Ihan ensiksi voisit kertoa, mitä kaikkia positiivisia vaikutuksia tällä viiden vuoden viivytyksellä on? Niiden täytyy olla todella mittavia, mikäli ps asettaa ne hallitukseen menon kynnyskysymykseksi.
En lainkaan väheksy kokemustasi ja osaamistasi, mutta Koneen hallituksen puheenjohtajan ja Suomen rikkaimman ihmisen, Antti Herlinin kohdalla voidaan jo sanoa, että kannuksia löytyy. Hän näkee asian näin (HS 15.4.2023):
”Suomessa on tähän asti oltu enemmän etujoukoissa kuin jälkijoukoissa, ja se on hyvä. Jos olet etujoukossa, sinä myös muovaat tulevaisuutta. Jos olet jälkijoukossa, sinun on vain pakko sopeutua siihen, mitä muut tekevät”, Herlin toteaa.
Herlinin mukaan ilmastolakiin kirjattu tavoite hiilineutraaliudesta vuonna 2035 on valtti, joka tuo Suomelle uskottavuutta kilpailussa ilmastoystävällisestä teollisuudesta.
Toinen valtti on usko siihen, että Suomessa on saatavilla edullista puhdasta energiaa, kuten aurinko- ja tuulivoimaa. Suomi on niille houkutteleva kohde.
”Ne rahat, jotka siihen on tarkoitus sijoittaa, ovat jo olemassa. Ja se ei ole valtion rahaa vaan tulevaisuuteen uskovien sijoittajien rahaa.”
Tällä hetkellä vihreän talouden investointisuunnitelmia vyöryy Suomeen. Hankkeet jakautuvat melko tasaisesti eri puolille Suomea.
Puhutaan maa- ja merituulivoimasta, akkutehtaista, vetylaitoksista ja puhtaan teräksen tuotannosta.
”Teollisten investointien määrä lienee suurempi kuin minun elinaikanani on koskaan ollut”, Herlin toteaa.
”15–20 miljardia euroa on vuonna 2022 ilmoitettujen vihreän siirtymän investointihankkeiden kokonaisarvo Suomessa. Se on ennätyksellinen investointitaso, vaikka hintojen nousu otetaan huomioon.”
Herlin toteaa myös sen, että Suomen on yhä mahdollista mokata asemansa.
”Totta kai. Suomen asema perustuu uskoon, että Suomi on tässä vakavasti liikkeellä, niin kuin se on tähän asti ollut.”
Herlin ei halua osoitella sormella mitään puoluetta tai kommentoida vaalitulosta.
Tiedossa kuitenkin on, että perussuomalaiset neuvottelee tosissaan hallituspaikasta. Todennäköisin hallituspohja koostuu kokoomuksesta, perussuomalaisista, Rkp:stä ja kristillisdemokraateista.
Perussuomalaiset toisteli vaalikampanjassaan, että Suomen hiilineutraaliustavoitetta pitää lykätä EU:n yleistavoitteen tasolle eli vuoteen 2050.
Herlin ei pidä lykkäystä hyvänä ideana.
”Se nimenomaan heikentäisi sitä uskottavuutta. Ei siitä koko maailman tilanne välttämättä hirveästi muuttuisi, mutta Suomen tilanne muuttuisi selvästi heikommaksi.”
Kilpailu vihreistä investoinneista on maailmanlaajuista.
Ilmastotoimia kirittävän Climate Leadership Coalition -yritysryhmittymän papereissa meneillään olevaa murrosta kutsutaan uudeksi teolliseksi vallankumoukseksi. Herlin oli yksi ryhmän perustajista.
Rahaa ja markkinoita jaetaan uusiksi niin että maailmantalouden mannerlaatat ryskyvät. Herlin painottaa, että Suomessa ei voida kelloa pysäyttää.
Hiilen, öljyn ja kaasun poltto kuumentaa ainutta ihmiselle elinkelpoista planeettaa, ja kuumentaminen on pakko lopettaa mullistamalla hyvinvoinnin perusta.
”Bottom line [ratkaiseva tosiseikka] on, että se joka tapauksessa tapahtuu. Emme voi enää elää fossiilisten polttoaineiden kanssa niin kuin tähän asti on eletty.”
Herlinin mukaan kilpailussa voittavat ne valtiot, jotka varautuvat uudenlaiseen tulevaisuuteen ajoissa ja ennakoitavasti.
Päättäjien epäröinti saa myös sijoittajat epäröimään. Elinkeinoelämän keskusliitolta kerrotaan HS:lle, että pelkkä polttoaineen sekoitevelvoitteen lievennys sai osan vetyinvestointien kaavailijoista ottamaan yhteyttä ja kysymään, mitä Suomen politiikassa oikein tapahtuu.
Herlinin mielestä esimerkki on kuvaava.
”Mihin vain ja koska ja kuka vain investoi, hänen pitää uskoa siihen, että se, mitä on sanottu ja luvattu, myös pitää. Ennustettavuuden merkitys on suuri.”
Haastattelua tehdään Helsingissä Kaivopuiston laidalla, Puistokatu 4:ssä.
Tiina ja Antti Herlinin säätiö ja Maj ja Tor Nesslingin säätiö kunnostivat 1800-luvun lopun puuhuvilan yleishyödylliseksi tilaksi, jonka tarkoitus on vauhdittaa ympäristökriiseissä tarvittavaa kulttuurimuutosta.
Puistokatu 4:ssä on tiloja esimerkiksi ekologisen kriisin tutkijoille eri tieteenaloilta.
Kulttuurimuutos näkyy myös suurten suomalaisten yritysten johdossa.
”Käytännössä katsoen kaikki yritysjohtajat, jotka minä tunnen, suhtautuvat tähän vakavasti”, Herlin sanoo.
Koneessa kestävyyttä edistävät toimet ovat näkyneet myös viivan alla. Kun yhtiön insinöörit saivat 1990-luvulla puolitettua hissien energiankulutuksen kestomagneettimoottoreilla, Koneen osuus uusien hissien maailmanmarkkinasta ampaisi kasvuun.
Valtaosa tekniikasta, joka hiilineutraaliin siirtymään tarvitaan, on jo olemassa. Nyt on kyse siirtymän toteuttamisesta.
”Jos ne tuet, jotka nyt menevät fossiilipuolelle, siirrettäisiin siirtymän puolelle, niin eihän tässä olisi hetkenkään ihmettelemistä. Se tapahtuisi tuosta vain”, Herlin sanoo ja napsauttaa sormiaan.
”Mutta tietysti elämä ei mene sillä tavalla, siinä menee oma aikansa.”
Näiden investointien ja teollisten työpaikkojen myötä se hyöty näkyy myös sen Tohmajärveläisen, omakotitaloaan eristävän köyhän elämässä, mikäli häntä työelämä kiinnostaa.
