Tuo miten ylipäänsä saada opinnot maistumaan paremmin on jo sitten oma laajempi kokonaisuutensa ja siitä huolen toki jaan. Siihen ei kuitenkaan mielestäni tiedemiestä tarvita sanomaan, että opiskelumotivaatio ei kasva ja Pisa-tuloksia ei saada nousuun pakottamalla lukemaan kieltä, jota harva tarvitsee opiskelujen jälkeen koskaan työelämässä / “siviilissä”, tai johon muuten on vähän muuta mielenkiintoa.
Vieraan / vieraiden kielten opiskelun pakollisuutta kyllä kannatan, mutta en näe pakon (kielen valinnassa) toimivan parhaana lopputulosten (eli kielen oppimisen) kannalta.
Ihmettelen, että tämä ei ole vaaliteema. Meidän ylipainoisten aiheuttama taakka hyvinvointivaltiolle lasketaan varmasti miljardeissa. Itse kannattaisin esim. makeisveroa.
Tykkäsin Sipilän hallituksen tavoitteista laittaa Suomi kuntoon. Valitettavasti poliittinen kokemattomuus näkyi ja keinot tähän tavoitteeseen olivat liian räikeitä ja rujoja. Osa oli jopa aivan idioottimaisia kuten kiky minuutit. Lopputulos oli koko kansan kusitolppa.
Tykkään tavasta että koitetaan antaa vähän keppiä ja porkkanaa jotta lopputulos on kaikkia osapuolia hyödyttävä. Eikä vain puhdasta raippaa ja leikkauksia. Koitan nyt listata pieniä puroja jolla saataisiin kilpailukykyä paremmaksi ja työn vastaanottamista järkevämmäksi. Lyhyellä aikavälillä en säästöjä edes hakisi vaan ajattelen pitkää peliä.
Luovutaan turhimmista arkipyhistä ja kompensoidaan nämä työntekijän sivukuluissa. Enemmän työtä ja palkkaa. Vaikutus noin 1%.
Valtion ja kuntien lomien pituudet samalle tasolle kun yksityisellä. Kompensoidaan loman menetykset täysimääräisesti palkoissa varsinkin hoito ja varhaiskasvatuksessa. Palkkakuopat ja työvoimapula tasoittuu hieman. Onko olemassa julkista palvelua missä ei olisi kohtuuttomat odotusajat?
Ilmainen(ja pakollinen 3v ylöspäin) varhaiskasvatus kaikille. Lapset ansaitsevat yhtäläiset mahdollisuudet. Myöskin suomen kielen opiskelu tulee aloittaa mahdollisimman varhain. Parempi integraatio ja enemmän työvoimaa. Tämä vaatisi isoja muutoksia ja paljon lisää varhaiskasvatuksen opettajia. Poistaisi myös kannustinloukkua kun olisi yksi tuloraja vähemmän mitä kytätä.
Edit:
Ansiosidonnainen aivan kaikille ilman edellytystä kassoista tai juuri tietyn pituisesta työskentelystä. Ansidonnaisen määrä perustuisi liukuvaan edellisen 12 kk keskiansioon. Kesto puoleen vuoteen maksimissaan.
Ymmärrän pointtisi mutta tästä valtakielilähtökohdasta saadaan taas seuraava lista. Ymmärrät ehkä mitä ajan takaa…
Maailman suurimmat kielet
Maailman puhutuimmat kielet on listattu alla olevassa taulukossa. Taulukossa eritelään äidinkielen eli ensikielen puhujat ja toiskielen puhujat. Toiskielellä tarkoitetaan sellaista kieltä, jonka ihminen oppii ensikielen jälkeen toisena, kolmantena tai vaikka neljäntenä kielenä. Luvut ovat miljoonia.
Huom. Taulukon luvut eivät ole tarkkoja! Äidinkieliset puhujat tilastoidaan melko kattavasti vain väestönlaskennoissa, joita tehdään harvoin. Toiskielten tilastointi on sattumanvaraisempaa ja luvut ovat huomattavasti epäluotettavampia. Lisäksi toiskielen osaamistaso voi vaihdella sujuvasta auttavaan.
Erityishuomioita
Mandariinikiina kattaa sekä varsinaisen mandariinikiinan murteet että Pekingin murteeseen perustuvan yleiskielen (yleiskiina).
Wu-kiinaa puhutaan Jangtse-joen suistossa, mm. Shanghaissa.
Hindiä ja urdua pidetään yleisesti saman kielen kahtena eri kirjakielenä.
Malaiji sisältää sekä malesian että indonesian kielet.
Banglaa eli bengalia puhutaan Bangladeshissa ja Intiassa.
En oikein ymmärrä, miksi joku voi vastustaa sitä, että kaikkien pitäisi lukea kahta kieltä jotka voisi valita vapaasti. Voitaisiin lisäksi velvoittaa joka kunta tarjoamaan ruotsia. Englanti on käytännön pakko.
Varmasti 70-80% lukisivat edelleen ruotsia, lopuilla olisi parempi motivaatio saksan tai venäjän lukuunsa, maan kielitaito laajenisi ja loppuisi tämä ikuinen kitinä.
Tuohon ei päästä niin kauan kuin väen väkisin halutaan pitää pakollisuudesta kiinni. Eikö jo päästäisi eteenpäin?
Ottamatta kantaa siihen mitä mieltä olen pakkoruotsista, niin onhan tämä ollut hupaisaa yrittää opetella kieli, jota kukaan ei tunnu ymmärtävän. Ruotsinkieliset suomalaiset ainakin pohjanmaan alueella puhuvat aivan eri ruotsia ja riikinruotsalaiset puolestaan nauravat sille, miten vanhanaikaista kieltä me käytetään. Vielä ei selvinnyt missä tämä suomen kouluruotsi sitten oikein on käytössä, jossain eteläsuomessa kenties?
Siksi koska tällä hetkellä pitää lukea kahta kieltä. Niistä vain toinen on lukittu ruotsiksi.
Miten mielestäsi lukituksen poistaminen ja muidenkin kielten mahdollistaminen huonontaisi tilannetta?
Suurin osa suomenruotsin murteista on täysin ymmärrettäviä. Ruotsissa ymmärtävät myös vallan mainiosti suomenruotsia, harvoin on ollut mitään ongelmaa. Kyllä maailmalla on rallienglannilla ja ralliruotsilla tehty kauppaa ja tultu toimeen maailman sivu. Asenteesta kiini, minne tahansa maahan kuin menet niin aina tykkäävät, kun vedät muutaman sana paikallisella kielellä.
Toki voitaisiin tiputtaa kielivaatimus yhteen. Mutta sitten ei oikein toimisi se argumentti, että pyritään laajentamaan suomalaisten kielitaitoa.
Yksi tai kaksi pakollista, jos yksi niistä on lukittu ruotsiksi, on tällä kaventava vaikutus maamme kansalaisten kielitaitoon.
Jokohan koulussa muuten joutuu puhumaan noita opettelussa olevia kieliä? Elävästi on jäänyt mieleen se, että 9 vuoden ja neljän eri kielen kurssien aikana ei kyllä tarvinnut yhteensä yli puolta tuntia varsinaisesti puhua niitä kieliä. Onneksi tästä huolimatta riittävästi jäi mieleen, että on päässyt koulun jälkeen ulosmittaamaan tuntuvaa hyötyä kaikkien niiden opiskelusta.
Lets just stop using Finnish as well then, as it is even more useless compared to bigger languages
Eli pointti on, jos aiotaan argumentoida siitä, mikä kieli on hyödyllinen ja mikä ei, niin pitäisi arvioida myös Suomen kielen asema, mutta kulttuuriperinnön takia on välttämätöntä, että ylläpidetään Suomi kielenä, sama asia myös ruotsin osalta. Mielestäni meidän pitäisi myös opetella Suomen viittomakieltä koulussa.
Ei se nyt ihan niinkään ole. Ruotsin kieli on tässä maassa suurimmalle osalle kansalaisista imperialistisen jäänne menneestä maailmasta. Oikean maailman käyttöaste tuolle kaikille opetettavalle kielelle on todella matala suurimmalle osalle kansasta. Varsinkin kun varsinaiset ruotsalaiset puhuvat erittäin hyvää englantia.
Kulttuurihistoriallisen erityispirteen tuo kaksikielisyys toki maallemme antaa. Tässä mittakaavassa se on kuitenkin järkyttävän kallis erityispiirre ylläpidettäväksi. Nyt kun säästöt ovat joka tapauksessa poliittisen keskustelun ykkösaihe, niihin minun puolestani voitaisiin hyvin aloittaa ne talkoot virallisen kaksikielisyyden purkamisesta. Ehkä jopa niin, että suunnataan pieni osa rahoista Saamen aseman parantamiseen. Heidän kulttuuriperintönsä kun on oikeasti uhattuna ja sen asemaa voidaan merkityksellisesti parantaa lisäsatsauksilla.
Itse tulkitsen näin
Millään puolueella ei ole rahkeita tai rohkeutta tehdä tarpeellisia suuria muutoksia, kuin aivan pakon edessä. Joten politiikkaa tehdään sitte näillä pakkoruotseilla ja muilla vastaavilla. Sinänsä aihe siinä missä muutkin, mutta ei tällä kysymyksellä ratkaista mitään isossa kuvassa.
Räväkämmät kannat löytyy pienemmistä, kuten liberaalipuoleen ohjelmasta, mutta sieltä on vielä valtavasti matkaa päätöksentekoon.
Tavallaan haluaisin nähdä ps+kok hallituksen nykyisen vastapainoksi, mutta minulla ei ole käytännössä heidän kykyihin mitään luottoa - enkä aio kumpaakaan äänestää.
