Kerrotaan aikoinaan uuden kansanedustajan todenneen palkkapäivänä, että täähän on hyvä homma kun nettopalkka on suurempi kuin brutto.
4 tykkäystä
Muutama artikkelissa esiintynyt hylkäys ihmetyttää. Toki, jos Purraa on Helsingissä äänestänyt, niin hylkyynhän se pitää mennä, mutta muutama muu hylky on hieman kyseenalainen.
1 tykkäys
Matti Vanhasen puolituntinen videohaastattelu:
Antti Lindtman avasi puheenjohtajapelin pukemalla puolueen tunnot upeaa työtä tehneen Sanna Marinin pysäyttävän ilmoituksen jälkeen. Rennosti ilman kravattia esiintynyt mutta taskuliinalla tyyliä hakenut, Heinäluoman poliitikon korkeakoulun jatko-opintoineen priimuksena suorittanut raamikas ryhmyri ei lähtenyt vielä hötkyilemään oman mahdollisen ehdokkuutensa kanssa. Painavaa ja tunteikasta uutista on sulateltava pääsiäisen yli, ehkä pidempäänkin. 40-vuotias vantaalainen hallitsi tilaa puhuttelemalla toimittajia etunimillä. Lindtman kiitteli Marinia hienosta työstä ja hehkutti demarien harvinaista temppua nostaa kannatusta pääministeriasemasta. Hän kuitenkin rehdisti ja poikamaista urheiluanalogiaa mukaan tuoden myönsi, että oikeiston radalla pito oli vielä hieman parempi.
Joskus ensi viikon torstaina Lindtman kutsuu jälleen toimittajat koolle ja kertoo harkinneensa puheenjohtajaehdokkuutta rauhassa perheen parissa. Hän lähtee kisaan, ja toivottaa mukaan mahdollisimman monta muutakin ehdokasta – tämä on erinomainen tilaisuus käydä hyvää keskustelua puolueen tulevista linjanvedoista. Lindtman on ylivoimainen suosikki seuraavaksi puheenjohtajaksi. Hän vienee demareita ainakin jonkin verran oikealle Marinin vasemman laidan linjasta.
Marinin tulevaisuudesta on tietenkin alkanut kiivas spekulointi. Hänen brändinsä on sen verran arvokas että varmaan jokin kustantamo on jo lähestynyt pääministerikautta käsittelevällä kirjahankkeella. Kirjoittajaksi Lauri Nurmi, työnimeksi Sanna Marin – Maailman nuorin pääministeri, jolla tähytään myös kansainvälisille markkinoille.
Samaan aikaan Politiikkanurkkauksen työryhmä aloittaa auktorisoimattoman varjoelämäkertahankkeen, jonka työnimenä on Muut valitsi keulan – Sanna Marin.
29 tykkäystä
Tietääkö joku näistä SDPn jakolinjoista, Sanna kun valittiin niin se oli Kiurun leirin ehdokas kuin taas Lindtman oli Heinäluomalaisia. Mikä on pelin taitajan manööveri tällä kertaa?
5 tykkäystä
Soininvaara pui Vihreiden katastrofaalista vaalitappiota ja kannatuksen laskua.
Jonkin verran jopa peiliin katsotaan, asiantuntemuksen ja osaamisen puute, samoin keskittyminen ydinkannattajakuntaan.
Ehkäpä ruodinnasta ei tule kunnolla kuitenkaan esiin se minkä näkee helposti ilman vihreitä silmälaseja; neljän vuoden teot ja puheet vasemmistolaista politiikkaa tekevässä vasemmistohallituksessa kuitenkin näkyvät potentiaaliselle äänestäjäkunnalle vaikka kuinka viestisi ydinkannattajakunnan ulkopuolelle.
Enpä muista että Hutisalo olisi edes viitsinyt huomauttaa kun puhutaan vasemmistohallituksesta että Vihreät eivät ole vasemmistopuolue. Saarikko sentään joskus.
Vihreät ovatkin siirtyneet Kokoomuksen puutarhaosastosta vasemmiston puutarhaosastoksi.
7 tykkäystä
Ohisalon aikana vihreät ovat liukuneet talouspolitiikassa vasemmistoliiton ja demareiden väliin, siitä huolimatta, että Marin vei demareita vasemmalle. Vihreiden äänestäjissä on paljon korkeasti koulutettuja, joilla on suhteellisen hyvä toimeentulo. Kun riittävästi äänestäjien taloutta kurmotetaan, niin jossain vaiheessa laitetaan toivotun ilmastopolitiikan ohessa tuotu vasemmistolainen talouspolitiikka ja oma lompakko vastakkain äänestyspäätöstä tehtäessä.
Ohisalo on toiminut vihreiden puheenjohtajana ja ministerinä omien tavoitteidensa mukaan, sehän on köyhyystutkijalle tutkimusmateriaalin eli köyhien lisääminen.
10 tykkäystä
Minä-poika se jaksan vaan unelmoida, että (edit) tämä korjaantuisi ja palattaisiin soininvaaralaisiksi!
Näen ihan mahdolliseksi, että vihreät heräävät, siirtyvät melko tarkalleen 3200 piirua oikealle ja menevät oikeistohallitukseen. Tekevät sieltä käsin hyvää ja vastuullista porvaripolitiikkaa ja tuovat kokkaripersutiimille hyvää luontosparria, jotta linja pysyy asiallisena, muistelematta yhtään marinin kauden wokeilua kuin uudestisyntyneenä. Ensi vaaleissa minä ja sadat tuhannet muut toteaa uurnille kävellessään, että kyllä nää vihreät nyt kiitokseksi minunkin äänen ansaitsevat noinkin vastuullisen, älykkään sekä talouden ja ympäristön taitavalla tavalla yhteensovittaneen politiikan johdosta.
Ja sit mä heräsin 
12 tykkäystä
Täytyy vähän keventää tätä ketjua ja kiittää valveutunutta kansalaista hyvästä havainnosta. 
38 tykkäystä
Tämä oli kyllä vaalin yksi parhaimmista tuloksista. Tuo pelle juuri pari päivää sitten aivan kirjaimellisesti kutsui YouTube-kanavallaan Venäjän Suomeen “turvaamaan vaalituloksen tarkastuksen” kun oli varma että tulosta on peukaloitu. Ihan avoimesti myönsi läheiset välinsä Venäjälle. Todella sakeaa settiä ja jotenkin järkyttävää että hän on edes ollut kansanedustaja.
24 tykkäystä
Hesarissa Marko Junkkarin artikkeli RKP:stä (tilaajille) ja sen vaa’ankielen asemasta ensi viikolla alkavissa hallitusneuvotteluissa:
"Kaikkein tärkeintä Rkp:lle tuntuu kuitenkin olevan se, että se ylipäätään on hallituksessa.
Rkp:ssä muistellaan kauhulla vuosien 2015–2019 oppositiokautta.
Kokemus oli niin traumaattinen, että Rkp:n eduskuntaryhmän pääsihteeri Henrik Stenbäck kirjoitti aiheesta peräti kirjan.
Tämä Fyra år i opposition (Neljä vuotta oppositiossa) -kirja onkin mainio teos, jos haluaa perehtyä Rkp:n ominaispiirteisiin.
Kirjassa kuvataan yksityiskohtaisesti, mitä tapahtui 7. toukokuuta vuonna 2015. Se oli se päivä, jolloin hallitustunnustelija Juha Sipilä (kesk) ilmoitti ryhtyvänsä neuvottelemaan hallitusohjelmasta kokoomuksen ja perussuomalaisten kanssa.
Rkp:n silloinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander istui autossaan liikennevaloissa Oopperatalon kohdalla. Hän odotti valojen vaihtumista, jotta voisi kääntyä Mannerheimintielle ja ajaa eduskuntatalolle.
Silloin puhelin soi.
Soittaja kertoi shokkiuutisen: Rkp ei olisi seuraavassa hallituksessa.
”Ilmoitus oli järkytys”, Nylander kuvailee tuntemuksiaan kirjassa. Nylander kertoo, että tyhjyyden tunne oli käsin kosketeltava."
Lukusuositus:
16 tykkäystä
Ano kyllä tyhmä ja jotenkin hidas jätkä. Klovnipuolueen vaalitulos ei miellytä niin pyydetään naapurin interventiota. Siis samana päivänä kun Suomi liittyy Natoon ja viides artikla (hyökkäys jäsenvaltioon on hyökkäys kaikkia vastaan) on tullut voimaan.
Oli korkein aikakin tämän lentää pihalle eduskunnasta.
4 tykkäystä
Mitä tapaus Turtiaiseen tuleen, niin minulla on epäily siitä, että osalla ihmisillä joiden mielenterveys oli kiikun kaakun, niin korona oli viimeinen niitti, joka syöksi sen sillalta alas, eikä siinä pelastunut mikään ammatti tai korkeakoulututkinto.
Mutta itse asiaan eli hallitusneuvotteluihin, en ole tuota kirjaa ja artikkelia lukenut. Mutta maalaisjärjellä RKP:lla oli kolme syytä olla kauhuissaan jäädessään Sipilän hallituksesta ulos:
-
Syntyi ennakkotapaus ulos jättämisestä
-
Pelko miten äänestäjät reagoivat, äänestetäänkö heitä enää jos he eivät ole hallituksessa
-
Kielipoliitisten uudistusten estäminen ei ollut enää omissa käsissä, vaan liittolaisten, mikä onnistui kun opetusministeriö Grahn-Laasosen(kok) johdolla sabotoi pienimuotoisen kielikokeilun.
Toisaalla:
“Lindtmanin mukaan SDP:n tulevaisuus näyttää todella hyvältä. Hallitusneuvotteluita puolue seuraa mielenkiinnolla. Lindtmanin mukaan puolue on erittäin vakavissaan osallistumassa hallitustunnusteluihin.”
5 tykkäystä
SK:ssa hyvä artikkelissa keskustan identiteetistä tai sen puutteesta…
”Keskusta etsii itseään ja arvojaan vaalitappion jälkeen – ”Pitää pystyä olemaan yhtä vihreitä kuin vihreät, mutta omilla perusteilla” ”
12 tykkäystä
Ihmeen vähän myös illan A-Studiossa ymmärrettiin RKP:n kantoja, tarvittiin Antonia Berg lopulta (ainoana suomenruotsalaisena) selventämään asiaa muille (linkki lopussa). Kohdasta 14 min eteenpäin vastaus toimittajan kysymykseen RKP: mahtumisesta KOK + PS hallitukseen: “vaikea nähdä että mahtuis”
Ehkä sitten Perussuomalaisten uudet kansanedustajat ovat joustavampia, this time is different! Onhan pakkoruotsia vastustaneen Arto Luukkaisen asema jo heilumassa…
Katsaus Joakim Vigeliuksen sivuille ja sieltähän se löytyy, kun selaa kansalaisaloitteita:
Aloitin uuden perussuomalaisen nuorisojärjestön, Perussuomalaisen Nuorison, 2. varapuheenjohtajana syksyllä 2020. Veimme uutena nuorisojärjestönä neljässä päivässä läpi kansalaisaloitteen kansanäänestyksen järjestämisestä EU:n elpymispaketista ja vain päivässä aloitteen polttoaineveron laskemisesta. Ajoimme määrätietoisesti myös kansalaisaloitteita poikien sukuelinten rituaalisen silpomisen kieltämiseksi ja sananvapauslainsäädännön vapauttamiseksi. *Tällä hetkellä edistämme kansalaisaloitetta pakkoruotsista luopumiseksi.
Pakkoruotsin vastustaminen on keskeinen osa Perussuomalaisten DNA:ta, kun taas sen puolustaminen on keskeinen osa RKP:n DNA:ta. Tämän lisäksi on muita keskeisiä asioita, jossa puolueilla on hyvin eriävät kannat, alla vielä jo kerran @sambadi:n jakama linkki , jossa Anders Adlercreutzilta jälleen kerran kysytään samat kysymykset ja kyllä vaikeaa tulee olemaan. Toki jos Perussuomalaiset joustavat mm. tässä kielikysymyksessä, EU-politiikassa, vihreässä siirtymässä, maahanmuutopolitiikassa ja veropolitiikassa, sekä pitävät rivinsa kasassa neljä vuotta, on tässä varmaa sitten aineksia hallitusyhteistyöhön. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta.
5 tykkäystä
Tämä osui silmään kun en olekaan tähän törmännyt missään, horjuuko Kuukkaisen palli ja kuka sitä horjuttaa?
Minusta RKP voisi hyvinkin saada läpi pakkoruotsin säilyttämisen ja joustaa kaikesta muusta. Persut luopuisivat tuosta ja saisivat suunnilleen kaiken muun. Ihan kompromissilta kuullostaa 
1 tykkäys
Tämä on aivan totta. Politiikassa harva saa läpi kaikkea mitä haluaa ja jos mentaliteetti on “Kaikki tai ei mitään”, on oppositiossa lopun ikää.
3 tykkäystä
On toki hyvä muistaa, että pakkoruotsi tuli kouluihin vasta 70-luvulla Johannes Virolaisen johdolla, kun kepu tarvitsi rkp:tä hallitukseen. Rkp:n ehto hallitukseen tulemiseen oli pakkoruotsi.
Kyse ei ole ihan pienestä asiasta, sillä tarkoitus on tuottaa vahinkoa suomalaisille nuorille.
Opettaja Asseri Joutsimäki kirjoittaa OAJ:n ammattiosaston Opettaja-lehden numerossa 10/2004:
“Jo 70-luvulla eräässä peruskoulukokouksessa, muistaakseni Jyväskylässä Peruskoulu 5 vuotta -seminaarissa, uskalsi eräs silloisen kouluhallituksen ruotsinkielisen osaston edustaja esittää pakollisuuden todellisen syyn, joka paljastaa, että alkujaankaan ei ole ollut kysymys koulujen kielipolitiikasta vaan yleisestä yhteiskuntapolitiikasta. Hän sanoi pakkoruotsista käydyssä keskustelussa jokseenkin sanatarkasti näin: ‘Suomen kaltaisessa maassa pienen vähemmistön on pakko oppia valtaväestön kieli eli suomi, jos haluaa työtä pienen kotipaikkansa ulkopuolelta - varsinkin ruotsinkielisellä rannikolla. Ruotsinkielisiltä lapsilta kuluu siihen valtavasti aikaa ja voimia. Jos suomenkielisillä ei olisi tätä vastaavaa ‘rasitetta’, he voisivat käyttää aikansa ja voimansa hyödyllisemmin esim. englantiin tai matematiikkaan, jolloin ruotsinkieliset lapset joutuisivat epäoikeudenmukaiseen asemaan.’ Tämä oli siis pakollisen ruotsin ajajien filosofia ja todellinen motiivi - -.”
31 tykkäystä
Kepu siis todellakin pettää aina Tässä tapauksessa suomalaiset suomenruotsalaisten hyväksi. (Ps. sinällään tuo lainauksessasi ollut argumentaatio ja sen nurinkurinen twisti on kyllä ihan verrattavissa pahimpaan nykypäivän wokeiluun missä voidaan tuottaa samanlaisia ajatuksenkääntötemppuja ).
En tiedä tuota historiaa, joten mielenkiintoista kun jaoit!
Mutta kirjoitin Politiikkanurkkaukseen pakkoruotsin - ja oikeammin sen kehittämisen - puolustuspuheen nykypäivän kansainvälisten työmarkkinoiden näkökulmasta.
Käy ihmeessä lukemassa ja vasta-argumentoimassa niin jatketaan keskustelua siellä.
2 tykkäystä
Tuossa jutussa kerrotaan Slunga-Poutsalon tulleen palkatuksi puoluetoimitoon operatiiviseksi johtajaksi, joka hoitaa aika lailla ne hommat mitkä muissa puolueissa on puoluesihteerin hommia. Luukkanen on ollut ilmeisen yhteistyökyvytön muiden puolueiden puoluesihteerien kanssa ja ei myöskään vaikuta koordinoivan ulostuloja muun puoluejohdon kanssa. Persuissa puoluesihteerin valitsee puoluekokous, mikä voi aiheuttaa puheenjohtajiston ja puoluesihteerin välillä heikompaa yhteistyötä.
5 tykkäystä