Hoitaja oli nyt vain yksi esimerkkiammatti, jota tässä keskustelussa on aiemminkin käytetty. Yhtä hyvin voi vaikka käyttää wolt-lähettiä, jos se helpottaa lumihiutaleiden sisäistä ahdistusta.
Vaikka wolt-lähetti voi tienesteillään jäädä alle 3000€ ja elää osin tuilla, niin hänen työpanoksensa voi vapauttaa korkean tuottavuuden tekijöitä käyttämästä aikaa lounaan valmistamiseen ja siten olla positiivinen lisä kokonaistuottavuuteen.
Tulen yksin asuvana toimeen n. 1000e kokonaistuloilla (tai alle, koska 100-200€ markkinoita alempi vuokra) kun huomioidaan kaikki menot ja tulot (=tuet) 
. (asumiskulujen/matkakulujen jälkeen riittää 200-300€).
T. Ei-pkseudulla asuva opiskelija, joka ei suuremmin hyödynnä alennuksia.
Olen sitä mieltä, että alle 1500 eurolla pitää tulla toimeen, kyllä kaupungista riippumatta. Tuskin se ruoka nyt paljoa kalliimpaa pk seudulla on kuin muissa isoissa kaupungeissa, tai varsinkaan Itä-Suomeen verrattuna. Jos ei riitä niin “voi voi” kun pitää elää niin luksuselämää tai asua kalliissa asunnossa😃 (mahdolliset terveyteen yms liittyvät normaalista poikkeavat erityiskustannukset erikseen toki).
Toki jos joutuu 7h päivässä tekemään töitä 1500e kokonaistulojen vuoksi, pkseudulla, niin voin ymmärtää tuskan.
Olen kyllä sitä mieltä, että pitkällä aikavälillä verot alas, tuet alas ja vain välttämättömiin tarpeisiin (sairauksien yms työntekoa rajoittavien asioiden vuoksi) ja ihmiset töihin, huvitti tai ei.
Viestin tarkoitus vastata kärjistetyltä kuulostaneeseen kommenttiin kärjistetyllä vastauksella 
Vähän huvittavaa, että kumoat oman väitteesi heti toisessa lauseessa 
En myös tiedä, että olisin missään vaiheessa kirjoittanut mitään summia, joilla tulee tai ei tule toimeen ilman sosiaaliturvaa. Joku varmaan tulee hienosti alle 1600 eurolla toimeen, toinen menee ulosottoon 5000e tuloilla. Asuinpaikka vaikuttaa todella paljon asiaan ja taloudenhoitokyvyt.
Itse olen puhunut bruttotuloista ja siitä, että työperäisen maahanmuuton bruttotulorajat ovat Suomen kannalta haitallisia, kuten tuossa pari viestiä sitten todettiin. Tuloraja ei mitenkään ota huomioon sen työntekijän työpanoksen arvoa tai sen työntekijän saamia sosiaalitukia tai sitä ettei tämä niitä edes saa. Samoin asuinpaikka vaikuttaa niihin sosiaalitukien määrään (esim. asumistuki).
Kuten kirjoitin, lähihoitaja on arvokkaampi Suomelle, jos se saadaan tänne tekemään samoja töitä 2300 eurolla kuin 3800 eurolla.
Kannatan, kuten olen monta kertaa todennut, sosiaaliturvan tiukentamista ja työnteon kannusteiden lisäämistä. Työperäisessä maahanmuutossa kannatan nopeaa käsittelyä, tarveharkinnan poistoa ja tiukkaa oleskelulupakäytäntöä, jossa oleskelulupa raukeaa kun työt loppuvat.
Miten ei pärjää 1600e nettotuloilla, jos ei ole autoa tai velkoja niskoilla?
Otan esimerkiksi läheisen nuoren, jonka kustannukset tiedän varsin hyvin.
Sitäpaitsi, Martatkin on sitä mieltä että riittää:
Kyllä se riittää helposti. Pääsee käymäänkin jossain aina silloin tällöin
En nyt muista oliko se hesarissa vai missä juttua tähän liittyen, mutta liekö sitten Aasian reissu pari kertaa vuoteen se välttämättön meno, jotta saavutettaisiin ihmisarvoisen elämän standardit
Niin, mutta jos yrityksellä on liikevaihtoa 100€ ja kustannuksia 150€ niin vaikka toiminta olisi kuinka hyödyllistä tahansa, on jostain pakko löytyä 50€ jotta homma voi jatkua.
Tuosta pääset lopulta siihen lopputulemaan, että kaikki ihmiset kannattaa palkata valtiolle töihin, koska erilaiset palvelut ovat inhimillisesti mitattuna arvokkaita. Mistä rahat?
Alfonssille napsahti kohteliaan keskustelun välitentistä hylätty.
Voi tosin myös olla, että ei vapauta. Tämä erilaisten työsuoritteiden “piilohyödyn” laskeminen tai arvioiminen on melko vaikeaa, mutta niin kauan kun meillä on 250 tuhatta työtöntä täällä jo valmiina, ei mikään poista sitä faktaa että parempi olisi nämä omat kelan tuilla 100% elävät saada tekemään näitä wolttihommia sun muita. Työttömän työllistäminen auttaa molemmista päistä, kun työttömyystuki poistuu ja samalla toivottavasti tulisi jotain ansiotuleverotettavaa.
Tuo 3100€/kk nimenomaan on karkeasti se raja, jolla ihminen maksaa vuodessa veroja kerkimääräisen julkisen “palvelupaketin” verran. Eli kun meille tulee työperäinen maahanmuuttaja maasta X, hän menee heti ensitöikseen hammaslääkäriin 28 vuotiaana ensimmäistä kertaa elämässään ja sieltä sitten buukataankin kalenteriin seuraavat 8 aikaa jotta saadaan rivit suoraksi. Hammaskirurgin käyntikerrat maksavat asiakkaalle mitälie 36,90€/kerta, mutta yhteiskunnalle +200€/kerta. Kaikki me käytämme erilaisia valtion palveluita käytännössä päivittäin, ei niistä kaikista tule laskua kotiin.
Vanha taulukko, mutta kertonee mittakaavaa:
Kaikki nämä tämmöiset maksetaan verovaroista, tietysti. Jokainen kansalainen kasvattaa julkista menotaakkaa. Osa kansasta, keskimäärin yli 3100€/kk tienaavat, maksavat enemmän veroja kuin mitä keskimäärin kuluttavat erilaisina maksuttomina palveluina.
Tästä päästään yksiselitteisesti siihen, että jos tässä yhtälössä veronsaajien määrä kasvaa mutta -maksajien määrä ei, niin jostain loppuu raha kesken. Pitää joko supistaa palvelupaketin arvoa tai verottaa lisää. Keskimääräinen maahanmuuttaja, vaikka tekisi työkseen mitä tahansa, jos tienaa alle 3100€/kk niin aiheuttaa valtiolle keskimäärin taloudellista tappiota. Ihan sama homma suomalaistenkin kohdalla tietysti. Suomalainen on tähän maahan syntynyt ja hänet meillä on moraalinen velvollisuus pitää hyvinvoivana, vaikka sattuisi päätymään alle 3100€/kk ammattiin. Kysymys on kuitenkin eri, jos lähdemme pohtimaan pitääkö meidän kustantaa myös muiden maiden ihmisten hyvinvointia. Mielipidekysymys.
Sano sama lauseesi suomalaisille hoitajille ja Superille 
Ratkaistaan hoitoalan aliarvostus tuomalla muualta ihmisiä tekemään työt entistäkin halvemmalla 
Ja tämä ei siis pidä paikkaansa, sillä se ei lainkaan huomioi työpanoksen aiheuttamaa verokertymää valtiolle, eikä se huomioi työntekijän kulutuksellaan aiheuttamaa välillistä verokertymää. Eikä se lainkaan ota huomioon sitä, että tänne muuttava työntekijä ei kuluta tippaakaan niitä yhteiskunnan palveluita, jotka liittyvät syntymään, lapsuuteen, koulunkäyntiin, päivähoitoon, neuvoloihin, koulutukseen jne. Hyvällä tuurilla muuttaa ennen vanhuutta takaisin kotimaahansa eläkepäiville.
Ihmisen kokonaishyöty yhteiskunnalle ei ole tietenkään laskettavissa vain sillä, mitä palveluita suoraan käyttää ja paljonko maksaa suoria veroja.
Ratkaistaan hoitoalan ongelmat nostamalla jokaikisen hoitajan minimipalkat vähintään 3100 euroon jotta eivät kuulemma enää ole yhteiskunnalle taloudellinen taakka PS:n laskelmien mukaan Kai tämäkin voidaan kustantaa kehitysavusta
Ja lisäksi, edelleen se ihmisen taloudellinen kokonaishyöty ei ole vain suorat yhteiskunnan palveluiden kustannukset ja suorat maksetut verot. Sillä työllä on lisäarvo, joka kerryttää veroja yhteiskunnalle, lisää talouskasvua, luo uutta yritystoimintaa jne. Joskus yhteiskunnan kannattaa subventoida 100e, jotta se saa 200e takaisin.
Mikä on suuhengittäjien puolue? Joku uusi vihapuheen muoto?
Suosittelen Suomi24 näille tämmöisille jutuille.
Ei niin, mutta jokaisen yrityksen tulisi kattaa kulunsa. Jokaisen kansalaisen kannattaisi kattaa omat kulunsa, vaikkakin se on käytännössä mahdotonta. Tätä varten meillä on oma sosiaaliturvajärjestelmämme, jossa lasketaan tuen tarve ja verotetaan tuottavaa kansaa sen mukaisesti. Yhtälö on sitä helpompi, mitä enemmän maksajia on suhteessa saajiin.
Se tekee täsmälleen tuon. Progressiivisessa verotuksessa matalien palkkatulojen työpanos ei juurikaan aiheuta verokertymää valtiolle, kun veroprosentti voi olla vaikka 5%.
Siksi onkin siis tärkeää varmistaa, että meille tuleva työntekijä on ihan okeasti jonkun koulutuksen kotimaassaan hankkinut. Jos sen sijaan hän ei osaa edes lukea, on mainitsemasi “kustannussäästö” aika rajallinen.
Nimenomaan. Karsitaan valtion kuluista sekundäärinen pois ja pyritään sillä nostamaan hoitajien palkat sille tasolle, että meidän omat ammattilaiset palaisivat takaisin sorvin ääreen. Sillä tuo ongelma saadaan oikeasti korjattua. Valtion pitää siirtää muualta menoistaan resursseja, velaksi ei voi enää kaikkea tehdä. Pitää osata priorisoida. Kehitysapu on hyvä lähtö, siitä taitaa olla jo Team Orpo & Purra löytäneet yhteisen sävelen👍 Vanhustenhoito on tärkeämpää kuin kehitysapu.
Muotoilin asian vähän huonosti. Kyllä 1600 netolla pärjää joissain olosuhteissa erinomaisesti. Yksin asuvalle 20 vuotiaalle se on omaisuus. Mutta kuitenkin lähes saman saa tekemättä mitään ja siinä tulee se ongelma yksin asuvilla vastaan.
Työmarkkinatuki, asumistuki ja toimeentulotuki ja runsaasti vapaa aikaa kilpailee hyvinkin 40h työviikkoa ja 1600 nettotuloja vastaan. Moni valitsee ensimmäisen vaihtoehdon.
Siinä missä valtio velkaantuu sen 10-15mrd€ joka vuosi tätä nykyä, on ilmiselvää että julkista sektoria on pakko kutistaa. Se mistä kutistetaan on arvovalinta. Joku haluaa leikata ulkomaille lähetettävästä rahasta ja suojella suomalaisten hyvinvointin käytettävää rahaa. RKP haluaa näemmä tehdä toisinpäin. RKP:n näkemyksen mukaan kehitysapua pitäisi jopa nostaa. Tämän taloudellisen yleistilanteen keskellä lisää rahaa kehitysapuun? Onko tänään aprillipäivä?
Lähinnä tuntuu muut nyt luulevan, että persuilla on Soini neuvottelemassa. Jos persut eivät saa hallitusohjelmaan omaa kädenjälkeään vaalituloksen oikeuttamalla tavalla, niin Kokkarit voi yrittää sopeuttaa taloutta demareiden kanssa.
Meneekö tämä nyt politiikkaketjun puolelle vai minne 
mutta jatketaan nyt tähän.
Eli Kyllä. Olen tässä itse kolmen lapsen yksinhuoltajana vakavasti miettinyt, että jos joudun jäämään nykyisestä hyväpalkkaisesta työstäni pois niin jäänen kotiin, koska voin.
Tällaista olen laskeskellut omalle kohdalle:
= noin 2584 €
Sitten kun tilanne on tämä, kun laitan kaiken tämän Kelan toimeentulotukilaskuriin todellisten kulujen mukaan:
Niin saisin kulujen ja menojen laskennallisesta erotuksesta melkein tonnin toimeentulotukea. (3500e tulot!!!) Huhhuijaa. Tätä en todellisuudessa tulisi saamaan, koska on säästöjä. Mutta jos ei olisi…
Miksi jatkaisin töissä, kun yhteiskunta maksaa minulle(meille) kaiken, enkä menetä mitään? Murehtikoon muut työnteosta, jos vaikka itse keskittyisin lastenhoitoon ja vaikka kuntoiluharrastukseen, pyöräilyyn, eräilyyn ja mieleni sivistämiseen. Kuulostaa ihan utopialta, mutta totta se on. Olen jopa miettinyt ihan vakavasti tässä viimeiset puoli vuotta, että jäisin vapaaehtoisesti pois työelämästä yhteiskunnan elätettäväksi.
Koska oikeushan siihen on. Enkä tähän väliin keksi siinä yhtään huonoa puolta. En yhtään. Keksiikö joku?
Tai no joo, olisi typerää luopua hyvin maksavasta luotettavasti työpaikasta. Typerältä tuntuu näiden laskelmien valossa kyllä tehdä töitäkin 40 tuntia viikossa, kun vaihtoehtona on että voisi tehdä ihan mitä haluaa.
Tämä järjestelmä taitaa perustua siihen, että jos et oikeasti keksi työnteosta mitään hyötyjä niin sitten sinun onkin korkea aika ottaa pari välivuotta ja keskittyä itsellesi tärkeisiin asioihin. Lapset kasvavat onnellisempia kun ainoa huoltaja on enemmän paikalla ja saat itse kerätä motivaatiota työntekoon. Minusta on ihan kohtuullista maksaa tuo 3500€ (jota siis sinäkään et saisi, vaan todellisuudessa saisit sen 2200€ siihen asti, että säästösi ovat loppu) nelihenkisen perheen ylläpidosta. En usko että sitä saisi tuon kustannustehokkaammin järjestettyä muulla tapaa ja nyt ainakin perhe on yhdessä ja vastaa itse teoistaan.
Muistelen pari vuotta takaisinpäin, kun poliisit vaativat lisää rahaa. Kentältä loppuu poliisit. Lisäraha saatiin, kun sitten myöhemmin katsottiin niin kenttäpoliisien määrä ei oikeastaan kasvanut. Ainoa missä oli selvä kasvu oli poliisihallitus eli lisää väkeä kirjoituspöytä hommiin. Asiasta ei kovin suurta meteliä pidetty.
Jossain oli tutkimus vuosi sitten, että terveyskeskus lääkärin ajasta 2/3 menee hallintoon…olisikohan jotain pielessä? Soten ainoa tulos on, että olemme luoneet itseitseään ruokkivan byrokratia Midaksen, jonka laskuja maksavat vielä lapsen lapset.
Eikä varmaan tänään tullut yllätyksenä koronarahojen pois perintä suoraan palkasta ilman mitään ilmoitusta ja kerralla, osoittaa sitä ylenkatsontaan mikä työnantajalla on hoitajia kohtaan.
Kuntien kilpailutksessa on myös alkanut hyvä veli -verkoston kehitys eli Helsinki lienee törkein tapaus. Helsingin kaupunki on ostanut pieniä siivuja osakeyhtiöistä esim. atk, kiiinteistöhuolto jne…takana on lain porsaanreikä eli jos kaupungilla/kunnalla on omistusta alan yhtiöstä (sama vaikka osuus oli, 0,0001%) niin hankkeita ei tarvitse kilpailuttaa vaan ne ohjataan suoraan yhtiölle missä kaupunki/kunta on mukana.
Mitäs noihin toimeentulotukilaskurin kulukohtiin tulee, että laskuri näyttää noin isoa lukemaa?
Ei mitään erityistä.
Vuokra matalahko 4-henkiselle perheelle 950e, vesi 70e, sähkö 40e, terveydenhuoltomenot vähän korkeat, mutta todelliset 150e. “omat muut menot” en laittanut mitään, eli 0.
Edit, jos laittaisin jokaiselle perheenjäsenelle vielä pakollisen kuukausikortin julkiseen liikenteeseen (60e), niin toimeentulotuki nousee vielä 240e.
Vaikka olisin kotona, minulla olisi vielä oikeus viedä lapsi päivähoitoon, koska se on lapsen oikeus, jota ei tietenkään itse tarvitse maksaa.
Muuten yksityiskohdat ei muuta suuruusluokkaa juurikaan. Jos “muutan” omaan, laitan asunnon korkomenot ja vastikkeen niin suuruusluokka pysyy silloinkin aika lailla samana.
Jos katson omaa elämää muutaman vuoden taakse päin, niin tajuan nyt että olisin saanut aikanaan reilusti toimeentulotukea. Kuinkahan moni työssä käyvä ei tajuakaan, että sitä voi vielä saada ihan kokopäiväisenä keskituloisena työntekijänä. En minä ainakaan ennen tajunnut. Omalta kohdalta se juna meni palkan noustessa. Saanko hakea jälkikäteen?
Niin ja se pitää katsoa mistä se raha otetaan jos ollaan kunnalla tai valtiolla töissä niin verorahoista sitä pitkälle rahoitetaan… Eikö se ole silloin sama että mistä taskusta kaadetaan rahaa mihin.? Matalampi palkka niin tukia, korkeampi palkka niin verovaroista sekin menee… Tai velaksi.
Kun puhutaan jostain mekaanisesta palkkasummasta jolla katsotaan että on yhteiskunnalle nettohyötyä niin mennään metsään. Julkisenpuolen työt rahoitetaan verovaroin… Ja olen tuostakin samaa mieltä että työpanokselle pitää laskea myös yhteiskunnallista hyötynäkökulmaa tai tarvittavan työpanoksen puuttumiselle pitää laskea haittanäkökulmaa…
Liian vähäiset työvoimaresurssit voivat nostaa työnhintaa todella paljon sekä aiheuttaa ongelmia niin palvelun tarjoajille sekä tarvitsijoille.
On se hyvä silti että meillä on oma armeija, poliisi ymv.
