Osakesijoittaminen

Decentralized finance - uusi rahajärjestelmä tulevaisuudessa?

Aiemmin en kryptovaluutoiden pointtia ymmärtänyt lähes lainkaan, mutta törmättyäni decentralized finance (DEFI) ideaan vaihtoehtoisesta rahajärjestelmästä jossa välikädet (pankit/välittäjät) on poistettu auttoi minua ymmärtämään paremmin miksi ne ovat olemassa ja mitä potentiaalia niillä on. Tietysti koko idea on hyvin aikaisessa vaiheessa vielä ja kaikki on spekulointia toistaiseksi mutta lyhyellä perehtymisellä tuossa on ideaakin ratkoa nykyjärjestelmän ongelmia, varsinkin vähän aikaa sitten sattunut gamestop-saaga oli mielestäni räikeä esimerkki nykyjärjestelmän ongelmasta, jossa joku/jokin pienempi taho voi vaan päättää esimerkiksi että nyt ei saa ostaa tätä vaan ainoastaan myydä. Tällä voidaan tietenkin manipuloida kurssin kehitystä ja saada se liikkumaan haluamaan suuntaan.

Mitä ajatuksia muilla tästä ideasta?

Tässä lyhyt videopätkä jossa selitetään tuota decentralized finance järjestelmää ja sen toimintaa.

3 tykkäystä

Katsoin videon ja mieleen heräsi seuraavia kysymyksiä:

Lainoitus: (Oletan DeFin perustuvan mikrolainoihin, koska harvalla on mahdollisuutta ylläpitää esim. hajautettua asuntolainasalkkua)
Miten tuo käytännössä toimii? Videolla sanotaan, ettei lainanhakijan tarvitse varmentaa henkilöllisyyttä tai tulotietoja. Miten lainanhakijan kelpoisuus taataan? Onko kyseessä amerikkalainen malli, jossa luottotietojen rakentaminen on elämänmittainen projekti?

Onko jokaisella hakijalla sama korko? Nythän lainoittajilla on aivan järkyttävä määrä dataa hakijoista, jonka perusteella voidaan lainaa myöntää järkevin ehdoin myös uudelle asiakkaalle.

Miten rästiin jääneitä lainoja peritään, jos henkilöllisyydestä ei ole varmistuttu?

Joutuuko jokainen yksittäinen lainoittaja perimään jokaista rästiin jäänyttä lainaa erikseen, koska ei ole keskitettyä tahoa, joka sen hoitaisi (vrt p2p-palvelut)?

Minkä maan lainsäädäntöä noudatetaan esim perintä- tai jopa konkurssitilanteissa?

Onko jokaisen lainoittajan laadittava omat velkakirjat esim jokaiseen mikrolainaan?

Videolla todetaan, että käyttäjä voi asettaa tokenia vakuudeksi lainalle. Miksi ottaa lainaa, jos “käteistä” löytyy jo riittävästi? Monellako on tähän varaa esim Suomessa?

Osakekauppa:
Riittääkö Ethereumin transaktionopeus esimerkiksi HFT kaupankäyntimääriin?

Onko tarvetta edes julkiselle lohkoketjulle vai voisivatko pankit perustaa oman yksityisen lohkoketjun?

Maksukorttiliikenne:
Kuka maksaa transaktiokustannukset? Nyt Visan ja MC:n kustannukset maksaa kauppa, mutta ovatko kuluttajat valmiita ottamaan tämän piilokustannuksen omalle kontolleen?

Entäpä, jos verkossa on paljon liikennettä (esim Black Friday)? Ovatko kuluttajat valmiita nouseviin/ennakoimattomiin kustannuksiin?

Entä jos kauppa vastaa kuluista? Onko pienyrittäjä valmis riskeeraamaan katettaan muuttuviin transaktiokustannuksiin?

Soveltuuko Ether esim muutaman euron kahvin maksamiseen?

Kirjanpito:
Miten kirjanpidon automatisointiin vaikuttaa tiedon tallennustapa (DB vs lohkoketju)? Nyt jo useat toimijat automatisoivat toimintoja.

Hajautettu luonne:
Keskitetyn tahon puuttuminen vaikeuttaa esimerkiksi petosten tunnistamista, poistaa pankin vastuuta esim korttivarkauksissa, poistaa terrorismin ja harmaan talouden torjuntaa. Miten hajautetussa verkossa määritellään esimerkiksi terroristinen organisaatio? Yllämainitut ovat lakisääteisiä, mutta miten ne implementoidaan DeFiin, jos ei ole lakisääteistä velvollisuutta?

Kuka myöntää DeFiin perustuvan maksu"kortin"? Eikö jonkun palveluntarjoajan (sovelluksen) käyttäminen ole yhtä (de-)centralized kuin käyttää Nordean tai OP:n Visaa?

Videolla mainitaan, että korot määräytyvät markkinaehtoisesti. Keskuspankkien tehtävä on teoriassa (ei nyt mennä käytännön toteutuksen onistumiseen) säädellä taloudellista aktiviteettia ohjauskorolla. ts. nostaa ohjauskorkoa talouden kuumentuessa ja laskea laman aikana. Miten tämä toimisi DeFissä, jossa alueena on koko maailma? Turkin ohjauskorko on luokkaa 20% ja Euroalueella negatiivinen. (Jo Euroalueen sisällä ohjauskorko tahtoo olla liian matala tai korkea lähes kaikille jäsenvaltioille.) Kuvitellaan, että DeFi olisi de facto menetelmä maailmassa, jossa ovat vain EU ja Turkki. Mikä olisi optimaalinen korkotaso, joka ei tukehduttaisi EU:n taloutta, mutta estäisi myös Turkin talouden sulamisen käsiin? Tämä yhtälö monimutkaistuu, kun otetaan mukaan lisää talousalueita.

Videosta yleisesti:
Video yrittää käydä myös DeFin puutteita, mutta hyvin pintapuolisesti ja keskittyy lähinnä puffaamaan ylivertaisia ominaisuuksia. Loppujen lopuksi ehkä n. 99% ihmisistä ei kiinnosta palvelujen tekninen toteutus, vaan he haluavat helppoja palveluita, jotka toimivat. Videollakin jo todetaan, että järjestelmä vaatii paljon käyttäjältään. Onko keskivertokäyttäjä tarpeeksi älykäs, kun nyt jo erilaiset huijaukset ovat arkipäivää? Puhumattakaan siitä tyhmimmästä aineksesta?

Videon alussa käydään pankkien kehitystä viime vuosisadalla, mutta 2020-luvulla kehitys ilmeisesti pysähtyy?

Uskon kyllä, että esimerkiksi oskekauppaa on mahdollista tehostaa merkittävästi lohkoketjujen avulla, mutta olen varsin skeptinen C2C (P2P) toteutusten näkökulmasta. B2B ja jossain määrin B2C ovat mielestäni todennäköisimmät väylät.

Pelkästään jo teoriatasolla täytyy olla jokin keskitetty markkinapaikka (esim pörssi) tehokkaaseen hinnanmuodostukseen. Omasta mielestä todennäköisintä onkin, että nykyinen pankkijärjestelmä implementoi itseensä DeFin ja lohkoketjujen ominaisuuksia.

Mielelläni kuulen näihin kysymyksiini vasta-argumentaatiota! Itse pidän muuten kryptografiaa (digitaalista allekirjoitusta) varsin pätevänä identifiointimenetelmänä esimerkiksi Hetun/sotun tilalle.

PS. Tuo GME saaga oli muuten varsin hankala. Jo periaatteellisella tasolla pidin tuota kaupankäynnin rajoittamista vääränä, mutta ymmärrän SEC:n damage control -näkökulman. Jälki olisi saattanut olla kauttaaltaan todella rumaa, jos piensijoittajat olisivat pumpanneet (velkarahalla) GME:n taivaisiin, ja se olisikin jostain syystä X mennyt esim konkurssiin tai lähelle nollaa. Mitä, jos GME olisikin ollut vaikka Wirecardin tyyppinen petos? Mietin koronaromahdusta ja mikä määrä margin calleja silloin paukkui. Nyt ollaan monella tasolla paljon vivutetumpia. Etenkin ne, joiden risk management ei siihen välttämättä antaisi aihetta. Toisessa ketjussa oli väite, että eilinen kryptokyykky olisi laukaissut 800 000 margin callia. Eivät ne ole yhteiskunnan etu. Kukaan ei kaipaa toista finanssikriisiä.

8 tykkäystä

Oikein hyvä postaus! Tässä uudessa tutkimusartikkelissa mainitaan kaksi tyyliä, joilla hoidetaan lainanhakijariski kryptoissa: 1) flash loans tai 2) takaukset. Tarkempia selityksiä lainamarkkinoista löytyy kohdasta 2.3 Decentralized Lending Platforms. Muutenkin hyvä artikkeli, joka varmasti sivuaa joitain muitakin kysymyksiäsi. En ole itse hirveästi perehtynyt aiheeseen, kun ei ole ihan omaa osaamisaluetta. Itse kuitenkin videon katsottuani mietin myös, että näkisin pankkien version osittain yksityisestä lohkoketjusta olevan ainakin välimalli matkalla täydelliseen DeFiin. Tuosta HFT-kaupankäynnistä löysin yhden artikkelin, jonka conclusionina oli esim.

“While the transparency of DEXs is desirable, it can, however, put users assets at a security risk and allow both liquidity providers and liquidity takers to exploit unknowing traders through a combination of front and back-running”

Olen samaa mieltä, että video oli hieman liian optimistinen eikä keskittynyt suuresti riskeihin tai konkreettisiin keinoihin niiden estämiseksi. Artikkeli käsittelee riskejä (kappale 3.2) ja viittaa mahdollisiin korjauksiin (tosin hieman pintapuolisesti). Kuunnellessa tuota tuli kyllä väkisin mieleen, että mediaanikäyttäjä ja se alempi lohko ei ehkä selviä täysin ilman regulaatiota. Videollakin korostettiin juuri tuota jokaisen omaa täydellistä vastuuta, onko se oikeasti hyvä asia?

Toinen kohtalaisen hyvä artikkeli on “Blockchain disruption and decentralized finance: The rise of decentralized business models”, mutta sitä ei taida olla julkisestavasti saatavilla, joten en viitsi sitä tännekään jakaa.

E: En myöskään pidä tuosta kryptovaluuttojen spekulatiivisesta luonteesta, vie mielestäni pohjaa niiden todelliselta uskottavuudelta myös tulevaisuutta ja “oikeita” käyttökohteita ajatellen. Ehkä joskus niiden volatiliteetti pienenee ja bitcoin toivottavasti tulevaisuudessa sitten toimii nykyistä vakaampana “kultana”.

3 tykkäystä

Kiitos linkistä! Eipä tuo takauksen pointti oikein vieläkään auennut minulle. Kuvitellaan, että haluan ottaa 10 000€ luoton keittiöremonttiin.

Perinteisen pankin flowchart näyttää jotakuinkin seuraavalta:

  1. Hae 10 000€ lainaa n. 9%:n korolla
  2. Nosta laina ja rakenna keittiö
  3. Maksa joustoluottoa pois kuukausittain
  4. (Pidä lyhennysvapaa)

Vakuudellinen CDP (MakerDAO):

  1. Säästä 15 000€
  2. Muuta Etheriksi (-kulut)
  3. Anna vakuudeksi ja nosta 10 000€ edestä Stablecoinia (-kulut?)
  4. Muuta kryptoksi, jotta voit nostaa pörssistä, rakenna keittiö (-kulut)
  5. (Jos ETH laskee, talleta lisää)
  6. Maksa bulletlaina + korko 0-20% pois ja saat ETH takaisin
  7. Nosta pois pörssin kautta (-kulut)

Flash loan: Käytännössä sitä siis käytetään siltarahoituksena siirryttäessä lainasta toiseen? Tai arbitraasikaupassa, mikäli eri pörsseissä on hintaeroa krypton kesken.

Onko DeFi siis vain ratkaisu “ongelmaan”, jota ei ole ilman kryptoja?


AAVE FAQ: “Selling your assets means closing your position on that particular asset. Hence, if you are long on the asset, you would not be entitled to the potential upside value gain. By borrowing you are able to obtain liquidity (working capital) without selling your assets.”

Eli ainakaan Aave:n tarkoitus ei ole tarjota pankkipalveluita, vaan lähinnä pikaluottoja kryptoihin sijoittaneille? Tosin Aave:n korko DAI-valuutalle on muhkea 18.64% (+kulut?), joten pyöritään todella lähellä pikavippien korkoja, vaikka laina on taattu vähintään 133%:sesti.

Aave-tokenia käytetään puolestaan äänestämiseen. Sitä voi myös steikata, joten sille saa korkoa. Avoimuutta korostavana luulisi, että Aave kertoisi, mistä se tekee rahansa? Nuo steikkauksen korot on kuitenkin maksettava. Steikkauksen korko näytti kirjoitushetkellä olevan 7.1% p.a.

Korkojen välistäveto = spread? Vai margin callin 5%:n sakosta? Aavella ei myöskään ole omaa lohkoketjua, vaan se pyörii Ethereumin päällä. Miten tuota AAVE-tokenia siis syntyy?

Entä miten nämä DeFit käyttäytyvät laskumarkkinassa, kun margin callit paukkuu? Ne lisäävät myyntipainetta entisestään, koska niiden on pakko.

Missä kohtaa tämä MakerDAO tai Aave laskee kustannuksia tai yksinkertaistaa elämää? Jotain hienoa ja parempaa näissä on ideologian lisäksi oltava, jos AAVEkin on markkina-arvoltaan luokkaa puolet Nordeasta? Selittäkää nyt joku epätietoiselle?

3 tykkäystä

Toistaiseksi panttilainaamo on parempi vertaus kuin pankki

3 tykkäystä

Maailmassa on aika paljon rahaa sellaisten ihmisten hallussa, joiden mielestä sääntelemättömyys, rajattomuus ja kaikkien tasapuolinen kohtelu taustoista riippumatta on paras juttu ikinä.

Kokemuksesta kun naaman edessä on ilmeinen ja yksinkertainen syy, niin kyse on monesti juuri siitä.

3 tykkäystä

Täytyy ensin myös syvällisesti ymmärtää rahan ja sen arvon takaamiseen merkitys vaihdon välineenä. Kyse on luottamuksesta ja siitä kuinka kauan sitä on.

Kullalla on käyttöarvoa mutta Fiat rahalla ei. Myöskään cryptoilla ei ole käyttöarvoa siinä vaiheessa kun paskamyrsky iskee tuulettimen. Vain eloonjäämisen kannalta merkityksellisillä hyödykkeillä on arvoa…no seteleitä voi polttaa takassa mutta cryptojen arvo haihtuu taivaan tuuliin nopeasti oli se sitten keskuspankin tai jonkun muun hallinnoima.

“Decentralized finance” on yhtä lailla uusi hypetysyritys cryptojen arvonnousun takaamiseksi. Ilman sääntelyä ja luottamusta takaaviin osapuoliin ei tule onnistumaan. Keskuspankkien asema tässä on oleellinen.

Lohkoketjuteknologialla on tietysti arvoa valituissa sovelluksissa. Mutta sen kaikki tietysti ymmärtää.

5 tykkäystä

The goal of this report is to demystify DeFi. It describes the basic attributes of DeFi services, the structure of the DeFi ecosystem, and emerging developments. A forthcoming Decentralized Finance Policy-Maker Toolkit will offer guidance on risks and policy approaches for governments navigating this new space.

2 tykkäystä

Jos tarvitsee esimerkiksi asuntolainaa varten käsirahaa, voi defi laina olla hyödyllinen. Normaalit pankit ei oikein hyväksy vielä kryptovaluuttoja vakuutena, joten esimerkiksi Bitcoinia vastaan eurojen lainaus defistä onnistuu paremmin. Tätä voi sitten käyttää normaalissa lainassa vakuutena tai käsirahana. Tässä on muutama syy, miks tälläsen lainan ottaminen saattaa olla parempi kuin itse kryptovaluutan myynti.

  1. Mahdollinen arvonnousu ei jää saamatta.
  2. Pääomatulovero ei realisoidu, joka söisikin jo ison osan arvonnoususta.

Lainojen korot on myös painunu hyvin alas, jos käyttää esimerkiksi 25% LTV-ratiota(loan to value). Tällöin kuitenkin tarvitsee 4x isomman vakuuden, kuin mitä laina on. Celciuksessa tälläisen lainan vuosikorko on vain 1%.

Normaalin pankkilainan sijaan tätä kannattaakin verrata tilanteeseen, jossa käyttäis sijoitusasuntoa vakuutena lainassa 75% LTV-ratiolla.

Lisäyksenä vielä edelliseen viestiin.

Ite käytän kryptolainoja myös ihan kryptojen kerryttämiseen. Laitan pantiksi Bitcoinia ja otan sitä vastaan dollareita. Käyn vaihtamassa nämä dollarit takaisin Bitcoiniin ja laitan senkin pantiksi. Jos Bitcoinin arvo nousee, niin arvonnousua vastaan voi ottaa uutta lainaa. Jos Bitcoinin arvo laskee ja lähestytään automaattisen likvidoinnin rajaa, niin laitan muitakin tokeneita pantiksi. Lainattu määrä pysyy kuitenkin jatkuvasti samana, kun se on dollareina.

30% LTV-ratiolla saa kasvatettua Bitcoinien määrää jo kivasti ilman että riskit kasvaa itselle liian suuriksi. Täältä on myös helppoa ottaa ostopaikkojen tullessa lisää lainaa, jota voi sitten myöhemmin talletella takaisin.

Lainapalvelu Aave on nyt julkassu oman markkinapaikkansa myös Polygon verkkoon, joka on Ethereumin päälle rakennettu 2nd layer scaling -ratkasu. Täällä transactiokustannukset on vaan murto osa pääverkon kustannuksista, joten lainojen ottaminen ja maksaminen on entistä helpompaa.

Aave on omasta mielestä käytettävyydeltään ihan ylivoimanen lainapalvelu perinteisiin pankkeihin nähden. Jos haluaisit pantata vaikka asuntos normaalissa pankissa sijotuslainaa vastaan, joutuis pankki ensiksi arvioimaan sen hinnan, joutuisitte pitään tapaamisen jota tuskin edes heti saa ja neuvottelun jälkeen pankki tulis johonkin tulokseen ja saisit lainaa tietyllä korolla. Nyt kun omaisuutta on saatu ensimmäistä kertaa täysin digitaaliseen muotoon Bitcoinin muodossa, on lainojen matemaattinen määrittäminen helppoo. Aave katsoo Oracle-palvelusta Bitcoinin sen hetkisen hinnan ja muutamalla klikkauksella sulla on jo dollarit lompakossa. Käyttöliittymät on myös ihan eri tasoo kun mitä pankeilla, siellä on alan huippukoodarit näyttäny mihin he pystyvät. Nään itse, että Aave palvelukokonaisuutena on täysin ylivoimanen nykyistä järjestelmää vastaan.

Edit: Aaveen käyttö salkun kasvatukseen tietty lisää riskiä ja sen kaa pitää olla tarkkana. Ite oon valmis seuraan asiaa päivittäin ja opetella asiasta taukoomatta, niin on helpompi kantaakin isompaa riskiä.