Niin ja kerrotko sinä miksi näitä investointeja ei voi jo nyt toteuttaa? Mistä kiikastaa?
10 tykkäystä
Tietenkin sen takia, että halvempaa vaihtoehtoa ei ole vielä kielletty lailla tai verotettu ulos pelistä…
Investointi ei ole kovin kannattava jos lopputuotteen yksikkökustannus on suurempi, kuin nykyisillä menetelmillä.
1 tykkäys
Kerrotko vähän tarkemmin, että mitä tukea tarkoitat ja paljonko siihen tullaan budjetoimaan. Helpottaisi keskustelua kun olisi konkretiaa mukana. Lopulta ne summat on tärkeitä tässä keskustelussa. Mitä maksaa, ja mitä sillä saadaan.
2 tykkäystä
Näitä samoja reaktioita ja kommentteja tulee aina kun ympäristönsuojeluun liittyvää lainsäädäntöä ä lisätään tai tiukennetaan.
Selluteollisuuden piti kuolla aikanaan vesilain uudistumisen yhteydessä vuosikymmeniä sitten, mutta sen sijaan kehitettiinkin huomaamatta koko teollisuuden jätevesienpuhdistusteknologia ja teollisuus jatkoi kehittymistään. Siinä sivussa ovat aikanaan jo likaviemäreiksi muuttuneet järvet muuttuneet puhtaiksi ja mökkitontit arvottomista arvokkaiksi.
Päästökauppajärjestelmän perustamista pidettiin täysin mahdottomana, vihreänä höttönä, mikä toteutuessaan tuhoaa koko euroopan teollisuuden, mutta sekin järjestelmä on ollut käytössä jo vuosia, eikä teollisuuskaan ole vielä minnekään kadonnut.
Tällä kertaa hiilineutraaliuden on vuoro olla se mörkö, mutta aikanaan tämäkin tulee olemaan yksi itsestäänselvyys muiden joukossa.
10 tykkäystä
Mielestäni paras ratkaisu Suomelle olisi, että pidettäisiin tuo 2035 ohjelmassa, jotta politiikka ei ole poukkoilevaa ja epäjohdonmukaista (aivan kuten Herlin totesi), mutta ei otettaisi sitä ihan niin tosissaan. Tätähän kaikki muut Euroopan maat tekee sanotaan jotain mutta tehdään sinnepäin. Annettaisiin yritysten tehdä investoinnit ja ratkottaisiin ilmastoasiat markkinatalouden avulla, mutta ei lähettäisi rankaisemaan tämän enempää yksityisautoilua, romuttamaan metsäteollisuutta jne. Houkuteltaisiin ulkomaisia investointeja esimerkiksi matalammilla verokannoilla ensimmäiseksi 5-vuodeksi. Vuonna 2035 voitaisiin todeta puhtaan energian suurvaltana ja vetytalouden veturina, että yritimme kaikkemme, mutta tällä kertaa ei ihan riittänyt.
Olemme niin rehellistä kansaa, että jos puhumme ääneen vuodesta 2035 ajattelemme oikeasti toteuttavan sen. Voisimme puhua vuodesta 2035, jotta olemme paperilla Euroopan kunnianhimoisin, jotta saamme investoinnit tänne, mutta todellisuudessa tähdätään vuosiin 2035-2045.
18 tykkäystä
”15–20 miljardia euroa on vuonna 2022 ilmoitettujen vihreän siirtymän investointihankkeiden kokonaisarvo Suomessa. Se on ennätyksellinen investointitaso, vaikka hintojen nousu otetaan huomioon."
Onkohan tässä mukana esim. Inkoon terästehdas, jolle vasta lähdetään hakemaan rahoitusta?
Onko kyse aidosta yrityksestä ymmärtää vai halusta jankata tämän teeman sisällä? Tuo argumentaatio haiskahtaa vahvasti jälkimmäiseltä, mutta saatan olla väärässäkin.
Kun tutkii vaikkapa Helsingin pörssin listaa erilaisista yrityksistä, niin hyvin monen liiketoiminnan keskiöön on nousemassa vihreää siirtymää mahdollistavat tuotteet. Tämä on melko kiistatonta ja helposti tutkittavissa. Näitä on löytyy suurista (esimerkiksi vaikka Neste tai UPM) pienempiin, joista moni toivottavasti tulevaisuudessa on suuria. Lisäksi pörssin ulkopuolella on monia pieniä yrityksiä, joilla on erittäin hyviä liikeideoita ja toimintamalleja vihreän siirtymän ytimessä.
No miten sitten eduskunta voi tähän yritysten menestymiseen vaikuttaa? Lainsäädännöllä. Moni nykyinen laki on viritetty fossiilisten parissa pyörivään toimintaan ja pahimmillaan voi estää siirtymisen asioiden fiksumpaan tekemiseen ympäristön kannalta. Esimerkkinä tästä olkoon vaikka puuttuva lainsäädäntö merituulivoimapuistojen luvittamisen suhteen. Eli tuo 2035 voi esimerkiksi auttaa priorisoimaan lainsäätämistä siten että oikeat lait saadaan ajoissa valmiiksi. Nyt ei siis puhuta välttämättä valtion rahojen jakamisesta ollenkaan. No miksi ei vain odoteta että muut maat tekevät nuo lakimuutokset ensin? Koska kotimarkkinat toimivat kehitysalustana ja tuotteita on helpompi esitellä kun niitä on toiminnassa lähellä yrityksen konttoria - noin esimerkkinä.
No sitten toki hallituksella ja eduskunnalla on myös verotuksen ja tukien kautta mahdollista vaikuttaa siihen millaista toimintaa halutaan suosia ja mistä mahdollisesti halutaan eroon. Lisäksi hyvä ymmärtää valtion tulojen muuttuvan myös vihreän siirtymän edistyessä, eli koko verotuksen perusteita olisi myös syytä miettiä (esimerkiksi vaikka polttoaine verot ovat merkittävä tuloerä valtiolle, joka poistuu liikenteen sähköistyessä sitten aikanaan). Edit: tässäkin tuo aikataulu on avuksi, koska se auttaa ohjaamaan verotuksen kehittämistä oikeassa aikataulussa suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Jos ei ole aikataulua tai sitä muutetaan neljän vuoden välein tulee tuosta verotuksen perusteiden muokkaamisesta mahdotonta.
Tässä kohtaa on myös hyvä muistaa vaihtoehtoiskustannukset. Eli mitä kuluja syntyy sopeutumisesta ilmastomuutoksen maailmaan? Kuka maksaa nämä kulut ja millaisen rasituksen nämä aiheuttavat taloudelle? Näistä on paljonkin erilaisia laskelmia, joiden perusteella hintalappu voi olla kertaluokkaa tai paria suurempia kuin päästöjen vähentäminen.
Eli ei tässä olla oman käsityksen mukaan ensisijaisesti mitään tämän valtion rahoja kärkkymässä, isompia summia löytyy paljon helpommin maailmalta.
Mielestäni lopulta on hyvinkin yksinkertaisesta asiasta. Resurssien tehokkaammasta hyödyntämisestä. Resurssien tehokas hyödyntäminen on historiallisesti katsottuna johtanut aina myös hyvinvoinnin kasvamiseen. Sen sijaan että odotettaan vuosimiljoonia kasveihin keräntyneen energia muuttumista fossiiliseksi öljyksi, miksi ei oteta sitä auringon säteilyä suoraan käyttöön kun meillä on nykyään kyky siihen? Tai tehdä niistä kasveista suoraan polttoaineita tai muoveja ja hyödynnetä prosessien sivuvirtoja muiden hyödyllisten tuotteiden tekemiseen tai lämmitetä koteja hukkalämmöllä? Nyt lainsäädäntöä muokkaamalla yritykset ja yksityiset investoijat voivat siis päästä hyötymään tästä muutoksesta.
8 tykkäystä
Tässä keskustelussa menee vähän asiat sekaisin,
-on asioita jotka edistyvät valtion ja kuntien paremmalla suorittamisella kuten uusiutuvien voimaloiden lupakäytännöt ja muu lainsäädäntö, esim pienydinvoima. Ei enää tässä vaiheessa vie rahaa, vaan oikeasti lisääntyvä kapasiteetti parantaa periaatteessa kilpailua
-on asioita, joita teollisuus suorittaa ihan itse, kuten ns vihreän siirtymän vientituotteet. Valtio voi myös tukea rajallisilla summilla T&K-ohjelmien kautta ja verovähennysten kautta
-on asioita joita EU ja Suomi lisääntyvästi verottamalla (tai lupia vähentämällä). Päästölupien hinnat ohjaavat energiaintensiivistä ulos EU:sta (ns hiilivuoto), jos aikataulut ovat liian agressiivisia. Samalla kuitenkin päästöjä vähennetään ja syntyy pitkällä aikavälillä teknologiaa
-on asioita, jotka maksavat yksilöille paljon, ilman että varsinaista hyötyä 2035 vs 2040 tms saavutetaan. Kuten tuo polttoaineen sekoitevelvollisuuden kasvattaminen. Toki Nesteen omistajat hyötyvät. Tai jos polttomoottoriautojen vuosimaksuja paljon nostettaisiin, tai itse bensan verotusta. Rahat menee ja päästöjä säästyy marginaalisesti ilman että Suomi maana, globaali ilmasto tai yksilö hyötyisivät
-on EU-asioita jotka voivat tuoda Suomelle ja yksilöille huomattavasti lisämenoja, vaikkapa noihin metsiemme päästöihin liittyen, tai omakotitalojen energiainvestointeihin liittyen
-jne
Eiköhän PS problematiikka 2035 vs 2040 kohdistu nimenomaisesti kahteen viimeiseen, tuohon autohommaan ja metsä-/energiainvestointeihin liittyen
Vaikka itse en PS:ää ole äänestänyt on em huolet hyvin ymmärrettäviä ja ihan järkeviä.
Hallitusneuvotteluissa pitääkin kyetä erottelemaan kipukohdat, ja sopia niistä sopivalla tavalla.
Ei huoli ole että Suomesta viedään energiateknologian tuotteita joita nyt vihreän siirtymän tuotteiksi on alettu kutsumaan.
9 tykkäystä
Itse voisit kehityksen jarruna puolestasi kertoa että miksi Suomi ei tavoittelisi nopeampaa hiilineutraaliutta kuin Saksa, kun jo nyt ollaan etumatkalla? Siellä on juuri suljettu viimeisetkin ydinvoimalat ja vedetty hommat aivan reisille.
Kertokaapa, kun en ymmärrä tätä laskentaperustaa. Miten esimerkiksi vuodesta 2005 (-40 milj.t c02-ekv) vuoteen 2021 (-10milj. co2-ekv) hiilinielut ovat laskeneet Suomessa 75%, vaikka samalla ajan jaksolla on puuston kuutiomääräinen kasvu ollut koko ajan suurempaa kuin hakkuumäärät. Eli kuutiomääräinen puun määrä on kasvanut 14,6% ((2529-2206)/2206), mutta hiilensidonta vähentynyt 75%. Toki nuorta metsää on hakattu viime vuosina, mutta että 75% hiilinielut olisi laskeneet niin ei mahdu minun järkeeni millään.
Lähteet: LUKE
10 tykkäystä
Minähän kerroin jo monta syytä. Kiteytettynä maksaa todella paljon tavalliselle tallaajalle ja todennäköisesti myös julkistaloudelle. Ja jos muut maat eivät ole samassa 2035 veneessä niin me vain ruoskimme itse itseämme, mikä on jopa hieman epäreilua sikäli kun me itseasiassa olemme hoitaneet oman ilmastotonttimme varsin mallikkaasti jo vuosikymmeniä. Meillä on ihan eri säännöt kuin muilla.
Miksei muutkin maat ole mukana tässä 2035? Jos kerta bisnesmahdollisuudet ovat valtavat? Ovatko muut vain typeriä eivätkä haista bisnestä?
Oma epäilykseni on kenties vähän kyyninen, mutta itse veikkaan että tässä on elinkeinoelämä haistanut ne sadat julkiset veromiljoonat a.k.a “vihreät siirtymätuet” ja toki nyt rummutetaan että jos ei heti toimita niin jäädään jostain junasta. Tässä on käytännössä valtiolla mahdollisuus velkaantua vihreän siirtymän puitteissa tavalla jota ei ole ennen nähty. Vihreää sitä ja vihreää tätä, mutta kukaan ei osaa sanoa mitä se konkreettisesti on. Menee jo korruption puolelle koko homma. Ystävällinen muistutus: me keski- ja hyvätuloiset maksamme kaiken.
Minä kysyin että mitä konkreettista hyötyä tästä 2035 on meidän teollisuudellemme, kun teollisuudesta päin sitä kovin kinutaan. En saanut käytännössä yhtäkään esimerkkiä. Tuulivoimaa voidaan rakentaa lisää, mutta onhan sitä nytkin jo rakennettu aika voimakkaasti. Mitä sieltä vielä puuttuu, joka 2035 vs 2040 tuo parannuksena? Joku kaavoitus-laki? Kuulostaa kaukaa haetulta. Kuulostaa että tukirahaa sieltä puuttuu.
Yksityiset yritykset, kuten vaikka mainitut Neste tai UPM, ovat aivan täysin valtuutettuja tekemään vihreitä investointeja jo nyt tänään. Ei siihen tarvitse kysyä perussuomalaisilta lupaa. Mitä siellä odotetaan?
Jos tämä valtava vihreä siirtymä tuo meille mahtavia mahdollisuuksia vientituloihin niin en oiken näe yhtäläisyyttä miten meidän omat kansalliset veroratkaisut vaikkapa polttoaineiden suhteen merkkaavat. Ei ne siellä vientimaissa vaikuta markkinoihin.
Eiköhän PS:lle kelpaisi linjaus että 2035 sopii pitää, mutta valtion rahaa tuohon ei kipata euroakaan. Tämän ei pitäisi ainakaan tämän foorumin perusteella olla mikään ongelma, mutta vähän tohkenen epäillä.
15 tykkäystä
Eli kuinka paljon maksaa? Ja mistä tämä kustannus muodostuu? Joku uskottava laskelma olisi nyt poikaa.
1 tykkäys
No paljonko meinaat että esim. polttoaineveroa pitää nostaa, jotta persaukinen 61v Pena Tohmajärveltä saa jotenkin neuvoteltua pankin kanssa lainan 35k€ käytettyyn Teslaan?
Niin ja mitä maksaa hänen 1949 valmistuneen rintamamiestalonsa energiaremontti D luokkaan? Pitää uusia/lisätä eristeet lattiaan, seiniin ja välikattoon sekä asentaa VILP / maalämpö ja taloon ilmanvaihto talteenottoineen. Veikkaan että jotain 25-50k€ välillä ainakin, pelkkä maalämpö on +20k€
Pena siirtyy vihreään velkavankeuteen.
1 tykkäys
No ei. Hiilineutraalius ei tarkoita, että jokaisen kansalaisen pitää olla hiilineutraali, vaan että Suomi on hiilineutraali. Jokaisen Penan ei tarvitse hankkia Teslaa tai rakentaa uutta kotia tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Mutta siis, onko sulla mitään laskelmia? Siis koko Suomen kattavia laskelmia?
3 tykkäystä
Se on “EU:n energiatehokkuusdirektiiv EPBD”, kuten varmaan luit itsekin, eikä se ole Suomen hiilineutraaliustavoite. Jos tuo toteutuu tuollaisenaan, se sitoo Suomea ihan riippumatta siitä, mihin vuoteen Suomi asettaa hiilineutraaliustavoitteensa. Tuo ei ole Suomen hiilineutraaliustavoite. Toki helpottaa siihen pääsyä.
2 tykkäystä
Se nyt on käytännössä sama asia. Suomalaisten hiilijalanjäljestä taitaa noin puolet tulla asumisesta ja asumisessa lämmitys ja siihen liittyvä energiatehokkuus on leijonanosa.
Meinaatko että me olemme hiilineutraali ilman että rakennuskantaa korjataan? Onko tästä jotain laskelmaa?
Edit:
Tästä sitten laskemaan miten ihmeessä me saamme ilmastopäästöt nollaan jos ja kun asuminen on ~50% ja liikenne 25%. Ei siinä ole muuta vaihtoehtoa kun nissanit tesloiksi ja valtavat määrät rakennuksia remonttiin.
Ellei sitten joku keksi jonkun kompensaatiohomman että rahalla voidaan ostaa käpyjä, jotka istutetaan jossain thaimaassa ja siitä saa vähennettyä omia päästöjään.
2 tykkäystä
Elinkeinoelämän tavoitteena on ottaa mahdollisimman paljon tukirahaa hiilineutraalisuuteen liittyen, joten totta kai tukea sitä kannattaville poliitikoille löytyy. Kyse ei siis oikeasti ole hiilineutraalisuudesta vaan rahasta, minkä elinkeinoelämä pystyy sen varjolla valtiolta lypsämään.
Eihän kenelläkään ole mitään sitä vastaan, että elinkeinoelämä toteuttaisi hiilineutraalisuuden omilla rahoillaan. Sen kun tekee vaan. Mutta jostain syystä ei tee, jolleivät poliitikot ole kimpassa eli maksamassa.
Voisitko kysyä tätä Lukelta ja toimittaa vastauksen myös meidän nähtäväksi?
7 tykkäystä
Maaseudun Tulevaisuus 23.1.2021 Mikael Anttosen haastattelu
Anttonen ei silti ole tyytyväinen, pikemminkin turhautuneen tuntuinen, kun tapaamme ST1:n uudessa pääkonttorissa Pasilan Triplassa. Hän suhtautuu vakavasti ilmastomuutokseen ja kokeilee siksi Marokossa Saharan metsittämistä, tutkii etanolin valmistusta Thaimaassa tärkkelystehtaan maniokista, rakentaa biodiesellaitosta Göteborgissa ja valmistaa etanolia leipomoteollisuuden jätteistä. Tosin koko maapallon ravintolarasvat riittävät vain 20 miljoonan biodieseltonnin valmistukseen, kun fossiilisen öljyn kysyntä on viisi miljardia tonnia.
Peruskuvio onkin pielessä, ja pahasti. Göteborgin biodieselinvestointi maksaa 200 miljoonaa euroa ja on Anttosen mukaan “hullu”.
“Keräämme Kiinasta ja ympäri maailmaa ravintoloiden paistinrasvoja ja teemme dieseliä. Ollaan investoitu pirusti ja saadaan näyttämään, että Suomi tai Ruotsi on tehnyt jotakin fiksua. Mutta oikein laskettuna hiilidioksidipäästöt eivät vähene ja rahat olisi voitu käyttää estämään fossiilinen investointi jossakin muualla.”
Ja kaikki vain siksi, että poliitikot ovat päättäneet, että tietty osa myydystä polttoaineesta pitää olla uusiutuvaa ja että Suomi haluaa olla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi valtioksi vuonna 2035.
“Olen yrittänyt kysyä ministeriön besserwiss…virkamiehiltä, mistä vuosiluku tulee, kun Ruotsin tavoite on 2045 ja EU:n 2050. Kaikkien väittämien jälkeen jää yksi vastaus: olla muille maille rohkaiseva esimerkki. Mutta minä kysyn, että suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään ja kuinka se edistää kansantaloutta?”
Anttosen mielestä on nimittäin hyvin vahingollista olla edelläkävijä teknologiassa volyymimielessä, sillä se vanhenee, hinta halpenee ja kilpailijat painavat pahimmillaan ohi, kun edelläkävijällä on vanhentunut infra kourassa. Esimerkiksi tuulivoimaloiden omakustannushinta on puolittunut kymmenessä vuodessa.
Anttosen mukaan energiajärjestelmä on kuin liikkuva juna, jossa kaikki osat pitäisi vaihtaa vauhdissa. Hänestä päättäjät eivät ymmärräkään energiainvestointeja, eikä niitä ole koskaan tehty meillä markkinaehtoisesti.
“Siksi meillä on 77 sähkönsiirtoyhtiötä, kun yksi riittäisi. Ja siksi turpeessa homma loppuu kuin seinään, ja tilalle tulee hakelaivoja Louisianasta, jotta kattiloita voidaan pyörittää.”
Uutta tekniikkaa pitää ottaa käyttöön, mutta ilman pakkoa yritykset hankkivat halvinta eli fossiilista. Anttonen perääkin Suomen ja EU:n rahaa ratkaisuihin, joilla kehittyvissä maissa saadaan suhteessa suurimpia tuloksia aikaan.
“On ihan kiva, että meillä on hiilivapaa Mynämäki, mutta ei sitä kannata tehdä mihin hintaan tahansa, vaan miettiä ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön muuallakin. Nyt avaruudesta katsottuna näkyy, kuinka tuossa yksi sulkee hiilivoimalan ja tuossa toinen rakentaa uuden.”
Anttosen mielestä ilmastonmuutokseen onkin vain yksi ratkaisu: maailmanlaajuinen hiilipörssi eli hiilelle hinta. Se estäisi sellaiset järjettömyydet kuin valtiokohtaiset päästötavoitteet ja biodieselpajat. Ilmastotyötä pitäisi tehdä yli rajojen – niinhän yritykset ja ilmastonmuutoskin toimivat.
“Kansainvälinen sopiminen on vaikeaa, mutta ilmastonmuutosta ei voida hallita paikallisesti. Sitä ei voi tehdä kysymällä, suostuvatko kaikki, vaan päättämällä, että hiilipäästöt laitetaan lailla kuntoon.”
Pientä toivoa sopimista kohtaan tuo Kiina ja Yhdysvaltain presidentinvaihdos.
Enemmän kuin bioenergiaan Anttonen uskoo nykyisin ilmasta, vedestä, auringosta ja tuulesta saatavaan muodosta toiseen muunneltavaan energiaan.
Hiilipörssi toimisi niin, että yrityksille asetetaan velvoite vähentää päästöjä ja annetaan mahdollisuus toteuttaa rakentamalla uusiutuvaa energiaa tai istuttamalla vaikka metsää. Anttonen itse valmistautuu myymään fossiilista polttoainetta siten, että tankkaaja voi osoittaa pikkusumman ja netistä paikan, jossa “lyödään taimi maahan”. Saharan kokeilun seurauksena alueeksi on valikoitunut Aasia, missä ST1:n istutukset voivat alkaa jo tänä vuonna.
Omaa metsää ei Anttosella ole, vaikka voisi ostaa omaisuudellaan joka 60. metsähehtaarin Suomesta. Hän hehkuttaa meikäläistä metsänhoitoa “todella hyväksi”, kun metsiä ylläpidetään istuttamalla enemmän kuin kaadetaan ja meneillään on hyviä kehityshankkeita.
“Metsäosaamisella on globaalia kysyntää ja se on just hyvä esimerkki skaalautumisesta, jolla muutosta voidaan saada aikaan nopeastikin. Ilmastotieteilijät ovat sanoneet, että metsittäminen on välttämätön osa ilmastoratkaisua. Metsiä tarvitaan, ja paljon.”
Anttosen ilmastoajattelun ajurina toimii luonto.
“Maapallolle tulee joka 15. vuosi miljardi tallaajaa lisää, siinä on yhdeksän nollaa. Se tarkoittaa isoa luonnonvarojen tarvetta, liikaväestöstä johtuvien vaikutusten korjaamista ja sitä, että perinteistä talouskasvua ei ole enää mahdollista saavuttaa. Ei maapallo tuhoudu, luonto on aina pärjännyt ja dinosaurusten tilalle tullut uutta. Mutta voi tulla surullinen ajanjakso, joka voidaan vielä välttää.”
“Ilmastonmuutoksen hillintä ja hallinta tarkoittaa sitä, että elintasomme laskee. On harhaanjohtava kuva, että olisi joku vihreä kasvu eli että nykyinen talouskasvu jatkuisi mutta kestävämmin. Se on utopiaa.”
“Talouselämän edustajat ja poliitikot kertovat, että syntyy vihreää kasvua ja kaikkea hyvää ja samaan aikaan voidaan siirtyä fossiilisesta maailmasta uusiutuvan. Mutta tämä perustuu tietynlaiseen epärehellisyyteen koko juttu. En ole huomannut, että ihmiset olisivat valmiita tinkimään yhtään mistään.”
Hänestä kaikilla on oikeus pyrkiä parempaan elintasoon, mutta itse kolmen lapsen isä näkisi hyvänä vaihtoehtona vapaaehtoiselle lapsettomuudelle vaikka ulkomailta adoptoinnin.
Utopiaa on myös, että asia ratkeaisi 20–30 vuodessa. “Tämä on sellainen 50–100 vuoden projekti. Ihmisten määrä tulee ilmaston lämpenemisen kautta väkisinkin pienenemään, se on luonnon oma mekanismi säädellä ihmisten määrää.”
Kehitys avaa suotuisia näkymiä suomalaiselle maataloudelle, Anttonen uskoo.
“Nyt eletään vaikeita aikoja vielä jokunen vuosi, mutta kun sen yli jaksetaan mennä, puhdas ruoka tulee olemaan hyvässä huudossa ja hyvin hoidetut maatilat ihan kelpo elinkeino. Meillä on 15 vuoden kuluttua taas miljardi uutta suuta ruokittavana.”
Anttonen uskoo hajautettuun energiantuotantoon, koska raaka-aineita ei kannata kuljettaa. Hän ajattelee, että jatkossa karjatilat voivat muuttaa lantaa lannoitteiksi ja biokaasuksi ja käyttää sitä omaan ja tilan lähistöllä käyvien ajoneuvojen ja työkoneiden tankkaukseen.
“Laajaan kaasukäyttöisten henkilöautojen määrään en usko ollenkaan, koska niitä ei valmisteta.”
Nykyisin kaasuautoja valmistavat Fiat- ja Volkswagen-konsernit, mutta vain jälkimmäisen edustamia merkkejä tuodaan Suomeen.
Juttu on julkaistu alun perin 23.1.2021.
28 tykkäystä
Kaikki viime päivinä puoluelähteistä tihkuneet tiedot viittaavat tähän samaan suuntaan, että Orpon ykköstavoitteena on muodostaa hallitus perusssuomalaisten, ruotsalaisten ja kristillisten kanssa. Vain jos siinä tulee tulevina päivinä täysjumi, alkaa sinipunan vakava kartoitus. Kokoomus olisi silloin hyvin haavoittuvaisessa asemassa, koska demareissa tietenkin tiedettäisiin, että oikeistopohjasta ei ole tulossa mitään.
Mikäli oikeistopohjan romuttuminen johtuisi siitä, että RKP ei tulisi vastaan vaikka persuilla sopuhaluja olisikin, RKP käyttäisi siinä ihan älyttömästi poliittista pääomaansa kokoomuksen suuntaan ja saattaisi joutua jollain tavalla tuntemaan sen nahoissaan vaikka sinipunaan pääsisikin. Todennäköisempää lienee, että RKP varmistaa elintärkeät etunsa ja suostuu oikeistopohjaan sillä ehdolla että Henriksson saa poikkeuksellisesti hyvin painavan salkun. Olisiko jopa ulkoministerin salkku sellainen salainen voiteluaine jolla sopu syntyisi 
Henriksson olisi korskeasti TOP 3 -ministereiden armoitetussa kastissa, se hellisi puolueen egoa mukavasti.
14 tykkäystä