan käyttää vuolaaseen osingonmaksuun ja yritysostoihin. Valuaatio ei ole myöskään haastava.
13 tykkäystä
Itseasiassa korjausrakentamisen kasvu ei tue enää bisnestä.
Olemme eläneet korjausrakentamisen huippuvuosia jo vuosikymmenen.
Huippuvuosi oli 6 vuotta sitten, 2017, jonka jälkeen valuuttamääräinen korjausrakentamisen volyymi on kääntynyt laskevaksi.
Ne volyymiltään merkittävimmät, eli 70-luvun kerrostalot on jo valtaosin korjattu. Korjatut talot menevät taas korjauksen jälkeen seuraavat 40 vuotta ilman isoja remontteja.
Eli jatkossa kasvu pitää repiä kilpailijoilta, koska markkina ei tässä maassa enää käytännössä kasva. 10 vuoden kuluttua korjausrakentamisen volyymit asuinrakennuksissa ovat merkittävästi alhaisemmalla tasolla kuin 2017.
Olen ostanut korjausrakentamisen palveluja asuinkiinteistöille täällä Pirkanmaalla yli 15 vuotta, yhteensä neljännesmiljardilla eurolla, ja voin kertoa, että käänne on tämänkin pulpetin takaa aivan selvästi nähtävillä. Korjattava massa vähenee, koska pääosa isoista korjauksista ennen 1980 rakennetuissa taloissa on jo tehty.
Ei kannata nojata korjausrakentamisen volyymien kasvun jatkumiseen, koska se ei ole todellisuutta.
Taloyhtiöissä suunniteltujen korjausten määrä on ollut laskevalla trendillä jo 7 vuotta.
Edit. Lisätään loppuun vielä rakennusteollisuuden suhdannekatsauksesta korjausrakentamista koskeva sivu.
57 tykkäystä
Mielenkiintoista, @Olli_Koponen laajassa raportissa oli kuitenkin varsin erilaiset tiedot asiasta: “2025- ja 2035-luvulla korjausikään
tulevien 1970- ja 1980-luvun rakennusten”.
14 tykkäystä
Tuskin tällä on kamalasti informaatioarvoa, mutta oma asuinrakennus valmistui vuonna 1979 ja putki- sekä julkisivu-rempat tehtiin pari vuotta ennen koronapandemiaa.
6 tykkäystä
Olli voisi kertoa mistä kyseinen tieto on peräisin.
Minulla on otantapintaa suuruusluokaltaan noin tuhanteen kerrostaloyhtiöön ja niiden joukossa noin 20% on 70-luvulla rakennettuja kerrostaloja.
Näistä noin 200 kerrostalosta selvästi yli 60% on tehty jo putkiremontti. Julkisivuremontti on tehty yli 80%.
Tässä ei ole sinällään mitään ihmeellistä, koska näitä taloyhtiöitä johdetaan ammattimaisesti ja korjaustoiminta on suunnitelmallista ja oikea-aikaista.
Tietysti mikäli taloyhtiötä ”johdetaan” passiivisesti remontteja ja kuluja välttelemällä, tällainen kiinteistöyksilö on saattanut nilkuttaa purukumipaikkauksin sieltä 70-luvulta 2020 luvulle ilman isoja remontteja.
Minun silmin tällainen taloyhtiöiden passiivinen ”johtaminen” on kuitenkin varsin haitallista omaisuuden ylläpitoa, sillä se johtaa pitkittyessään väistämättä taloudelliseen vahinkoon.
Ps. putkiremontteja on tehty jo 1990-2000 lukujenkin taloihin, nämä toki ovat erikoistapauksia, ja niihin liittyy aina jotain poikkeuksellista.
Jossain kiinteistöliiton tai isännöintiliiton julkaisussa oli 1-2 vuotta sitten tieto, että liiton jäsenistön kiinteistökannassa putkiremontti oli tehty kun taloyhtiö on keskimäärin 47 vuotias. Jos tästä hetkestä lasketaan 47 vuotta taaksepäin päädytään vuosilukuun 1977.
Se täsmää hyvin omiin havaintoihini.
18 tykkäystä
Totta sinänsä mutta toisaalta yleensä asiantuntijoilla on vahvat intressit myydä mahdollisimman paljon remontteja. Remontin tekijät ja tuotteiden valmistajat myisi mielellään uuden remontin samaan kohteeseen vaikka joka vuosi ja kolmannen osapuolen asiantuntijoiden kannattaa suositella remonttia varmuuden vuoksi koska kyllähän ne putket/katto/julkisivu saattaa hajota milloin tahansa ja ei oo omista rahoista kyse. Yhtiöt sitten toivottavasti etsivät kultaista keskitietä että remontoidaan riittävästi mutta ei turhaan.
E: ongelmien korjaamatta jättäminen johtaa pitkän päälle korkeisiin kuluihin tai jopa korjauskelvottomuuteen ja näistä saa lehtijuttuja. Ehjän korjaaminen maksaa vaan paljon osakkaiden rahaa ja ei koskaan johda lehtijuttuihin.
3 tykkäystä
Isot remontit (julkisivut, linjasaneeraus) aloitetaan faktoihin perustuen, myyntimiehet ei siinä välissä pääse asiaan vaikuttamaan.
Julkisivujen ammattimainen kuntotutkimus kertoo tieteellisen tarkasti, missä kunnossa julkisivut ovat ja milloin julkisivujen optimaalinen korjaushetki vaurioitumisen/korjauslaajuuden näkökulmasta on käsillä.
Linjasaneerauksen tarve ja järkevä laajuus on huomattavasti monisyisempi paketti, jossa on huomioonottavia komponentteja massiivisesti enemmän.
Käyttövesijohtojen kunto selviää riittävän laajalla röntgenkuvaustutkimuksella (vesijohtojen kuntotutkimus).
Viemärien kuntoa voidaan arvioida viemärien sisäisin kuvauksin ja fyysisesti siellä, missä ne ovat näkyvillä (esim. kellaritiloissa)
Kylpyhuoneiden päivitystarve on todettavissa niiden iästä ja tietysti kiertämällä kylpyhuoneet ja toteamalla niiden fyysinen kunto.
Lisäksi linjasaneerauksessa uusitaan usein sähköjärjestelmiä, tietoliikenneverkkoa, päivitetään yhteistiloja, yhteissaunaa jne.
Mitään ei kuitenkaan toivottavasti tehdä missään taloyhtiössä yhdenkään myyntimiehen puheiden perusteella.
12 tykkäystä
Juuri näin. Korjaamisen tulee olla oikea-aikaista ja faktoihin perustuvaa.
2 tykkäystä
Lähteenä pelkkä juttelu kuntotarkastajien kanssa yleisesti. Mutta siitä on tullut kuva että asuinrakentamisessa verrattuna vaikka teollisuuteen asianmukainen kunnossapito edellyttää sekä ammatillista otetta että mahdollisuutta ja halua hoitaa kunnossapito potkimatta tölkkiä eteenpäin. Ongelma korostuu alueilla joissa kiinteistön arvo putoaa nopeammin, jolloin muna vai kana periaatteella syntyy pommeja joissa kiinteistön ja sen korjaamisen reaalihinta lähenevät ja pahimmillaan ristiävät. Voisi kuvitella että kunnossapitoon realistisesti suhtautuminen kääntyy haitalliseen nuukuuteen aika inhimillisen helposti.
Kuntotarkastajille on kaiketi aika kova kysyntä ja itse tuntemani suppea otos tekee minkä kerkiää eikä ns irrallista myyntiefforttia puhelinmyyntihengessä ole tai tarvi. Se että ihmiset varsinkin pohjoisessa tarvitsevat seinät ja katon pitää asiasta huolta.
Vielä korostus ettei tarkastelupintaa tuhansiin tapauksiin. Pelkkää subjektiivista sivuhuomiota.
4 tykkäystä
Tilastokeskuksen sivuilta näkee rakennuskannan ikäjakauman, josta mm. Consti on arvioinut omassa esityksissään tämän korjausikään tulemista. Arviolta tuota on voinut hieman nyt hidastaa koronan muutokset ja myös kohonneet kustannukset. 50 vuotta on yleisesti ollut se milloin rakennukset ovat tulleet korjausikään. Todennäköisesti käytännössä kuitenkaan ei odoteta 50 vuotta tekemättä mitään korjauksia, jos hommaa fiksusti pyritään johtamaan. Sanoisin, että tämäkin riippuu hieman talosta ja siitä miten osat kuluvat. Joissain tehdään putkiremppaa 30 vuoden jälkeen ja joissain 50-60v jälkeen.
Ohessa kuvakaappaus Constin Q3-esityksestä:
20 tykkäystä
Kiitos. Minä näen työssäni käytännössä, että siitä massasta minin minulla on näköala, 70-luvun asuinkerrostaloista on noin 1/3 enää peruskorjaamatta.
Kaavion ylin vihreä osuus on korjaamattomien kerrostalojen osuus ja sen päälle raidoittamani osa on ikäluokassa jo peruskorjattujen kerrostalojen osuus. Siis oma ymmärrykseni tilanteesta.
Toki nämä on kasvukeskuksissa, syrjemmässä korjausten tilanne on todennäköisesti tätä heikompi.
Seuraava selvä kasvuvaihe asuinkerrostalojen peruskorjauksissa tullaan näkemään kun 60-70 lukujen rakennuskantaa aletaan korjata (tai purkaa) seuraavan kerran. Se aika koittaa markkinaa kasvattavasti julkisivujen osalta ehkä joskus 2035- > eteenpäin ja putkien osalta 2050 → eteenpäin.
13 tykkäystä
Itselläni ei ole samansuuruista kontaktipintaa kuin sinulla tähän toimialaan. Nostan tähän esiin kuitenkin sen tosiasian, että merkittävä osa tehdyistä korjauksista, jotka luokittelet tehdyiksi on joko tehty perin puutteellisilla (jopa virheellisillä) suunnitelmilla tai ammattitaidolla. Vakuutan, että tämän seikan osalta oma, toki jo etääntyvä rajapintani on autenttinen. Markkinan potentiaaliin tämän seikan huomioiminen on varmasti haasteellista. Tällaisen tosiasian tunnistaminen kuitenkin parantaa näkymää.
Merkittävä muutosvoima muutoksille piilee myös energian hinnassa ja saatavuudessa. On toki epäselvää, miten noita aletaan kiinteistötasolla ratkoa. Ensi vuosikymmen senkin viimeistään paljastaa.
Komppaan vahvasti näkökulmaasi kilpailutilanteen kiristymisestä. Tullaan näkemään erikoistumista, fokusoitua konsolidaatiota. Siihen alan yritysten pitää strategiallaan vastata tai alistua.
6 tykkäystä
Olen tarkalleen samaa mieltä, että osa remonteista on tehty puutteellisesti ja jopa virheellisesti.
Se, kuinka merkittävä osa se on, on asia erikseen.
Niitä puutteellisesti tehtyjä remontteja yhdistää lähes poikkeuksetta 2 asiaa. Ammattitaidoton kiinteistön johto ja kiinteistön osakkaiden haluttomuus investoida huolellisesti valmisteltuihin korjauksiin.
Kasvukeskuksissa asia on keskimäärin paremmalla tolalla kuin syrjemmässä.
Mikäli isot peruskorjaukset tehdään normaalilla hankekaavalla, niiden epäonnistumisen todennäköisyys romahtaa murto-osaan verrattuna siihen, että korjaushanketta ohjataan rahan käytön minimointi edellä.
Kuntotutkimukset
Hankesuunnittelu
Korjaussuunnittelu
Rakennuttaminen
Valvonta
Urakointi
Kun nuo stepit tehdään kunnolla ammattilaisten toimesta ja omistajan tuella, hankkeen epäonnistuminen on lähes mahdotonta. Sitä ei ikäväkyllä ammattitaidoton kiinteistöjohto ja omistajat ammattitaidottomuuttaan tunnista, vaan noiden hankesteppien NIMIEN sijaan niissä nähdään EUROJA, jotka on säästettävissä jättämällä vaihe kokonaan tekemättä - tai etsimällä markkinoilta se kaikkein halvin rupufirma ja teettämällä näitä kauheita kustannuksia aiheuttava hankevaihe siellä.
Mikä voisi mennä pieleen? Niinpä.
Summasummarum: Näitä huonoja korjauksia on tehty, mutta ei juurikaan ammattimaisesti johdetuissa kiinteistöissä. Ammattilainen tietää, että säästäminen väärässä paikassa on omistajan rahojen tuhlaamista pitkässä juoksussa.
4 tykkäystä
@Olli_Koponen laatinut tulosennakon ensi viikon perjantaita, 2.2 varten: Consti Q4 ensi perjantaina: Markkinassa myös mahdollisuuksia - Inderes
Lisäys: Samaan hintaan vielä Evlin ennakkokommentit: Consti: Closing out another solid year - Evli - Inderes
5 tykkäystä
Vakaasti on menty tämä vuosi ja samaa odotetaan myös Q4:ltä. Arvostus ei ole tällä hetkellä edelleenkään merkittävän kallis, mutta muun rakentamisen heikkouden tarttuminen myös korjausrakentamiseen tottakai luo epävarmuuksia ja kiristää kilpailua hankkeista.
Tällä tuloskaudella meillä on muuten ilo ja kunnia (sormet ristissä) saada toimitusjohtaja Esa Korkeela videohaastatteluun tilinpäätöksen tiimoilta. Ihan samalla päivälle aikataulut eivät natsanneet, mutta ompahan enemmän aikaa jutella Constista ja markkinasta. Jos teillä on jotain kysymyksiä mielen päällä, niin otan niitä ilomielin vastaan.
16 tykkäystä
Korkeelalta voisi kysyä Constin asemoitumista Helsingin arvokiinteistöjen korjauksissa ja kilpailutuksissa. Consti ei ole tainnut noita pahemmin tehdä, ovatko hankkeet liian suuria Constille vai onko jokin strateginen valinta jättää nuo muille? Esim. Säätytalon saneeraus joka alkoi 09/2023, ja muut vastaavat.
8 tykkäystä