Eipä persuillakaan ollut aikanaan kuin se takarivissä mölisevä Soini. Fast forward 20 vuotta, mahdollinen pääministeripuolue.
Liberaaleista tuskin koskaan tulee mitään kansaa villitsevää suosikkipuoluetta mutta jo yhdellä edustajalla voi oppositiosta käsin pitää meteliä ja äänestäjille tärkeitä asioita esillä.
Ehkä jonain päivänä liberaaleilla onse muutama edustaja jolla voi hallituspaikka aueta kokoomuksen ja tai persujen siivellä.
Olen tainnut pelata ristinollaa kouluaikojen yhteiskuntaopin tunneilla, kun joudun kysymään… vaikuttaako toisessa vaalipiirissä pienelle puolueelle antamani ääni koko valtakunnan tasolla puolueen menestymiseen vai ainoastaan omassa vaalipiirissä? Pienpuolueilla taitaa olla realistinen mahdollisuus vain Helsingissä/Uudellamaalla, joten kannattaako muualla edes äänestää?
Vain oma vaalipiiri merkitsee.
Jos on vaaliliittoja, tällöin saatat suoraan antaa boostia vaaliliiton isommalle osapuolelle, muutoin jos näyttää selvältä että vaalipiirin “piilevä äänikynnys” ei ylity puolueen kokonaisäänisaaliilla, aika lailla menee vessasta alas ääni. Saatat osallistua jonkin toisen puolueen voiton tukemiseen jos äänestit pikkupuoluetta tuon voittaneen puolueen kovimman vastustajan sijaan.
Mutta tosiasia on että yksi ääni on sen verran vähän, että moni lähtee siitä että äänestää mitä parhaaksi katsoo eikä yritä taktikoida.
Tuolta voi halutessaan katsoa miten tiukkaa oli viimeksi kisa kun viimeisiä paikkoja jaettiin.
Valitse vaalipiiri ja katso laajat tiedot.
Tiukin kisa viimeisestä paikasta oli Lapin vaalipiirissä, jossa Kepun Lohi vei viimeisen paikan (Vihreiltä) yhdeksän äänen edulla.
Ja kyllä lopulta se oma ääni voi olla se ratkaiseva ääni, vaikka eroa jäisikin enemmän kuin yksi ääni… Siis periaatteessa, koska kaikki eivät kuitenkaan voi kuitenkaan olla viimeisen ratkaisevan äänen antajia, mutta joku sen kuitenkin antaa. Vaalisalaisuus nääs…
Lähinnä pointti on että jos joku tällä hetkellä eduskunnan ulkopuolinen puolue toivoo saavansa jonkun läpi jossain Lapin vaalipiirissä, niin melkoinen ninja saa olla. Jolloin heidän äänestys voi olla vähän niin ja näin. Siihen on taikasyy miksi Hjallis oli ehdolla Uudellamaalla - alueen piilevä äänikynnys on matalin.
Eduskuntapuolueiden välillä viimeinen paikka voi todellakin jäädä muutamasta äänestä kiinni ja tällöin pienetkin erot merkkaavat.
Täällä osattiin Benin kimppuun hyökkäneen syyllistää RÄPPIPIPON perusteella oikeisto rasistiksi 
Nimeä en laita, se ei ole hyvän tavan mukaista. Ihmeellisesti täällä saa muita haukkua rasistiksi, mutta jos haukut muuten niin sitä ei suvaita 
Kiitos! Kylläpä se näistä lähtökohdista taitaa olla paras äänestää varmaa isoa vaihtoehtoa, ettei anneta siimaa toiselle päädylle. Toki voisi antaa kannatusäänen pienelle puolueelle, mutta haluan ennemmin vaikuttaa äänellä, jolla voi olla merkitystä.
Ihan totta, useimmissa vaalipiireissä on ns perinteisten puolueiden väkeä 15-50 kpl menossa lävitse ennen kuin tulee ns pienpuolueen väkeä vastaan
Lähinnä pointti on että jos joku tällä hetkellä eduskunnan ulkopuolinen puolue toivoo saavansa jonkun läpi jossain Lapin vaalipiirissä, niin melkoinen ninja saa olla. Jolloin heidän äänestys voi olla vähän niin ja näin. Siihen on taikasyy miksi Hjallis oli ehdolla Uudellamaalla - alueen piilevä äänikynnys on matalin.
Eduskuntapuolueiden välillä viimeinen paikka voi todellakin jäädä muutamasta äänestä kiinni ja tällöin pienetkin erot merkkaavat.
Kritisoin aiemmin YLEä. HSn pääkirjoitus vetää nyt pohjat. Persut mainittu ja sopivasti vihjailtu Benin pahoinpitely olevan heidän syy. Vasemistoa ei mainittu, antifaa ei mainitu.
Kas kummaa kun pahoinpitelijäksi paljastui 17 vuotta vasemmistoväkivaltaa harjoittanut sekopää, jonka ”ura” alkanut vuoden 2006 smashasemista.
Musta olisi hiveän mukava jos äärioikeisto, äärivasemmisto, äärikristityt ja ääri-islamistit saisivat saman kohtelun mediassa. Näistä neljästä ryhmästä juuri äärivasemmisto saa aivan uskomattoman määrän ymmärrystä enkä käsitä miksi. Äärivasemmisto on maailman verisimmän ideologian eli kommunismin jälkeläinen. Juuri heitä pitäisi kritisoida eniten.
Täällä oli puhetta vaalisysteemistä ja kuinka todennäköistä on pienpuolueesta päästä läpi eduskuntaan?
Vaalit eivät ole keskenään samanlaisia, mutta jos katsotaan edellisiä eduskuntavaaleja vuodelta 2019. Uudellamaalla viimeinen läpi päässyt ehdokas oli Pihla Keto-Huovinen (kok) vertailuluvulla 12694. Uudellamaalla oli 546672 hyväksyttyä ääntä, joten tulos vastasi 2,32% kannatusta.
Helsingissä vastaavasti viimeisenä pääsi Wille Rydman (kok) 14024 vertailuluvulla. Helsingissä oli 385560 hyväksyttyä ääntä, joten tulos vastasi 3,64% kannatusta. Ja lapissa tämä oli Markus Lohi (kesk) 9715 vertailuluvulla, ääniä 99807 eli 9,73%.
Eli uudellamaalla pienpuolue olisi päässyt 12695 äänellä, Helsingissä 14025 äänellä ja lapissa 9716 äänellä. Lapissa siis tarvitsi vähiten ääniä päästääkseen läpi, mutta prosentuaalisesti eniten (en jaksanut laskea kaikkia piirejä, mutta uskoisin näin)
Vaaliliitot tuovat tähän toki lisämausteen esim. Helsingissä keskusta, KD ja korjausliike on vaaliliitossa. Ja tämä vaaliliitto on saamassa yhden ehdokkaan läpi, jolloin korjausliikkeen Petri Roinisella on mahdollisuus päästä läpi, koska keskustalla eikä KD:lla ole selkeää ääniharavaa Helsingissä. Todennäköisesti kisa käydään keskustan Mikko Kärnän, KD:n Mika Ebelingin ja korjausliikkeen Roinisen kesken. Roinisen mainos tuli tätä viestiä kirjottaessa maikkarilta, joten ainakin kamppanjaan on rahaa laitettu kiinni.
Vertailuluku on puolueen/vaaliliiton kokonaisäänimäärä jaettuna ehdokkaan sijotuksella omassa puolueessa. Esim puolue saa 12000 ääntä, puolueen eniten ääniä saaneen ehdokkaan vertailuluku on 12000, toiseksi eniten ääniä saaneen on 6000 (12000/2), kolmannen 4000 (12000/3) jne.
Lisää aiheesta esim: Ymmärrätkö, miten äänet lasketaan vaaleissa? Tämä rautalankamalli avaa d'Hondtin menetelmän
Kansanedustaja Hussein Al-Taeen kahdet kasvot? | Heikelä & Koskelo 23 minuuttia | 626 - YouTube ->8.40min kohdalta hyvää matskua liittyen vaaleihin.
Heh, itse olen sitä mieltä, että annettu ääni antaa luvan valittaa. Siinähän on tehnyt sen minkä voi tehdä. Toki aina voi lähteä itsekin ehdolle, jos energia ja asian paloa riittää. Mutta todettakoon, että aion käydä äänestämässä ja sen jälkeen mussutan työpaikan kahvipöydässä seuraavat 4 vuotta, kun kaikki on taas kerran päin persettä. 
Onko nyt todellakin niin, että jos kysyy vasureilta heidän taloudesta, niin tulee automaattinen liputus tai viestin poistaminen? Kuulemma ei liity ketjun aiheeseen…
Yritetään nyt vielä ilman valmiita vastauksia, joten voisiko teistä SDP:n kannattajista joku yrittää selvittää minulle teidän ajamaa talouspolitiikka - ei kai tämä nyt niin arka aihe ole ja miten niin ei liity tähän ketjuun. Luulisi liittyvän tässä taloustilanteessa aika olennaisesti tähän ketjuun ja sen otsikkoon.
@Ziibra @JuhaR @Mututuntuma @Hawkmountdiver @Topstock
Saa muutkin vastata, ellei pää-äänenkannattajista kukaan ehdi.
Tosiaan ääneni ei ole vielä lukittu kenellekään ja aion tänään käydä lounaan jälkeen noin klo. 14 äänestämässä, joten nyt teillä on mahdollista vakuuttaa minut äänestämään SDP vaalivoittoon.
HUOM! Sen säännön kyllä pitäisi mielelläni voimassa, että toisia haukkumalla ei kehuta omaa näkemystä, joten nostakaa vain teidän puolueenne kantoja esiin. Kiitos jo etukäteen.
Kävin jo viime viikolla äänestämässä, mutten demareita. Tuossa kuitenkin heidän vaaliohjelmansa. Kovin selkeää kysymystä en viestistäsi löytänyt/ymmärtänyt, joten muut voinee vastata, jotka ymmärsi.
No aika hyvin ja nopeasti se linkki kuitenkin löytyi… 
Niin kysymys oli, että pyysin selvittämään SDP:n ajamaa talouspolitiikkaa minulle, kun en sitä oikein tahdo millään ymmärtää, kun sitä ei ole oikein kukaan tuonut esiin.
Googlaamalla löytyy hyvin ja nopeasti kaikkien pääpuolueiden vaaliohjelma. Lisäksi kannattaa kuunnella mm. Yle Areenasta Politiikkaradio:n puheenjohtajahaastattelut sekä katsoa vaaliväittelyitä(jos kestää). Tämän enempää ei ole minusta sinua auttamaan noin laajassa kysymyksessä. Tarkennettuihin kysymyksiin saattaa olla.
Tämä selvä. En ehdi oikein perehtyä näihin kaikkiin, niin ajattelin, jos joku osaisi pikaisesti avata tätä asiaa paremmin minulle ymmärrettäväksi. No mutta kiitos sinulle ja katsotaan, jos joku muu vastailee, niin sinähän voit sitten auttaa tarkemmissa kysymyksissä ja ihmettelyissä, jos niitä tulee.
Aika torsoksihan tuo SDP:n vaaliohjelma jää, mutta niin kuuluukin. Puolueen tavoitteena on saada ääniä tunnevetoisella ”arvovalinta” -retoriikalla, ei talousosaamisella. Ehkä tässä tiivistettynä:
” Pohjoismainen hyvinvointivaltio on ollut vuosikymmeniä taloudellinen menestystarina. Hyvinvoiva, koulutettu ja tulevaisuuteen luottava kansa on tehokas, kilpailukykyinen ja innovoiva. Tätä menestystarinaa ei pidä vain varjella, vaan kehittää ja kasvattaa. Talous kasvaa, kun investoimme viisaasti korkeatasoiseen koulutukseen ja laadukkaisiin palveluihin. Nämä puolestaan kasvattavat hyvinvointia, osaavaa työvoimaa ja yhteiskunnallista vakautta, jotka luovat toimintaedellytyksiä markkinoille.”
Eli taloussuunitelma tarkoittaa lyhykäisyydesssään menolisäyksiä, joka tarkoittaa panostuksia koulutukseen. Toki menoja lisätään paljon muuallakin, mutta koulutuksen avulla talouden kasvuun tähdätään (tästä tuskin kukaan on eri mieltä). Tuloja lisätään veropohjaa laajentamalla. Lisäksi todetaan, että demografisten muutosten vuoksi tulot eivät tule riittämään menoihin tulevina vuosina tai oikeastaan koko vuosikymmenellä. Maahanmuutto myös mainitaan. Siinäpä se.
SDP haluaa pitää kiinni kynsin ja hampain nykyhetken palveluista, vaikka se aiheuttaisi merkittävän riskin tulevaisuuden palveluiden heikentymisestä omille lapsillemme ja heidän lapsilleen.
Eniten SDP:n vaaliohjelmassa harmittaa, että puolue väittää talousohjelman nojaavan tutkittuun tietoon, mutta koko vaaliohjelmassa ei ole yhden yhtä lähdeviitettä 
En näin tieteistä pitävän ihmisenä voi sietää tuollaista populismia: jos se nojaa tutkittuun tietoon, niin vaaliohjelma pitäisi olla täynnä lähdeviitteitä.
Tämä lause mainitaan eri sanakääntein pariin kolmeen otteeseen: ” Paras keino vahvistaa julkista taloutta on tehdä kunnianhimoista rakennepolitiikkaa, jolla vahvistetaan työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla” —> tietysti tätä ei viitsitä avata yhtään enempää, mutta sama virke toistetaan monta kertaan
Minulle demareiden talouspolitiikka on muuten täysin hämärän peitossa, paitsi että jotkut palstan demarit opettivat minulle demariuden ytimen pohjautuvan häikäilettömään oman edun tavoitteluun, joten kaiketi puoluekin ajaa pistemäisiä hyötyjä joillekin ilman suurempaa kokonaiskuvaa.
Mutta sen sijaan… löysin UM:n sivuilta mielenkiintoisen tekstin Kreikan 2011 kriisistä. Lueppas ja sano onko tässä mitään yhtäläisyyttä Rahaa on! jengin harjoittamaan politiikkaan?
”2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana Kreikan tilaisuus parantaa valtiontalouttaan meni täysin hukkaan.
Kreikan poliittinen järjestelmä tukeutui siihen, että kansalaiset äänestivät tiettyjä poliitikkoja, joiden kautta heillä oli pääsy mm. valtion
työpaikkoihin ja julkisiin tarjouskilpailuihin.
Nykyinen kriisi on lähtöisin näistä tekijöistä kun valtio vielä sulki silmänsä kaikilta laittomuuksilta.
Äänestäjät olivat osa asiakkuusjärjestelmää.
Professori Pagoulatos Ateenan kauppakorkeakoulusta katsoo, että 2000-luku oli Kreikassa laakereilla
lepäämistä, huolettomuutta ja itsetyytyväisyyttä.
Vuosikymmenen aikana kulutettiin loppuun edellisen vuosikymmenen työn hedelmät.
Ammattiyhdistysliike, politisoitunut valtio ja oppositio saivat peruutettua kaikki uudistusyritykset.
Kreikan kaksipuoluejärjestelmä palkitsi kannattajansa korkeapalkkaisilla paikoilla julkisella sektorilla.
Siten poliitikkojen mottona oli pitkään ”elää riskittömästi” eli vaarantamatta
uudelleenvalintaansa.”
Kuullostaako tutulta, anyone? 
Tietääkö kukaan onko Suomeen avattu kallispalkkaisia julkisia virkoja viimeisen 4 vuoden aikana? Onko vuosikymmenen aikana kulutettu hukkaan edellisen vuosikymmenen työn hedelmät? Alkaako äänestäjät olemaan osa tukiverkoston muodostamaa asiakkuusjärjestelmää?
Ettei meillä vaan olisi sama suunta, vai miten se Rinteen Antti sanoikaan.
Lähde: Isänmaan parturit ahtaalla; Kreikan näkymät 2011 - Ulkoministeriö
Aika pitkälle tämä myös oma käsitys, miten kuvasit asioita. Törmään sanoihin “oikeudenmukainen” ja “kestävällä pohjalla”, mitään avaamatta ja kun avaan tarkemmin asiaa, niin sama jargoni jatkuu. Valitettavasti pääministeri puolueella ei ole mitään konkreettista minun mielestäni esittää ja taloudellinen ajattelu rajautuu lähinnä toiveisiin siitä, että tehdään vain kivoja asioita ja niistä seuraa automaattisesti jotain hyvää. Tämä ilmeisesti on se “tieteellinen” osuus… Oikeudenmukaisuus on näistä aika kaukana, etenkin kun ajatellaan asioita pidemmällä aika välillä. Mielestäni on todella sääli, jos nuoret opiskelijat erehtyvät äänestämään SDP:n uudelleen pääministeripuolueeksi, koska lopulta he ovat niitä jotka tulevat maksamaan tämän hetken päätöksistä korkeimman laskun.
Olen kyllä rehellisesti sanottuna aika ihmeissäni, mikäli suomalaiset äänestävät SDP:n voittoon. Minua oikeasti oksettaa tämä heidän populistinen vastakkainasettelu ja mitään muuta heillä ei tunnu tällä hetkellä olevan tarjolla. Toisaalta ehkä juuri tähän hetkeen olisi hyvä asia, että SDP voittaisi, koska perseelleen suoraan sanottuna homma tulee menemään näillä eväillä. Pidemmällä aika välillä olisi siis ihan hyvä, että saisivat perseillä toisen kauden putkeen, niin olettaisin, tämän jo pikku hiljaa avaavan monen silmiä siihen, mitä he todellisuudessa edustavat. Toki vaikeata tätä on oikeasti toivoa, koska lasku mikä tästä seuraisi tulisi olemaan aivan liian suuri tuleville sukupolville.