Jos käydään yksittäiset paperitehtaiden alasajot läpi, voidaan todeta että ne ovat olleet usein vanhoja tehtaita ja koneita sisämaassa ja tekevät tuotteita, joiden kysyntä on laskussa (esim. sanomalehtipaperi). Näitä tehtaita ei pelasta mikään, mutta jokaisen alasajon yhteydessä käydään arvoton teatteri, jossa omistajat syyttävät ammattiliittoja, ammattiliitot syyttävät omistaja, poliitkot syyttävät molempia ja omistajat syyttävät poliitiikoja. Vuorosanat tähän teatteriin voisi kirjoittaa etukäteen ja kaikki tietävät , että jo kauan sitten on voitu pistää lista A4 paperille, missä järjestyksessä suomalaisia tehtaita aletaan ajaa alas. Kaikki tietävät totuuden, joka on, että graafisten papereiden kysyntä heikkenee vuosi vuodelta. Voikkaa teki kirjapaperia vanhoilla koneilla, Kajaani sanomalehtipaperia kaukana sisämaassa logistisesti vaikeassa paikassa jne jne. Näitä voidaan käydä läpi, mutta mikään näistä alasajoista ei ole tullut alan ammattilaiseille täytenä yllätyksenä.
Yritysjohtajien vastauksista ilmeni se ongelma. Mm. samat henkilöt ovat tuskailleet sillä, kuinka Suomeen pitää saada helpommin koulutettua työvoimaa. Olettaisin, että kyse ei ole Nokialle rekrytoitavista osa-aikaisista siivoojista. Tuleeko meidän siis etsiä ratkaisua yritysten huoleen, vai omaksua se perussuomalainen linja että työperäistä maahanmuuttoa tulee tiukentaa?
Tässä vielä yksi näkemys siitä, mihin suuntaan tulisi asiassa edetä: EK: Suomen kaksinkertaistettava työperäisen maahanmuuton määrä - Elinkeinoelämän keskusliitto
Lainataan vielä persujen kansanedustaja Jani Mäkelän twiittiä: ““Työperäisen maahanmuuton” hokeminen ratkaisuksi on lapsellista ja epärehellistä. Se perustuu oletukseen, että olisi jonossa maahanmuuttajia, jotka keskimäärin olisivat tuottavampia kuin suomalaiset työntekijät. He osaisivat suomea ja eläisivät maan tapojen mukaan.”
Tuossa ajattelussa on se suuri ongelma. Ajatellaan, että vaikkapa Rovio voisi hakea tarvitsemansa osaajat kortistosta, ja homma olisi sillä hoidettu. Isketään Pena-Puutarhurille tietokone nokan eteen ja sanotaan, että alahan tekemään peliä. Tai asetetaan vaikkapa kielitaidon suhteen sellaisia edellytyksiä, jotka sen työllistävän yrityksen kannalta ovat ihan toisarvoisia asioita.
Ei kannata muunnella totuutta. Ei Purra ole vastustanut osaajien maahanmuuttoa, vaan kouluttamattomien. Nämä voivat hyvällä tuurilla työllistyä minimipalkkatyöhön, ja sen jälkeen sossu maksaa loput. Se ei hyödytä ketään.
Halla-aho ei ole aivan väärässä, kun ajattelee asioita. Suomessa on n. 60 000 avointa työpaikkaa. Euroopassa on n. 750 000 000 asukasta, joista lähes jokainen voi vapaasti tulla tänne tekemään töitä. Jos näitä paikkoja ei saada Eurooppalaisin voimin täytettyä, onko syynä…?
- Suomen avoimet työpaikat ovat liian erikoistuneita, jolloin kukaan 750 000 000 Eurooppalaisesta ei niitä voi täyttää?
- Suomi ei ole houkutteleva maa muuttaa?
- Tarjotut palkat ovat liian pieniä?
- Rakenteellinen rasismi ja kielisyrjintä?
Vastaus: Kohdat 2-4 kokonaisuudessaan. Lisäksi, kotimaisin voimin täyttyisi aika moni paikka jo sillä, että tuo palkka olisi kohdallaan. Jos otetaan EU:n ulkopuolelta työntekijöitä, onko heillä jokin sellainen osaaminen, jota keneltäkään EU:n alueelta ei löydy? No ei ole. Vastaus on hyvin yksinkertainen:
- Halutaan päästä pois kotimaasta hinnalla millä hyvänsä.
Sanottakoon tässä, että en ole työperäistä maahanmuuttoa vastaan ja tänne mielelläni voisin ottaa esim. lisää Kiinalaisia, vaikka EU:n ulkopuolelta ovatkin. Tunnen useita Kiinalaisia ja kotomaasta lähtiessään eivät taatusti osaa Suomea. Kuitenkin olen poikkeuksetta huomannut seuraavat asiat Kiinalaisista:
- Suomen kieli yleensä alkaa taipumaan aika hyvin n. 2 vuoden maassaolon jälkeen
- Töihin mennään mihin hyvänsä, jotta saadaan rahaa ja voidaan jäädä maahan.
- Todella kova draivi menestyä ja tehdä rahaa → töitä tehdään vaikka huru mycket.
- Koulutusta arvostetaan: Jälkikasvu pärjää koulussa.
En oikein usko, että äo:ssa on paljon eroja eri kansallisuuksien välillä. Kyse on kulttuurista ja varmasti myöskin koulutustasosta.
Lähde: Ulkomaalaistaustaisten työllisyys | Helsingin tila ja kehitys 2019
Twiitissään Purra esittää yritysjohtajienkin arvion mukaan väärän todistuksen: “Väitteet työperäisestä maahanmuutosta ovat bluffia, koska Suomi ei juuri onnistu saamaan sellaista maahanmuuttoa, josta on taloudellista hyötyä".
Sitten Purran viesti jatkuu: “mutta vastaanottaa paljon sellaista, josta on taloudellista haittaa”. Tarkkaavaisempi saattaakin jo huomata, että tuossa vaiheessa Purra on vaihtanut keskustelunaiheen työperäisestä maahanmuutosta laajemmin maahanmuuttoon.
Työperäistä maahanmuuttoa tulee kuitenkin arvioida nimenomaan työperäisen maahanmuuton kautta.
Tarvitseeko Suomi lisää työperäistä maahanmuuttoa ja tuleeko sen saatavuuskynnystä madaltaa? Elinkeinoelämä ja Perussuomalaiset ovat asiasta kovin eri mieltä. Kumpi osapuoli ymmärtää taloudesta ja yrityselämästä enemmän?
Miten se voi olla noin vaikea käsittää, ettei tähänastisistakaan maahanmuuttajista ole työllistynyt kuin pienenpieni osa ja muutoksia maahanmuttopolitiikkaan on tehtävä jos niiden halutaan työllistyvän?
Kai nämä jäykkyydet näkyvät hyvin Voikkaallakin, kymmenen vuoden jälkeen Voikkaalaisista 10 vuoden jälkeen 20% jatkaa työttömänä.
Ei se taida olla paikkakunnalla ns oman alan töitä. Eläkeputki on onneksi taidettu pistää tukkoon.
En tunne Voikkaan tapausta sen tarkemmin, mutta firmat pistävät tehtaita kiinni tehokkuuden / kustannusten sekä uusintatarpeiden perusteella.
Olisiko Voikkaata auttanut vähempi työehtojäykkyys (työehdot, palkat) - en tiedä, mutta selvä on että paperiduunari ei edes lähes saman palkkaista työtä kovin läheltä löydä.
Siksi kannattaisi miettiä niitä AY-periaatteita vähän.
Toki vanhemman kaartin väki pääsi valtion piikkiin työttömyysputkeen ja asunnot yms varmaan jo maksettu. Nuoremmilla varmaan tiukempaa.
Saattaisiko yleinen asevelvollisuus vääristää tuota diagrammia?
Eilen kävin äänestämässä ja puolue vaihtui ensi kertaa kokoomuksesta. 25v Itä-Helsingissä ja siinä ajassa olen omakohtaisesti huomannut mitä monikulttuurisuus todellisuudessa tarkoittaa joten ääni meni persuille. Persuilla kuten kaikilla muillakin puolueilla on omat ääripään ajattelijansa mutta harvoinpa niitä ääriajatuksia käytännössä toteutetaan. Demokratiassa on se hyvä puoli että se tasoittaa juurikin näitä ääriajatuksia ja yleensä yhdessä saavutetaan kultainen keskitie. Nyt viimeiset 4v ollaan mielestäni oltu liian kallellaan vasemmalle josta suomi on saanut kärsiä monella tapaa. Sen vuoksi vaaditaan reilumpi korjausliike oikeaan jotta jossain vaiheessa ratti on taas keskellä. Lisäksi persut ovat olleet harvoja jotka näkivät venäjän todelliset kasvot kun muut puolueet vielä uskoivat putinin tuovan venäjän Eurooppaan.
Voikkaa valmisti kirjapaperia erittäin vanhoilla koneilla ja vieressä oli ja on Anjalankosken paperitehdas huomattavasti tehokkaammalla konekannalla. Kilpailutilanne oli toivoton ja olisi ollut UPM:ltä vastuutonta yrittää tekohengittää tätä tehdasta. Sama koskee muitakin paperitehtaita, kun ylikapasiteettia on tarpeeksi paljon, on sitä vain ajettava alas, jotta jäljellä oleva toiminta on tehokasta. Surkeatahan tämän on yksittäisille tehtaille ja ennen kaikkea ihmisille mutta kaikkessa yritystoiminnasa on keskityttävä kehittämään tulevaa eikä haihatella meneen perään.Viimeisin asia mitä tarvitsemme tähän maahan on, että metsäteolisuuyritykset yrittävät tekohengittää vanhoja ja läpeensä kannattamattomia tehtaita.
“Työvoiman ulkopuolella surfailee 140 000 henkeä. Tämä ryhmä koostuu ihmisistä, jotka eivät hae eivätkä tee töitä eivätkä ole koulutuksessa tai harjoittelussa.”
Tuossa on haaste. Ja valitettavasti tuohon ryhmään kuuluu merkittävä joukko parhaassa työiässä olevia ihmisiä, jotka kokevat elämisen veronmaksajien rahoilla aitona valintana.
Itse en halua leikata perusturvaa, mutta sen sijaan haluan tehdä siitä vahvasti velvoittavan. Sosiaaliturvan kuuluu olla turvaverkko, mutta sen ei kuulu olla verkkokeinu joutenolon mahdollistamiseksi.
Sdp yms. vasemmiston äänestäjiä, koska ne tälle porukalle luovat jatkuvasti parempia oloja ja mahdollistavat tämän elämäntavan.
Käsittääkseni oikeistopuolueiksi laskettavia puolueita on kaksi, Liberaalit ja Korjausliike. Vaikka toivonkin molempien saavan läpi ainakin yhden ehdokkaan, en rohkene toivoa oikeistohallitusta.
“(Perussuomalaiset) on saanut kaikissa 2010-luvun vaaleissa vajaat 30 prosenttia työttömien äänistä. Vielä 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä SDP ja Vasemmistoliitto olivat työttömien luottopuolueita, mutta Perussuomalaiset on syönyt niiden kannatusosuutta.” (Lähde: Eduskuntavaalitutkimus 2019).
Nähdäkseni ongelma ei nyt kuitenkaan ole se, mitä puoluetta nuo henkilöt äänestävät, vaan ongelma on taloudellinen huoltosuhde, jonka johdosta Suomi velkaantuu ja verotus on tapissa.
Vähän omia ajatuksia tästä persujen noususta. Heillä on täysin kannatettavia ideoita. Joku ihme minussa saa kuitenkin inhon päälle kun ajattelen mistä tämä " oikean oikeiston" nousu Euroopassa lähti ja mikä osuus Venäjällä tässä oli. Ei PS tietenkään ole enää sama puolue kuin joskus aiemmin, mutta jossain kaukana mielen sopukoilla edelleen vaanii nykyistenkin puolueaktiivien sangen kyseenalaiset jo historiaan painuneet ulostulot somealustoilla esimerkiksi aborttikysymyksissä. Ajatus maahanmuutosta vallitsevana kynnyskysymyksenä on itselle myös täysin vieras. Maahanmuuttoon pitää saada radikaaleja muutoksia, mutta onko ne annettava sellaisten käsiin, joiden ulostulot ovat ainakin joskus olleet suorastaan rasistisia. Maahanmuutto ei myöskään ole sellainen asia, jolla voisi mielestäni voittaa vaalit, niin voi käydä, mutta ei saisi. Omalla TO DO listalla talous nousee huomattavasti korkeammalle. Voin olla pahasti hakoteillä kun ajattelen monen PS:n äänestäjän olevan huoltoaseman kahvilasta tutun perus Pertin, joka Kulta Katriinaa kitatessaan manaa ulkomailta tulevat “halpatyöntekijät” jotka vievät suomalaisten työt. Tosiasiassa monet näistä ulkomaalaisista asettavat vaan standardit Pertille liian koviksi ja sekös närästää. Pääsemällä valtaan PS:lle käy jytkyjen jytkyn vastakohta. Hiekalla voideltu suomalainen byrokratia jauhaa päättäjien ideat yksi toisensa jälkeen tomuksi, jolloin äänestäjälle tulee epäusko, eikö mikään muuttunutkaan ? Omien aivojen pyörittelemiä hajatelmia, enkä toivo kenenkään PS kannattajan ottavan näistä nokkiinsa.
Yritysjohtajan tehtävä on ajatella ensisijaisesti firman etua, heille jokainen maahantulija, mahdollisesti työtönkin tulija, on etu koska työttömien määrä on paras keino hillitä palkkainflaatiota. Työttömäksi jäänen tulijan kulut maksaa valtio.
Valtion työntekijöiden määrä ei kuvaa ollenkaan kunnolla valtion todellisuudessa suurta osuutta taloudesta, koska huomattava osa suorittavista tehtävistä on ulkoistettu yrityksille.
Mitä tämä käytännössä tarkoittaisi? Jos henkilö ei suostuisi toimimaan näiden velvotteiden mukaan, niin jätettäisiinkö hänet mallissasi täysin tukien ulkopuolelle?
Pakko vielä palata tähän ja pitäisikö meidän muiden nyt samalla suhteella alkaa kaivamaan mitä mieltä SDP oli vuonna 1917 ja miten se suhteutuu tämän vuoden vaaleihin…?
Aika pientä sinänsä, jos mietitään Suomen palvelemista, että toinen puolue on vastustanut ydinvoimaa tai joku puolueessa on vastustanut ydinvoimaa vs. toinen puolue on vastustanut Suomen itsenäistymistä. Eikö puolueen iät huomioiden nämä molemmat asiat ole tapahtuneet karkeasti samoihin aikoihin puolueiden perustamisen jälkeen, joten sinun mielestä varmasti yhtä olennaisia asioita 2023 eduskuntavaaleissa…?
Persujen nousulle tehtiin pohja siinä vaiheessa kun päättäjät, etupäässä vasemmisto unohti ne perus duunia tekevät huoltoasemalla pohjaan palanutta kahvia hörppivät Pertit.
Vasemmistomedia on rummuttanut vuosikausia kuinka lihaa syövä, bensa-autolla ajava ja lautaisaunassa käyvä Pertti elää väärin ja on syyllinen maapallon saastumisesta aina orjakauppaan. Tähän yhtälöön kun lisätään mahdollista työttömyyttä, elämisen kallistuminen, mielikuva Suomesta koko maailman sosiaalitoimistona niin ovi persujen nousulle oli auki jonka Soini ja kumppanit mestarillisesti hyödynsivät.
En jaksa uskoa että normaali persujen äänestäjä on sen rasitisempi kuin muutkaan vaikka tätä mielikuvaa mielellään lietsotaan.