“Grönlund uskoo, että Rkp:n sisällä käydään keskustelua siitä, miten puolue haluaa toimia. Puolueen sisällä on ristiriitoja, ja osa puolueesta pitää yhteistyötä perussuomalaisten kanssa mahdottomana.”
11 tykkäystä
Luulisi että tuosta saisi PS ja RKP muotoiltua jonkun asetelman, joka myös kansainväliselle, avoimelle ja ilmastotietoiselle RKP:lle kävisi.
Jos vaikka sovitaan, että turvapaikanhakijat Afrikasta ja Lähi-idästä sijoitetaan jatkossa länsirannikolle ruotsinkielisille alueille ja siellä tomaattitarhat sun muut voivat tavoitella omakustanteisesti hiilineutraaliutta jo vaikka 2030 niin halutessaan. Eiköhän tuo PS:lle kävisi myös. Kaikki ovat tyytyväisiä 
32 tykkäystä
Eiköhän tuossa “Sinipunahallitus” tarkoittanut juurikin Kokoomus+SDP johon sitten noista listatuista puolueista muutama mukaa.
Eiköhän persujen osalta hallitustaival ratkea puhtaasti maahanmuuttokysymyksiin.
2035-hiilineutraaliustavoitteesta joustamisen vaatiminen on silkkaa populisimia. Elinkeinoelämäkin on niin voimakkaasti ollut 2035-tavoitteen takana ja tuossa pysyminen nähdään enemmän investointihalukkuuta lisäävänä kuin heikentävänä tekijänä, joten en näe mitään edellytyksiä sille, että siitä tingittäisiin. Tulevan hallituksen leikkaukset ja inflaatio tulevat osumaan myös ps:n äänestäjiin ja 2035-hiilineutraaliustavoitteesta saa aina hyvän syntipukin. Kaikki tiesivät, ettei mitään bensan hinta-aleakaan tule, vaikka ps olisi hallituksessa ja nyt kaikki tietävät myös, mistä se ps:n mukaan johtuu: 2035 hiilineutraaliustavoitteesta.
6 tykkäystä
Tuosta hiilineutraali 2035 elinkeinoelämän “jackpotista” minun tekisi kyllä mieli pyytää jotain vääntämään se näin pöljälle pojalle rautalangasta että miten se käytännössä tapahtuu?
Jos nyt tilanne on siis se, että Suomi on sitoutunut olemaan ilmastopäästötön 2035 siinä missä esim Saksa 2040. Tuo tarkoittaa, että suomalainen teollisuus asentaa kaikenmoisia carbon capture -pönttöjä savupiippuihinsa aiemmin kuin saksalainen, joka odottaa parempaa/halvempaa teknologiaa 5 vuotta pidempään. Molempien tehtaiden tuotteet myydään samoilla loppumarkkinoilla, mutta suomalaisen tehtaan tuotantokustannuksissa on nämä “ympäristöratkaisut” mukana, eikö? Saako lopputuotteista paremman hinnan jos ne on valmistettu Suomessa eikä Saksassa ihan vain koska meillä on hiilineutralius lähempänä/saavutettu jo toisin kuin Saksassa? En jaksa uskoa.
Itse green tech, ja sen ulkomaanvienti, ei liity mieliestäni juuri mitenkään tähän hiilineutralius tavoitteeseen? Kyllähän me voimme myydä vaikka englantilaisille lämmöntalteenottojärjestelmiä, joita me osaamme rakentaa, mutta ei se meidän suomalaisten ilmastöpäästöjä pienennä. Jos povataan isoa buumia näihin ilmastonmuutoksen torjunnan teknisiin ratkaisuihin, niin voimmehan me niitä buumata ihan samalla tavalla oli sitten oma tavoite 2035 taikka 2040. Ei me niitä ratkaisuja omaan maahan juurikaan tarvita, kun täällä on jo pelit ja pensselit kunnossa. Vientimarkkinat ovat varmasti laajat.
Sen sijaan tämä päästöttömyys on aika suuri rasite varsinkin liikkumisen ja asumisen sektoreilla, jossa puolestaan oma näkemykseni on ettei niiden “kuntoon laittaminen” edistä mitenkään kansantalouttamme. Autokanta pitää jollain ihmeellä sähköistää ja vanhat talot rakentaa käytännössä uudestaan. Suurimmat toimenpiteet vaaditaan niiltä joilla keskimäärin on vähiten rahaa, jolloin homma haisee vahvasti tuetulta toiminnalta. Ainoat voittajat lienevät sähköautokauppiaat sekä lukuisat raksa-roopet, jotka sitten lisäeristävät 50-luvun arvottomia omakotitaloja Tohmajärvellä sun muualla.
17 tykkäystä
Tätä parempaa hintaa ympäristöystävällisistä tuotteista saa jo nyt. Toki hyvin paljon sektorista riippuen. Ehkä tällä hetkellä paras ja kattavin esimerkki taitaa olla rahoituksen hinta erilaisille hankkeille, jos kyseessä on päästöjä selkeästi vähentävä hanke on rahoitus jo nyt halvempaa. Tämä ei ole kenenkään uskon asia, vaan on jo totta ja tulee jatkossa melko suurella todennäköisyydellä lisääntymään. Samalla tavalla sitten myös ympäristöystävällisemmät tuotteet tulevat saamaan jonkinlaisen preemion.
Autokanta uudistuu omaa tahtiaan ja toki verotuksella tähän voidaan vaikuttaa hidastavasti tai nopeuttavasti. Näitä valintoja hallituksen ja eduskunnan pitäisi nyt sitten tehdä. Ja ei tuo asuntojenkaan kuntoon laittaminen vaadi mitään uudelleen rakentamista. Talotekniikka vanhenee sekin ja sitä on ajoittan uudistettava joka tapauksessa (nimimerkillä 50-luvun talossa asuva ja meillä tämä prosessi on parhaillaan käynnissä). Nämähän ovat helposti siitä veikeitä hankkeita että helposti johtavat asuinkustannusten pienenemiseen (huomioiden investoinnin pääoma, korot ja käyttökustannukset).
Tuolla Aurinkopaneelit katolla - reaaliosinkoja päivänpaisteella? löytyy keskustelua miten omakotitaloissa asuvat surevat päästöjen vähentämisen suuria kustannuksia - vai oliko kuitenkin kysymys sähkölaskun pienemisestä?
Miten päädyt siihen että suurimmat toimenpiteet vaaditaan köyhimmiltä? Tästä olisi mielenkiintoista saada jotain dataa.
9 tykkäystä
Kaiken järjen mukaan se meneekin juuri sinun kuvailemallasi tavalla, eli aika vähän tässä yhtälössä on hyötyjiä ja varsinkin normaalille pulliaiselle tämä aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Nämä argumentit on vain tarkoitettu rauhoittamaan suurta kansaa, ja toki moni näihin uskookin.
Näistä selittelyistä tulee mieleen tässä muutama vuosi takaperin oleva skandaali, kun eräs pääministeri meni lupaamaan Italialle 4 miljardia euroja (vai oliko se 6, no kuka näitä laskee) veronmaksajien rahoja. Tämäkin saatiin käännettyä jotenkin positiiviseksi asiaksi Suomen kannalta siten, että italialaiset ostaisivat jatkossa Suomesta enemmän tavaraa, koska niillä on enemmän millä ostaa. Näin saadaan siis Suomen vienti suorastaan raketoimaan! Hauskinta tässä oli, että media lähti tähän selittelyyn vielä mukaan, ja jotkut ihmiset jopa uskoivat tähän skenaarioon. Auta armias, jos tällainen päätös olisi tehty kokoomuksen johdolla, kuinkakohan olisi media kohdellut sitä poloista joka päätöksen olisi tehnyt.
7 tykkäystä
Tulin juuri ostaneeksi uuden moottoripyörän. BMW merkkinen, mutta en itseasiassa edes tiedä missä maassa se mahdetaan valmistaa, Saksassa toivon mukaan. Minulla ei ole mitään käsitystä mikä ko. tehtaan, missä se sitten mahtaa sijaita, ympäristöjärjestelmän tila mahtaa olla, eikä se kyllä siten vaikuttanut omaan ostokäyttäytymiseeni minkäänlaisella tavalla. Olen toki vain yksi ihminen, mutta vähän jaksan epäillä tämän ympäristötietoisuus -teeman vaikuttavuutta markkinoilla. Minulla ostopäätökseen vaikutti hinta sekä tuotteen laatu. Korkeampi hinta olisi saattanut tehdä minusta Triumph -kuskin, ihan sama mistä korkeampi hinta olisi tarkkaalleen johtunut.
Nimenomaan, omaa tahtiaan. Oma tahti ei ole nyt heti, vaan joku osti vielä viime vuonna polttomoottoriauton ja se tulee ajamaan pisin teitä vielä 20 vuotta. Verotus puolestaan on käytännössä vain ruoska, sillä a) sähköautoissa ei ole juuri veroja mitä keventää, joten b) voi vain tehdä polttomoottoreista vielä kalliimpia. Tästä B) seuraa kuitenkin se, että köyhä, joka ei pysty ostamaan yli 5000e autoa, ei voi tehdä käytännössä mitään muuta kuin tulla veroruoskituksi tai lopettaa liikkuminen kokonaan. Onnistunee vaikka PK-seudulla, mutta 5/6 suomalaisesta ei asu PK-seudulla.
Millä sinä saat 1949 rintamamiestalosta D energialuokan talon? Pakko uusia/lisäeristää lattia, seinät, yläkatto sekä asentaa joko maalämpöpumppu taikka VILP ja sitten vielä koneellinen ilmanvaihto. Kyllä siinä rakennusliikkeet hymyilee loppulaskua lähettäessään. Tuo on toki totta, että kaiken jälkeen energialasku on pienempi, mutta riittääkö tuolla syrjäseuduilla ihmisillä raha tuohon alkuinvestointiin. Varsinkin sitten kun talo itsessään on rahallisesti lähes arvoton ja perintönä se tullaan heti myymään, sikäli kun jälkipolvi muutti kaupunkiin jo 80-luvulla eikä todellakaan ole tulossa takaisin. Mitä järkeä on rempata rakennuksia jotka ovat jäämässä tarpeettomiksi joka tapauksessa.
No ihan vain että jos joku asuu 2020 valmistuneessa OKT:ssa niin hänellä oletettavasti on jonkunverran pätäkkää taseessaan ja 2020 OKT on jo A tai B energialuokassa. Sen sijaan kuka ikinä asuu Tohmajärvellä 1949 valmistuneessa rintamamiestalossa tuskin on ainakaan keskimäärin lääkärin palkoilla toimeentuleva. Hänen talossaan on eniten rempattavaa kun 2035 lähestyy.
5 tykkäystä
Vastaan vain tuohon autokanta asiaan, koska oma vastaukseni oli tämän osalta turhan epäselvä. Noin muuten toistuvan retoriikan sijaan ainakin itse kaipaisin hivenen enemmän dataa ja analyysiä mahdollisista ongelmista. Parhaimmillaan hyvin datalla perustellut argumentit mahdollisista epäkohdista voivat jopa johtaa eduskunnassa lakien muuttamiseen. Sitähän varten näitä vaaleja käydään.
Eli miten se maaseudulla asuva köyhä voi saada uuden auton? Mitä enemmän ihmiset ostavat uusia sähköautoja sitä enemmän on myös tarjontaa käytetyistä sähköautoista. Eli hyvin yksinkertaisesti joidenkin vuosien päästä löytyy myös niitä 5000€ sähköautoja, joilla se kauppareissu sujuu edullisemmin kuin nykyisin polttoaineilla. Ja mikä parasta niitä on jo nyt saatavilla liki tuota tavoitehintaa (esimerkiksi tästä Nissan Leaf Vasta katsastettu, hyvät varusteet! Viistoperä 2012 - Vaihtoauto - Nettiauto) - tässä esimerkissä näyttää olevan varsin edullisia kilometrejä tarjolla kunhan vain valitsee pörssisähkön. Uskoisi sähkötolppaa pihasta löytyvän?
Mutta nuo autot eivät ole tämän keskustelun aihe, vaan täällä kaiketi vielä hetki keskustellaan millaista hallitusta olemme saamassa? Mielenkiintoinen tilanne ja ainakin omaan silmään vastaukset näyttivät sinipunan suuntaan kallistavan asioita. Jännä nähdä miten neuvottelut etenevät.
1 tykkäys
Juu, ei varmaankaan käytetyt ajoneuvot liity tähän Eduskuntavaalit 2023 kovinkaan keskeisesti.
Sen sijaan kun tuo Hiilineutraali Suomi 2035 tavoite on osalla puolueista jopa kynnyskysymys, niin on se nyt vähän pöhköä jos kukaan ei lopulta edes osaa sanoa mitä hyötyä siitä nyt ihan oikeasti meille sitten lopulta on. Elinkeinoelämä sitä kuuleman mukaan kovin kinuaa, mutta kai nyt joku osaisi kertoa että miksi?
Mitä keskeistä eroa elinkeinoelämän kannalta on 2035 vs. 2040 “Saksan malli”? Mistä ne miljardit meille 2035 mallilla satavat, jotka 2040 jäisi meiltä saamatta?
Odotan yhä toiveekkaana josko joku osaisi asian minulle selventää.
11 tykkäystä
Ihan ensiksi voisit kertoa, mitä kaikkia positiivisia vaikutuksia tällä viiden vuoden viivytyksellä on? Niiden täytyy olla todella mittavia, mikäli ps asettaa ne hallitukseen menon kynnyskysymykseksi.
En lainkaan väheksy kokemustasi ja osaamistasi, mutta Koneen hallituksen puheenjohtajan ja Suomen rikkaimman ihmisen, Antti Herlinin kohdalla voidaan jo sanoa, että kannuksia löytyy. Hän näkee asian näin (HS 15.4.2023):
”Suomessa on tähän asti oltu enemmän etujoukoissa kuin jälkijoukoissa, ja se on hyvä. Jos olet etujoukossa, sinä myös muovaat tulevaisuutta. Jos olet jälkijoukossa, sinun on vain pakko sopeutua siihen, mitä muut tekevät”, Herlin toteaa.
Herlinin mukaan ilmastolakiin kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on valtti, joka tuo Suomelle uskottavuutta kilpailussa ilmastoystävällisestä teollisuudesta.
Toinen valtti on usko siihen, että Suomessa on saatavilla edullista puhdasta energiaa, kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Suomi on niille houkutteleva kohde.
”Ne rahat, jotka siihen on tarkoitus sijoittaa, ovat jo olemassa. Ja se ei ole valtion rahaa vaan tulevaisuuteen uskovien sijoittajien rahaa.”
Tällä hetkellä vihreän talouden investointisuunnitelmia vyöryy Suomeen. Hankkeet jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea.
Puhutaan maa- ja merituulivoimasta, akkutehtaista, vetylaitoksista ja puhtaan teräksen tuotannosta.
”Teollisten investointien määrä lienee suurempi kuin minun elinaikanani on koskaan ollut”, Herlin toteaa.
”15–20 miljardia euroa on vuonna 2022 ilmoitettujen vihreän siirtymän investointihankkeiden kokonaisarvo Suomessa. Se on ennätyksellinen investointitaso, vaikka hintojen nousu otetaan huomioon.”
Herlin toteaa myös sen, että Suomen on yhä mahdollista mokata asemansa.
”Totta kai. Suomen asema perustuu uskoon, että Suomi on tässä vakavasti liikkeellä, niin kuin se on tähän asti ollut.”
Herlin ei halua osoitella sormella mitään puoluetta tai kommentoida vaalitulosta.
Tiedossa kuitenkin on, että perussuomalaiset neuvottelee tosissaan hallituspaikasta. Todennäköisin hallituspohja koostuu kokoomuksesta, perussuomalaisista, Rkp:stä ja kristillisdemokraateista.
Perussuomalaiset toisteli vaalikampanjassaan, että Suomen hiilineutraaliustavoitetta pitää lykätä EU:n yleistavoitteen tasolle eli vuoteen 2050.
Herlin ei pidä lykkäystä hyvänä ideana.
”Se nimenomaan heikentäisi sitä uskottavuutta. Ei siitä koko maailman tilanne välttämättä hirveästi muuttuisi, mutta Suomen tilanne muuttuisi selvästi heikommaksi.”
Kilpailu vihreistä investoinneista on maailmanlaajuista.
Ilmastotoimia kirittävän Climate Leadership Coalition -yritysryhmittymän papereissa meneillään olevaa murrosta kutsutaan uudeksi teolliseksi vallankumoukseksi. Herlin oli yksi ryhmän perustajista.
Rahaa ja markkinoita jaetaan uusiksi niin että maailmantalouden mannerlaatat ryskyvät. Herlin painottaa, että Suomessa ei voida kelloa pysäyttää.
Hiilen, öljyn ja kaasun poltto kuumentaa ainutta ihmiselle elinkelpoista planeettaa, ja kuumentaminen on pakko lopettaa mullistamalla hyvinvoinnin perusta.
”Bottom line [ratkaiseva tosiseikka] on, että se joka tapauksessa tapahtuu. Emme voi enää elää fossiilisten polttoaineiden kanssa niin kuin tähän asti on eletty.”
Herlinin mukaan kilpailussa voittavat ne valtiot, jotka varautuvat uudenlaiseen tulevaisuuteen ajoissa ja ennakoitavasti.
Päättäjien epäröinti saa myös sijoittajat epäröimään. Elinkeinoelämän keskusliitolta kerrotaan HS:lle, että pelkkä polttoaineen sekoitevelvoitteen lievennys sai osan vetyinvestointien kaavailijoista ottamaan yhteyttä ja kysymään, mitä Suomen politiikassa oikein tapahtuu.
Herlinin mielestä esimerkki on kuvaava.
”Mihin vain ja koska ja kuka vain investoi, hänen pitää uskoa siihen, että se, mitä on sanottu ja luvattu, myös pitää. Ennustettavuuden merkitys on suuri.”
Haastattelua tehdään Helsingissä Kaivopuiston laidalla, Puistokatu 4:ssä.
Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Maj ja Tor Nesslingin säätiö kunnostivat 1800-luvun lopun puuhuvilan yleishyödylliseksi tilaksi, jonka tarkoitus on vauhdittaa ympäristökriiseissä tarvittavaa kulttuurimuutosta.
Puistokatu 4:ssä on tiloja esimerkiksi ekologisen kriisin tutkijoille eri tieteenaloilta.
Kulttuurimuutos näkyy myös suurten suomalaisten yritysten johdossa.
”Käytännössä katsoen kaikki yritysjohtajat, jotka minä tunnen, suhtautuvat tähän vakavasti”, Herlin sanoo.
Koneessa kestävyyttä edistävät toimet ovat näkyneet myös viivan alla. Kun yhtiön insinöörit saivat 1990-luvulla puolitettua hissien energiankulutuksen kestomagneettimoottoreilla, Koneen osuus uusien hissien maailmanmarkkinasta ampaisi kasvuun.
Valtaosa tekniikasta, joka hiilineutraaliin siirtymään tarvitaan, on jo olemassa. Nyt on kyse siirtymän toteuttamisesta.
”Jos ne tuet, jotka nyt menevät fossiilipuolelle, siirrettäisiin siirtymän puolelle, niin eihän tässä olisi hetkenkään ihmettelemistä. Se tapahtuisi tuosta vain”, Herlin sanoo ja napsauttaa sormiaan.
”Mutta tietysti elämä ei mene sillä tavalla, siinä menee oma aikansa.”
Näiden investointien ja teollisten työpaikkojen myötä se hyöty näkyy myös sen Tohmajärveläisen, omakotitaloaan eristävän köyhän elämässä, mikäli häntä työelämä kiinnostaa.
9 tykkäystä
PS ei ole listannut hiilineutraaliuden lykkäämistä kynnyskysymykseksi. Eli vuodesta 2035 ei tarvitse tinkiä ja voidaan edetä yritysmaailmankin toiveen mukaisesti.
5 tykkäystä
Kun teollisuus huutaa hiilineutraalia, he huutavat verorahoja itselleen sekä tukien muodossa, että lainsäädäntöjä joka pakottaa kuluttajia tekemään asioita, joka hyödyttää teollisuutta.
Hiilineutraalisuuteen liittyen, yksi sektori:
“Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä tulee maksamaan Euroopan ilmailualalle yli 800 miljardia euroa, arvioi ilmailualan etujärjestöjen tilaama raportti.”
5 tykkäystä
Nomutta hetkonen? Mikä nyt on siis ollut se “jarru”, joka on estänyt esim. tämän tuulivoiman lisärakentamista tähän asti? Jos kerran rahatkin on yksityiseltä sektorilta olemassa, niin mikä mättää? Eikö tuulivoimaa voi rakentaa, jos Suomi sitoutuu Saksan tavoin 2040 eikä 2035?
Mitä väliä tämänkään osalta on ollaanko me 2035 vaiko 2040? Eikai 2040 sisällä mitään “kielletään vihreät yksityiset investoinnit” -pykäliä?
Miten voi mokata, jos rahat on yksityisellä olemassa ja investointeja on kuulema vyörymässä Suomeen? Mihin tässä valtiota tarvitaan? Kaavoittamaan alueita voimaloille, eiköhän se nyt onnistu joka tapauksessa?
Hetkonen hetkonen. Eli siis me suomalaiset olemme itse itsellemme asettaneet tiukkoja uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvotteita esim. dieselin ja bensan sekaan. Tätä samaa, yhtä tiukkaa velvoitetta ei ole juuri muualla euroopassa. Nyt “suuri vihreä mahdollisuus” on se että joku jostain voisi tulla tänne rakentamaan vetytehtaita, jotka sitten tuottaisivat polttoaineiden sijaan meille suomalaisille Suomessa käytettäväksi vetyä.
Eihän tämä siis ole mikään vientituote? Jos Suomessa polttonesteet verotetaan todella kalleiksi niin siinä tapauksessa täällä voisi olla kannattavaa tuottaa vetyä meille suomalaisille polttonesteiden sijaan. Vai ollaanko tuota vetyä viemässä jonnekkin vientiin? Jos on, niin mitä meidän kansallisella jakeluvelvoitteella sitten on väliä?
13 tykkäystä
Herlin on fiksu paskiainen, kuten monet rikkaat suomalaiset. Veronmaksajien rahat kelpaavat hyvin, koska näitä “investointeja” tuetaan julkisella rahalla. Ja poliitikot pidetään tyytyväisenä, kun palkataan pari bioenenergia-diversiteetti asiantuntijaa (Lue Emma Kari) sekä hoidetaan investoinnin mainoskamppis Ellun Kanojen (Kirsi Piha) kautta.
Tää on härskeintä pitkään aikaan ja on uskomatonta, miten tää vedetys menee läpi.
19 tykkäystä
Kerrotko vielä minkä verran tämä jutussa mainittu 15-20 miljardin investointisumma tulisi vaatimaan veronmaksajien rahaa? Tästä sinulla on varmasti jokin arvio, mikäli tämä tosiaan on mielestäsi härskeintä pitkään aikaan. Kiinnostaa kovasti kuulla tämän veronmaksajilta kupatun rahan sijoitus-tuotto -suhteesta lisää, mikäli tämä tosiaan on näin kaameaa vedätystä.
5 tykkäystä
Niin ja kerrotko sinä miksi näitä investointeja ei voi jo nyt toteuttaa? Mistä kiikastaa?
10 tykkäystä
Tietenkin sen takia, että halvempaa vaihtoehtoa ei ole vielä kielletty lailla tai verotettu ulos pelistä…
Investointi ei ole kovin kannattava jos lopputuotteen yksikkökustannus on suurempi, kuin nykyisillä menetelmillä.
1 tykkäys
Kerrotko vähän tarkemmin, että mitä tukea tarkoitat ja paljonko siihen tullaan budjetoimaan. Helpottaisi keskustelua kun olisi konkretiaa mukana. Lopulta ne summat on tärkeitä tässä keskustelussa. Mitä maksaa, ja mitä sillä saadaan.
2 tykkäystä
Näitä samoja reaktioita ja kommentteja tulee aina kun ympäristönsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä ä lisätään tai tiukennetaan.
Selluteollisuuden piti kuolla aikanaan vesilain uudistumisen yhteydessä vuosikymmeniä sitten, mutta sen sijaan kehitettiinkin huomaamatta koko teollisuuden jätevesienpuhdistusteknologia ja teollisuus jatkoi kehittymistään. Siinä sivussa ovat aikanaan jo likaviemäreiksi muuttuneet järvet muuttuneet puhtaiksi ja mökkitontit arvottomista arvokkaiksi.
Päästökauppajärjestelmän perustamista pidettiin täysin mahdottomana, vihreänä höttönä, mikä toteutuessaan tuhoaa koko euroopan teollisuuden, mutta sekin järjestelmä on ollut käytössä jo vuosia, eikä teollisuuskaan ole vielä minnekään kadonnut.
Tällä kertaa hiilineutraaliuden on vuoro olla se mörkö, mutta aikanaan tämäkin tulee olemaan yksi itsestäänselvyys muiden joukossa.
10 tykkäystä