Digital Workforce - Automaation ja ohjelmistorobotiikan palveluyhtiö

Nortin ovella jonoa, Digital Workforce ilmoitti intressistään tänään.

Kasvua, jatkuvaa laskutusta, ohjelmistoa, robotiikkaa, älykästä automaatiota…
Turskaa kuitenkin tehdään jo käyttökatetasolla.

Firmalle tavoitellaan 20 MEUR bruttovaroja ja vanhat omistajat myyvät osakkeitaan. Merkintäsitoumuksia vajaan 10 MEUR edestä, jos osakekannan arvostus ENNEN antivaroja on enintään 50 MEUR.

Meikäläisen matematiikalla ei vielä em tiedoilla lasketa firman tulevaa markkina-arvoa, joten ankkurisijoittajille varmaan enemmän tietoa esim annin suuruudesta

JOHTAVA ÄLYKKÄÄN AUTOMAATION PALVELUYHTIÖ
Digital Workforce on maailman johtavia ohjelmistorobotiikan ja älykkään automaation palveluyhtiöitä niin liikevaihdolla kuin työntekijämäärällä mitattuna. Yrityksemme tarjoaa palveluita laajalle asiakaskunnalle eri toimialoilla. Keskitymme ainoastaan älykkääseen automaatioon. Jatkuvana tavoitteenamme on ansaita johtava asemamme olemalla alan paras toimija.

Taloudelliset tavoitteet ja osinkopolitiikka

Digital Workforcen tavoite on 100 miljoonan euron vuotuinen liikevaihto vuoden 2026 loppuun mennessä. Liikevaihdon vuotuisesta kasvusta noin 30 miljoonaa euroa odotetaan tulevan Pohjoismaista ja 50 miljoonaa euroa Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta.

Lisäksi Yhtiön tavoite on selvästi positiivinen oikaistu käyttökate-%[2] vuoden 2026 loppuun mennessä. Pidemmällä aikavälillä Yhtiö tavoittelee yli 20 prosentin oikaistua käyttökate-%, mutta kaudella 2021–2026 Yhtiö priorisoi kasvuun investoimista kannattavuuden sijaan.

Digital Workforcella ei ole vahvistettua osinkopolitiikkaa.

Suunnitellun listautumisannin odotetaan koostuvan yhtiön noin 20 miljoonan euron osakeannista (bruttovarat) sekä osakemyynnistä, jossa eräät Digital Workforcen osakkeenomistajat myyvät osakkeitaan. Osakeannista saatavia varoja on tarkoitus käyttää Digital Workforcen kansainvälisen kasvustrategian tukemiseen vahvistamalla kansainvälisisä myynti- ja toimitusresursseja, sekä mahdollisten yritysostojen rahoittamiseen. Lisäksi, osakeannista saatavia varoja on tarkoitus käyttää investointeihin liittyen uusien teknologioiden käyttöönottoon sekä tuotantoresurssien ja skaalaamisen varmistamiseen.

Ankkurisijoittajat eli tietyt Aktia Pankki Oyj:n omistamien tahojen hallinnoimat rahastot, Handelsbanken Fonder ja tietyt SP-Rahastoyhtiö Oy:n hallinnoimat rahastot ovat, tietyin tavanomaisin ehdoin ja edellytyksin, sitoutuneet merkitsemään osakkeita listautumisannissa edellyttäen, että yhtiön osakekannan arvostus ennen listautumisannista saatavia varoja on enintään 50 miljoonaa euroa. Ankkurisijoittajien sitoumukset ovat yhteensä 9,4 miljoonaa euroa.

29 tykkäystä

Kohta alkaa inderesTV:ssä 10:00 tiedotustilaisuus yhtiöltä :slight_smile: Digital Workforce tiedotustilaisuus 10.11.2021 kello 10:00 alkaen | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

15 tykkäystä

Täs toimarin Mika Vainio-Mattilan haastista perään Digital Workforce suunnittelee listautumista | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus

18 tykkäystä

Oliko jossain jo mainittu, että minkä välittäjän kautta anti järjestetään?

2 tykkäystä

Yhtiön listautumistiedotteessa

“Danske Bank A/S, Suomen sivuliike (” Pääjärjestäjä ”) on nimitetty toimimaan Listautumisannin pääjärjestäjänä. Lisäksi Yhtiö on nimittänyt Nordnet Bank AB:n merkintäpaikaksi Yleisöannissa.”

8 tykkäystä

Ensihavainnot - vaatii tarkempaa tutkimista tämäkin:

  • Palveluyritys myy asiantuntijat virittelemään ohjelmistorobotit (RPA) ja tekoälyt (AI) käyttöön, ja kylkeen myydään ylläpitopalvelun tapaista palvelua.
  • Ei omia ohjelmistoja. Käyttää muiden kehittämiä RPA- & AI -ratkaisuja.
  • Liiketoimintaa väitetään skaalautuvaksi. Miten toiminta RPA-palvelussa skaalautuu, jos myydään käsipareja, aivan kuten muutkin IT-palveluyritykset tekevät.
  • Markkinakoosta ei tarkkaa tietoa, mutta “miljardit vilisee puheissa”, ja mikähän lie realistinen todellisuus.
10 tykkäystä

Mielenkiintoista on nähdä, kuinka kalliilla Digital Workforcea tulee saamaan pörssistä.

Ohjelmistorobotiikan ympärillä on paljon hypeä (ja toki ihan syystä). Ohessa yksi tutkimus aiheesta. Palvelut tulee kasvamaan nopeammin kuin järjestelmätoimittajien puolella, joka antaa suuntaa DF:n markkinasta ja sen kasvusta.
On kuitenkin huomioitava, että alalla on kova kilpailu ja jo Suomestakin löytyy ainakin pari kourallista varteenotettavia kilpailijoita.

6 tykkäystä

Markkinan kasvu 32.8 pinnaa vuodessa, kova.

Edit: Firma onnistunu kivasti parantamaan kannattavuuttaan säännöllisesti kasvupanostuksista huolimatta.

3 tykkäystä

Seuraavat mielipiteet voi olla hieman …kriittisiä…

I) Liiketoiminnan ja softarobo-teknologian uskottavuuden pohdintaa:
RPA-ratkaisut ovat saamani käsityksen mukaan lapsenkengissä; Tekstin ja kuvan tunnistus vaatii likiman standardimuotoista, jopa tarkaa ja rakenteista datan esitystapaa, jotta perusedellytykset datan käsittelyn automatisoinnille on edes likimain sama kuin perinteiselle tietojärjestelmälle. Tekniikka kehittyy kyllä, mutta ei se vielä ihmistä korvaa suttuisen tilinpäätösilmoituksen tulkinnassa. Tästä päästään perusonglemaan, että mikäli RPA&AI ei ratkaise automatisointia kuin osittain, miksi valita RPA&AI, jos perinteinen IT-ratkaisu ja ihminen pääkäyttäjänä ratkovat 100 % tapauksista?
No - hyvä myyntihän myy…

Yhtiön verkkosivuilta voi bongata chatbot-tietoa. Oletteko muuten keskustelleet tyhmän tsättibotin kanssa? Kyllä vaan, kaikki nyökkäilee siellä ruudun edessä, eikös juu. Botit ja AI on todellakin tekoälyä (tyhmiä), ja taas tarvitaan yksi tai useampi ihminen tukemaan botteja, joiden asiakaspalvelukyky on aika heikko.
No - hyvä myyntihän myy…

II) Kasvutavoitteen realistisuus -pohdintaa:
Liikevaihdon kasvatus 19,1 Meur tasolta 100 Meuroon viidessä vuodessa, vaatii n. 40 % vuosikasvua. Miten mahdollistuu? Vuoden 2021 yhdeksän kuukauden liikevaihto kasvoi 19,3 % verrattuna vuoden 2020 ensimmäiseen yhdeksään kuukauteen.
Yhtiön toiminta on tappiollista, ja jatkunee tappiollisena jopa yli vuoden 2026, mikäli tulkitsin oikein. Miksi myyntikate on vain 32,6 % , jos yhtiö on fokusoitunut RPA&AI-palvelun osaaja, markkina on “miljardeja”, ja markinan vuosikasvu 20 % luokkaa? Vaatiiko uusia osakeanteja päästä tavoitteisiin?
No - hyvä tarinahan myy…

3 tykkäystä

Oman käsitykseni mukaan ohjelmistorobotit on aika lapsenkengissä vielä. Eli jos käytettävään dataan tai robotin käyttämän ohjelmiston käyttöliittymään(se sama mitä sen ihminen käyttää hiirellä ja näppäimistöllä) tulee pieniäkin muutoksia, niin vaatiiko se sen, että robottia täytyy kouluttaa uudestaan, kun se ei enää toimi ja taas päästään maksaan robotin tekijälle lisää rahaa?

Tietty siis kyllä nää nykyiset ohjelmistorobotit varmaan isommissa firmoissa voi olla ihan hyödyllisiä sekä niissä jutuissa, joita tehdään tosi paljon ja se asia tehdään joka kerta samalla tavalla.

Jokin aika sitten näiden kilpailija tarjosi näitä palveluita. Pienessä firmassa työskentelevälle sen hinnat tuntui aika koville. Oliko, niin että jonkun robotin teko maksaisi vähintään tuhansia, kuukausimaksu olisi varmaan ollut satasia kuukaudessa käytit sitä tai et ja sitten maksettaisiin robotin käytöstä vielä tuntihintaa.

Ohjelmistorobotiikkaa on alettu hyödyntämään nykyisin jo melko hyvin isoissa organisaatioissa, joissa tieto on digitaalisessa muodossa ja käsiteltävän tiedon määrä suuri. Robotti hakkaa tässä ihmistyön mennen tullen. Etsin tietoa Digital Workforcen asiakkaista ja törmäsin oheiseen webinaari-mainokseen. En vielä tarkemmin tätä tutkinut, kun halusin tuoda heti teillekin tiedoksi. :blush: Webinaari: Miten Verohallinto hyödyntää ohjelmistorobotiikkaa muuttuvassa toimintaympäristössä?

4 tykkäystä

RPA alustat kuten UiPath, Blueprism yms. ovat kehittyneet viime vuosina huomattavasti, eikä RPA ole enää lapsenkengissä. Joillakin vanhemmilla open sorce vehkeillä, kuten esim. Sikuli saattaa joutua tekemään asioita kuvan/tekstintunnistuksen kautta tai jos automatisoidaan jotain vanhoja järjestelmiä kuten cobol yms häkkyrät.

Ei RPA-ratkaisuissa ole esim. tarkoitus ns. manuaalisesti lukea exceleitä, wordeja sun muuta, vaan näissä näiden käsittely hoidetaan ihan samalla tavalla, kuin muissakin tietojärjestelmissä. Kun asiat suunnitellaan ja toteutetaan kunnolla ja käytetään rajapintoja jos mahdollista, niin ei pienet muutokset käyttöliittymiinkään hommaa hidasta. Tietenkin jos käyttöliittymät muuttuvat kunnolla, vaatii muuttuneet kohdat myöskin muutoksia robotin koodiin, mutta pääsääntöisesti nämäkin ovat nopeita hommia, ellei koko käyttöliittymää vedetä totaalisesti uusiksi.

9 tykkäystä

Kyllä, alkuvaiheessa myydään käsipareja devaamaan näitä ohjelmistorobotteja ja samalla pystytetään niiden tarvitsema infrastruktuuri. Skaalautuvuus saavutetaan siinä vaiheessa, jos (ja useasti kun) ratkaisusta havaitaan merkittäviä hyötyjä asiakkaan liiketoiminnassa, ja automatisoitavaa löytyy paljon lisää. Näin päästään tekemään jo valmiiseen ympäristöön lisää ohjelmistorobotteja (joissa voidaan mahdollisesti myös hyödyntää jonkun verran jo valmista “koodia” aiemmista ratkaisuista). Digital Workforce toimittaa käsittääkseni RPA:ta SaaS-tyylisenä Robot as a Service-palveluna, jossa se todennäköisesti veloittaa kuukausimaksua per ohjelmistorobotti muiden kustannuksien ( esim. lisenssit + devaus) lisäksi. Tyypillisesti nämä asiakassuhteet ovat varmasti pitkiä alkuinvestoinnin ollessa tuhansia euroja, ja asiakkaalle se on loppujen lopuksi sitä kustannustehokkaampaa mitä enemmän liiketoimintaprosesseja saadaan automatisoitua.

5 tykkäystä

Tuossa oleva video kertoo hyvin toiminnasta.

8 tykkäystä

Digital Workforce on oikeaan aikaan oikeassa paikassa eli vastaavat markkinan kovaan kysyntää. RPAlla ja NLPlla on juuri nyt hyvä pöhinä markkinassa. Kasvavat siis lähes vähingossa muun markkinan mukana.

Haastattelun perusteella ei nyt vain mitenkään auennut mikä heillä se oikea kilpailuetu tässä markkinassa, jossa kaikki muutkin käyttävät samoja ratkaisuja (BluePrism jne).

“Kilpailuetuna fokusoitunut laaja palveluvalikoima”- what?
"Strategiana on kasvaa kasvamalla " - hmm
“Jatkuvat palvelut tuotetaan Puolasta halpatyövoimalla ja kate on korkea” - No shit sherlock
“Tulosta ei olla tekemässä, kun rekrytointi, markkinointi ja myyntiponnistelut syö kaikki tuotot” - Onkohan järkevää?
Kyllä me osataan kasvaa” - Näin varmasti onkin, kunnes rahat loppuvat, mitäs sitten?
“Ollaan jo pitkällä, mutta oikeasti alkutaipaleella” - Ollako vai eikö olla, siinä vasta pulma

22 tykkäystä

Silloin tällöin tutustun, mihin Cathie Woodin ARK-Invest pistänyt paukkuja. Hänen käytössään mm. analyytikkoarmeija ja tätä kautta saattaa törmätä valmiiksi perattuihin löytöihin.

Näin silmiini tuli UiPath. Firma jäi hieman kysymysmerkiksi, mutta vankka kuva syntyi, että ala ja markkinat paisuvat kuin pullataikina.

Digital Workforcen tarjonnalle onkin kysyntää ja ihme olisi, jos se ei kykeni kasvamaan. Kyse on vain siitä, kuinka paljon. Itselle jäi Vernerin haastattelusta ja yhtiöesittelystä vaikutelma, että kasvutavoitteiden kumilankaa on venytetty kaksin käsin. Mahdollinen, muttei siedä välimatkamonttuja.

Rekrytointihaasteet isoja ja minäköhän vuonna syntyy 1. kertaa voittoa? Kaikissa kasvuteknologiayrityksissä tietysti disruptioriski, johon toimari viittasikin videolla yleisön riskikysymykseen vastatessaan.

Silti eihän kokonaisuus vaikuttanut ollenkaan huonolta. Näyttöjä on ja omaa markkinarakoa löydetty. Toimari on kokenut ja maailmalla pyörinyt pitkään.

Sinänsä yksityiskohta, mutta hyvä sellainen on, että LifeLine ei aio pistää lihoiksi omistuksiaan, vaan aikoo säilyä omistajana. Väistämätön johtopäätös, että Suomen kasvuyritysten ykköshautomo pitää Digital Workforcea lupaavana.

Mikäli hinta on järkevä, niin pistän IPO-osallistumisen sarjaan ”harkitaan mielenkiinnolla”.

18 tykkäystä

Millä sä muuten kasvat?

5 tykkäystä

Ohjelmistorobotiikka on tulevaisuuden yksi suurista mahdollisuuksista ka potentiaali tällä on suuri. Avainkysymys lienee oikeiden ihmisten saaminen yritykseen eli huippuosaajat saatava tekemään työtä vaikka vähän isommalla rahalla. Keskinkertaisuudet tässä genressä tuskin pärjäävät.

Itse ajattelin lähteä tähän mukaan; tietysti riski on kohtalainen, mutta niinhän se on kaikessa muussakin

2 tykkäystä

Peruskysymys mielestäni on, että onko tämä liiketoiminta oikeasti kannattavaa?

Yhtiö viestii olevansa rakennettu globaalia kasvua ja skaalautuvuutta varten. Toimintaa on nyt rakennettu 6 vuotta, ja kasvua on ollut, mutta tappiollista. Kasvutavoite vuoteen 2026 noin 5X, ja ehkä voitollinen. Kysyä voinee, miksei yhtiö ole päässyt vielä plussalle, jos toimintamalli on skaalautuva? Miksi vasta moninkertainen liiketoiminta olisi voitollista?
Jatkuvan laskutuksen osuus liikevaihdosta oli noussut hieman Q1-Q3 vuonna 2021, tasolle 52,7 %. Kuitenkin liki puolet liikevaihdosta on edelleen asiantuntijapalvelujen myyntiä, mikä voi olla huonokatteista ja vaihtelevaa.
Kuluvan vuoden myyntikate on 35,7 %, ja noussut vuoden 2020 luvusta 32,6 %, mutta liikevoitto liukuu entistä enemmän miinukselle.
Annista käyttetään valtaosa myynnin ja markkinoinin alueelle, mikä sinänsä ymmärrettävää, mutta yhtiö viestii olevansa johtava toimija, ja saanut tunnustusta toimialueellaan, niin miksei viidakkorumpu jo sinällään toimi myynnin vauhdittajana?

Onko liiketoiminnan suunnittelussa arvioitu ylioptimistisesti kannattavuuden ja kasvun tekijöitä? Onko esimerkiksi automaatioasteen prosentit liian ylioptimistiset, eli asiakkaat tyytyy 20 %:n automaatioon, vaikka laskettu 80-100 % potentiaaliksi eri toiminnoissa, mikä torpedoi skaalaedut? Vai onko kilpailu yksinkertaisesti niin kova, että yhtiö myy palvelunsa liian halvalla, voittaakseen tarjouskilpailut, ja tällä tavoin liiketoiminta pysyy miinuksella.
Ratkaisuidea, että korvataan ihminen, ja käytetään olemassa olevia perinnejärjestelmiä, tietojen automaattiseen syöttämiseen, voi olla kiva idea, mutta mielestäni suorituskyvyn skaalautumisen suhteen rajallinen ratkaisuperiaate ilman lisäkuluja ohjelmistomuutoksiin.
Onko pikainen halparatkaisu robotilla vain tilapäisratkaisu, ja todellinen tehostaminen asiakkaalle on perinteinen tietojärjestelmä integraatioineen, jolla suorituskykyä löytyy reippaammin, ja järjestelmä toimii 24/7, aivan kuten robotti.
Robotit korvaamassa satoja käsipareja työruuhkan tilapäishelpottajina ei ole kestävää ja tasaista liiketoimintaa, joten jatkuva laskutus saattaa epäonnistua tästäkin näkökannasta, vaikka näillä kertomuksilla saadaan hyvää markkinointimateriaalia.

16 tykkäystä

Jos puhutaan käyttöliittymäautomaatiosta, korvaa rajallisen nopeuden robottien kyky tehdä töitä 24/7, jos jätetään laskuista järjestelmien huoltokatkot jne. Toinen aspekti on tiedon laatu. Ihminen on erehtyväinen ja näppäilee joskus inputit väärin. Se voi aiheuttaa ns. virhekysyntää asiakastuessa ja sen perään manuaalista korjailua. Näiden hyötyjen mittaaminen on lyhyellä aikavälillä hankalaa.

Roboteilla voi tehdä rajapintaratkaisuja ja nykyisin hybridit (käyttis + APIt) ovat yleinen tapa nopeuttaa toteutusta. Kuvanlukua tehdään harvemmin kuin luullaan, koska nykyisin lähtömateriaali on pääsääntöisesti rakenteista tai natiivisti digitaalista. Esimerkiksi Windowsissa käyttöliittymän elementit saadaan kiinni 99% ilman kuvanlukua.

Isoissa organisaatioissa robotin käyttöikä lasketaan usein vuosissa, koska budjettivaroista ja -resursseista kisaa moni hanke. Yritysfuusioiden ja -ostojen kautta softaportfolioon voi tulla tavaraa, jota ei haluta kehittää, mutta ne on pakko pitää mukana, kunnes isompi arkkitehtuuriremppa saadaan tehdyksi. Roboteilla voidaan ostaa aikaa niiden tärkeämpien toteutusten tekoon.

Julkkaripuolella voidaan olla sidottuja joihinkin softiin, koska sairaalan laitetta X ei ole järkevää korvata uudella tai jokin kolmannen osapuolen softa pakottaa organisaation toimimaan tietyllä tavalla. Kolmannen osapuolen tuottamat ongelmat/rajoitteet ovat juuri julkisen puolen riesa. (Ok, esimerkiksi Saksassa vastaan tulleiden pk-yritysten softaosaaminen ja prosessit…huhhuh…)

80/20-säännön riittävyys asiakkaille riippuu toiminnan volyymista ja ruuhkapiikeistä. Jos ruuhkapiikki tulee vuosittain samaan aikaan, on jo 20% robotisaatio riittävä etu, koska oma väki ei riitä mitenkään käsittelemään kysyntää ja vuokrafirman käyttöön perustuva ratkaisu on työläs henkilöiden koulutuksineen jne overheadeineen. Yleensä prossat ovat toisin - 80% tehdään robotilla ja loppu manuaalisesti. Näin omien kokemusteni mukaan.

Siitä olen samaa mieltä, että pidemmän päälle (5+ vuotta) robotiikka ei korvaa eikä saisi korvata kunnon tietojärjestelmäprojektia. Todellisuus on kuitenkin sotkuinen kasa rajoitteita, jotka sanelevat muutosten tahdin. En ota tässä kantaa Digital Workforceen tai heidän bisnekseensä, kunhan halusin tuoda oman näkemykseni siihen millainen robotiikan elinkaari voi olla ja miksi ne puolustavat paikkaansa yritysten ja organisaatioiden ratkaisuvaihtoehtona.

Loppukaneetti: olen saanut monen vuoden elantoni softarobotiikan alalta, joten yllä oleva perustuu hands on -kokemukseen eri asiakkaiden parissa. En kuitenkaan ole Digital Workforcen palveluksessa tai heidän asiakkaallaan. Kaikki kritiikki on tervetullutta!

42 tykkäystä