Robotiikka on aina ollut lähellä sydäntäni ja töissä olenkin suunnitellut kaikki meidän ohjelmistorobotit. Odotinkin innolla Digital Workforcen antia, joten alta löytyy tuttuun tapaan listautumisanti-analyysi.
Tosiaan vertailukohdat löytyvät mielestäni sieltä Vincitin ja Goforen maailmasta. Se, miten asiakkaita laskutetaan, ei tee liiketoiminnasta heti skaalautuvaa, koska Digital Workforce kuitenkin on juuri palveluyhtiö, eikä SaaS-yhtiö.
Ohjelmistorobotiikka/automaatio/tekoäly ovat tulleet jäädäkseen, markkina-kasvaa kymmenkertaiseksi kymmennessä vuodessa ja siinä Digital Workforce on aivan oikeassa kohdassa. En hetkäkään epäile siis Digital Workforcen kunnianhimoisia kasvutavoitteita ja pidän niitä ihan realistisina (myös Iso-Brittanniassa ja Jenkeissä, vaikka siellä kasvaminen korkeariskisempää onkin). Ja Pohjoismaissahan yritys on todistanut kasvukykynsä.
Selkeää kuitenkin on, että yritys tulee kamppailemaan kannattavuuden kanssa oikeastaan juuri niin kauan kuin se pyrkii kasvamaan aggressiivisesti. Ja tekstissä mainitsenkin siitä, että osaajapula alalla on aitoa ja tulee olemaan tästä hamaan tulevaisuuteen. Ja osaajapula kasvattaa aina yrityksen kustannuksia pitkälle tulevaisuuteen korkeiden palkkojen, rekrytoinnin kalliuden ja henkilöstövaihtuvuuden muodossa.
Kaikki muu yrityksen tarinassa onkin validia, mutta kannattavuustavoite tuntuu mielestäni vähän epärealistiselta, ihan verrokkejakin katsoessa, joka mielestäni johtaa samalla siihen,että anti on turhan kallis.
Olen samaa mieltä, että TAM-rumpua saa paukuttaa kerrankin aiheesta. On eri asia onko se juuri DW, joka nousee kukkulan kunkuksi. Ehkä ei tarvitse, kun kyse ei ole Winner takes it all -markkinasta?
Omissa lapuissa DW:n suurin heikkous on oman IPR:n puute. Roboilussa on paha bulkkiutumisen vaara ja RaaS-malli ei ole niin ainutlaatuinen, etteikö se kopsattaisi muualle käyttöön. Isot IT-palveluyritykset ovat selvä uhka laajalla tuotepaletilla ja en näe pelkän roboylläpidon ja niiden kasaamisen olevan keskipitkällä välillä voittava konsepti.
Robotiikan abstraktiotaso nousee ja kehitystyö nopeutuu/automatisoituu, mutta ne palikat ovat kaikkien käsissä. Myös muiden kuin IT-väen. Vielä “citizen developer” on mainosmiesten puppufraasi, mutta siihen suuntaan mennään perustason tehtävissä.
Toinen kysymysmerkki on miten liikevaihdon ostokasvatus UK/USA parantaa tulosta? Saadaanko ostoilla skaalaetuja oikeasti aikaan? DW:n yrityskauppahistoria on ohut ja UK/USA uusia markkinoita.
”Perinteiset arvostuskertoimet ja jopa p/b-luku antavat negatiivisia arvoja, joten niitä ei tässä yhteydessä voi käyttää”, Kauppalehden analyytikko Ari Rajala.
Liukuvalla 21,7 miljoonan euron liikevaihdolla p/s-luku on 2,2 ja ev/s-luku 2,3. Pörssin keskitason p/s-luku on 1,6.
”Jos p/s-luvun perusteella katsoo pörssin it-yhtiöitä, niin Helsingin pörssistä löytyy tuolla mittarilla joitakin kalliimpiakin osakkeita, kuten SSH ja F-Secure ”, analyytikko huomauttaa.
Pörssissä on myös Digital Workforcea halvempiakin verrokkeja, kuten TietoEVRY , Digia , Siili , Vincit , Next Games , Digitalist ja QPR Software .
Analyytikko kuitenkin lisää, ettei liikevaihtokertoimella ole kauheasti väliä, kun toiminta on kuitenkin tappiollista.
Kasvu on ollut kovaa, sillä kolmessa vuodessa liikevaihto on 3,3 -kertaistunut vuoden 2017 5,7 miljoonasta vuoden 2020 19,1 miljoonaan.
”Skaalautuminen ei ainakaan toistaiseksi ole ollut kovin voimakasta, sillä käyttökate on pysynyt kovasta kasvusta huolimatta miinuksella”, Rajala sanoo.
Digital Workforcen 20 suurimman asiakkaan osuus liikevaihdosta tilikaudella 2020 oli yhteensä 58 prosenttia.
Lisäksi jatkuvaveloitteisten palveluiden liikevaihdosta noin viidennes tammi-syyskuussa tuli yhdeltä asiakkaalta. Yhtiö on siis riippuvainen merkittävistä asiakkaistaan.
”Tämän asiakkaan menettäminen saattaisi vaikuttaa merkittävästi tulokseen, sillä kyseinen palvelualue on yhtiön liiketoiminnan sekä liiketoiminnan tuloksen kannalta erityisen tärkeä.”
Itse vielä arvon tämän kanssa. Mutta yksi asia noissa artikkelin poiminnoissa pistää silmään: Liikevahdosta 58% tuli 20 suurimmalta asiakkaalta, raportoidaan ikäänkuin negatiivisena?? Kuinka monella tämän tyyppisellä firmalla 20 suurinta asiakasta antaa vain 58% liikevaihdosta? Yleensä muutama (<5) suurin voin antaa 80-90% käsitykseni mukaan.
Ja vielä lisäksi tuo jatkuvaveloitteisten viidennes yhdeltä asiakkaalta, ei nyt kuulosta erityisen pahalta kun kyse kuitenkin suhteellisen tuoreesta yrityksestä,
Jotenkin noiden poimintojen perusteella tulee vaikutelma että ko. analyysi ei ole täysin objektiivinen? No luin vain nuo poiminnat, eli voihan se olla vain kun tekstiä irrotetaan kontekstistaan.
Jos laskin oikein niin tässä annissa ankkurisijoittajien sitoumus olisi vain 9,4m/29,3m eli 32% annista
Ainakin Duellin kohdalla tuo havainto toimi hyvin
Disclaimer: Aineisto hyvin rajallinen ja jokainen tehkööt omat tulkintansa.
Tämä ehkä hieman yllättää, koska moni julisti jättävänsä annin tällä kertaa väliin. Hienoa tietenkin on, että Suomalainen yritys saa pääomaa yrittää maailman valloitusta ohjelmistorobotiikalla.
Itse yrityksestä ja sen markkinoimista asioista osui omiin silmiin, että Blue Prismin pilveä eikä UiPathin pilveä mainita isoina kilpailijoina, vaikka itse näkisin, että ne ovat ne suurimmat kilpailijat, jotka kilpailevat suoraan jatkuvien palveluiden kanssa. Digital Workforce saa tehdä ison työn, että pystyy haastamaan näitä kehityksessä pidemmän päälle. Tässä vertaus voisi olla Azure vs pienet konesalit. Mahdollisuuksia on, mutta pitää löytää se asia missä.
Moninkertainen ylimerkintä kerrotaan, 40kpl+25,5% tämän päältä
Yleisöannissa tehdyt sitoumukset hyväksytään kokonaan 40 Tarjottavaan Osakkeeseen saakka ja tämän ylittävältä määrältä noin 25,5 prosentin osalta annetuista merkintäsitoumuksista.
Pitkästä aikaa vähän isommalla prosentilla osakkeita. Näköjään kaupankäynti alkaa jo perjantaina, mutta instikkasijoittajat saavat osakkeensa vasta tiistaina.
Oulussa otettiin kesällä käyttöön koronarokotuksissa ohjelmistorobotti, joka on vähentänyt virheitä ja nopeuttanut rokottamista. Monella muulla alueella tiedot kirjataan yhä käsin. Koneelle syötettävät koodit ovat pitkiä ja monimutkaisia, joten virheitä voi tulla.
Tässä esimerkki joka voi olla DWF robotti, joten tarvetta riittää ohjelmistoroboteille.
Tuo on CGIn toteuttama robotti, mutta tosiaan ei ohjelmistorobotiikka ole pelkkien excelien pyörittämistä sun muuta, eli tässäkin on vain innovaatiot rajana. Ohjelmistorobotiikka on yhtenä osaalueena hyperautomaatiossa, joissa muut ovat prosessiautomaatio ja tekoäly. Näiden kolmen yhdistämisellä saadaan jo erittäin kehittyneitä toiminnallisuuksia aikaiseksi ja poistettua se pahin virhemahdollisuus eli inhimillinen erehdys välistä.
Anyways, tässä on kyllä loistava esimerkki ohjelmistorobotiikan hyödyntämisestä - se tehostaa toimintaa, ja vapauttaa ihmisresursseja “tuottavan” työn tekemiseen. Siinä ohessa myös virheiden määrä vähenee merkittävästi - nythän on mediassa ollut esillä, että useilla ihmisillä rokotusten kirjaukset on tehty ihmisvirheestä johtuen väärin, ja sen vuoksi rokotustodistus ei ole voimassa.
Onko Digital Workforcella mitään oikeaa omaa tarjontaa minkä voisi laskea tuotteeksi ja mikä skaalautuu? Vai onko kyseessä vain huonolla kannattavuudella operoiva IT-palvelutalo? Eikö kyseessä ole puhtaasti jälkimmänen. Lähes jokainen muukin IT-tarjoaja tekee robotiikkaa ja automatisoi prosesseja, osa vain hypettää sitä enemmän kun toiset. Tämän lisäksi DW:n valuaatio on verrokkiryhmää selkeästi korkeampi ja jälki kuuleman mukaan vähän niin ja näin.
En siis pysty käsittämään minkä takia tästä tulisi maksaa enemmän kuin vaikka Vincitin tai Digian osakkeesta. Tässä ketjussakaan ei taida olla yhtään oikeasti positiivista analyysiä. Omistaako joku nyt tätä? Millä perusteella?
Mun kommentti, jossa makustelin tämän muistuttavan ammoista Interaktiivista Satamaa on näemmä poistettu. Mun näkemykseni mukaan tässä ei ole skaalautuvaa tuotetta olemassa vaan kyse on työn myymisestä. Se, että tehdään seksikkäällä ja kasvavalla alalla henkilötyötä voi tuoda jonkin hetken ihan ok tulostakin, mutta ei sillä kuuhun mennä.
Danske on kirjoittanut kattavan esitteen yhtiöstä. Sieltä Kilpailuympäristö-, Liiketoimintamalli- ja Palvelut-kappaleissa tätä on valotettu.
Jos mennään ajassa viisi vuotta taaksepäin niin perinteisestihän RPA-vendorit myivät pelkkiä lisenssejä – alustan pystytys jäi asiakkaan hoidettavaksi. Yhtiö lanseerasi Robot as a Service -pilvipalvelun 2016. Blue Prism lanseerasi oman Cloud-palvelunsa loppuvuodesta 2019, jonka tarjoamisessa se hyödynsi aiemmin kesällä ostamansa Thoughtonomy-yhtiön IP:tä. UiPath puolestaan lanseerasi Automation Cloud -palvelun keväällä 2020. https://www.blueprism.com/news/blue-prism-launches-comprehensive-choice-saas-cloud-hybrid-on-premises-and-any-combined-it-environments/
On mielestäni ihan relevantti kysymys, pystyykö Robot as a Service enää jatkossa erottautumaan näistä vendorien omista pilviratkaisuista, jolloin keskeiseksi valintatekijäksi todennäköisesti nousee hinta. Vendorien as-a-Service -hinnoittelu lienee pelkkää ohjelmistolisenssiä kalliimpi (tuleehan siinä tarvittava infra mukana), joten aika paljon riippuu siitä, saako DWF omalla toimitusmallillaan pidettyä hinnoittelun vendoreiden palveluihin nähden kilpailukykyisenä.
Viime vuonna yhtiö lanseerasi Roboshore-palvelun, jota esitteessä kuvaillaan teknologia-agnostiseksi, minuuttivelotteiseksi ulkoistuspalveluksi. Vastikään yksisarvis-joukkoon liittyneen Aivenin palvelulupauksessa näyttää löytyvän aika samoja piirteitä: ei vendor-lockia, ennustettava hinnoittelumalli ja asiakkaan ei tarvitse välittää ylläpidosta – tosin hekin tekevät edelleen tappiota.
Esimerkiksi nostamasi Vincit ja Digia eivät ainakaan omien sivujensa perusteella tarjoa automaatiopalveluita. Parempia verrokkeja Suomi-kentästä lienevät esim. Siili ja Gofore, joiden sivuilta sentään tällaista mainintaa löytyy, mutta RPA ei tietenkään muodosta heidän pääliiketoimintaansa. Asiakkaan päätöksentekoon vaikuttanee se, hakeeko hän nimenomaan spesialistitoimijaa tältä alalta, vaiko turvautuuko nykyiseen IT-toimittajaan (mikäli automaatio kuuluu heidän valikoimaansa).
