Olen myös samaa mieltä siitä, että saamea voisi myös opetella.
Minusta on todellakin harmi, että olisit leikkaamassa opetuksesta. Itse sijoittaisin siihen enemmän.
Saamea opetellaan toki jo. Se on vapaasti valittava kieli pohjoislapin saamelaisvähemmistöisissä kunnissa. Samaan tapaan voisi mielestäni ruotsin opetuksen järjestää; Luodossa ja Kolarissa sille varmastikin olisi ottajia ja kielen osaamiselle oikea tarve. Jyväskyläläinen nuori taas tuskin eläissään tarvitsee ruotsia tai saamea, joten hänen on niitä suht turha opiskella. Ainakaan saksan tai espanjan sijaan.
5 tykkäystä
Humanitaarisen maahanmuuton kustannukset eivät jää pelkästään heihin käytettyihin veroeuroihin tai rikostilastoihin.
Monet ovat tämän uutisen sisällön tienneet jo ennen tutkimusta. Suorin todiste ovat monikulttuurista alueilta pois muuttaneet lapsiperheet. Muuttoliike on suuntautunut alueille missä koulut ovat rauhallisempia.
“Arvioinnissa havaittiin, että jos koulussa on yli 5,3 prosenttia suomea tai ruotsia toisena kielenä opiskelevia oppilaita, osaamisen kehittyminen on keskiarvoa heikompaa koko koulussa, tutkimus paljastaa.”
Kuinka moni haluaa lapsensa iklusiiviseen kouluun?
7 tykkäystä
Suomessa oppimisen taso on laskenut jo pidemmän aikaa. Kauas on pudottu, kun ennen oltiin kärkikastia ja täällä käytiin kansainvälisesti tutkimassa miten koulua käydään. Olemme viimeisimpien tilastojen mukaan pudonneet alle kehittyneiden maiden keskitason. Muistan 90-luvun laman alussa, kun luokkiamme yhdistettiin ja opiskelimme opettajien lomautuksien aikana kotona. Ei paljon vielä näkynyt maahanmuuttajalapsia. Luokkakokojen kasvun ja resurssien vähentymisen kyllä huomasi. Itse olemme tämän kuopan kaivaneet koulutuksen merkitystä budjeteissa väheksymällä.
Uskon myös että nykyisin alueilla, joissa on paljon Suomea toisena kielenä puhuvia oppilaita on rauhattomampaa koulussa. Olemme yhteiskuntana ja koulutusjärjelmänä epäonnistuneet ihmisten integroinnissa ja jos koulutukseen ei panosteta, niin tokkopa tämä parempaan suuntaan kehittyy. Nyt ois Kokoomuksella paikka korjata wanhat virheet ja panostaa koulutukseen. Muistan edelleen männä vuosien lupaukset ja kyltit aiheesta “koulutuksesta ei leikata” ja sitten leikkasivat oikein isosti, sillä surullisen kuuluisalla juustohöylällä.
Viimeisen vuosikymmenen populistisimmat aiheet jotka aina vaalien alla nousevat:
Maahanmuutto ja kehitysapu eskustelu menee jotakuinkin näin: Rajat kiinni ja kehitysapu nolliin, kyllä siellä on itse noustava ja pellot kynnettävä. Suo, kuokka ja sisua perkele. Meillä on täällä omat haasteemme hoidettavana.
Vihreä siirtymä keskustelu: Ei meidän tarvitse tehdä asioita sen eteen, koska Suomi on niin pieni osa maailman päästöistä. Päästöt syntyvät kehittyvissä talouksissa ja kehitysmaissa siellä ne asiat pitäisi korjata.
Huomaatteko linkin? 
Aivan jokainen meistä haluaa tavoitella parempaa elämää. Kukaan ei halua pysyä köyhänä, joten tietysti ihmiset haluavat etsiä parempaa tulevaisuutta muuttamalla, jos sellaista ei ole kotimaassa tarjolla. Samaa pätee maahanmuuttoon ja ilmastonmuutokseen. Väitän että näitä asioita ei ratkaista kääntymällä sisäänpäin.
5 tykkäystä
Samalla nätisti unohdetaan se, ettei tässä nyt ihan yksin ole suomen hyvinvointia rakennettu. Suoraa kehitysapua niin rahana kuin humanitaarisena apuna on tähän maahan pumpattu 70-luvun puoliväliin asti. Lisäksi Neuvostoliitto tuki Suomen kehitystä monella tapaa, varsinkin kuljettamalla raakaöljynsä tänne jalostettavaksi ja eteenpäin myytäväksi. Sen lisäksi sotakorvauksetkaan eivät tainneet olla pelkästään negatiivinen ilmiö Suomen kehityksen kannalta.
Tätä historiaa vasten on hieman irvokasta huudella, miten kehittyviin maihin pumpattu raha menee täysin harakoille eikä meitäkään kukaan ole auttanut. Se kun ei ole totta; meitä on autettu ja nyt nautimme sen avun hedelmistä.
7 tykkäystä
Tähän huikkaisin sen verran, että yleisin argumentti taitaa olla ettei tarvitse tehdä enemmän kuin muut tekee, mikä näin itsekin ympäristöalalla työskentelevänä on oma mielipide. 2035 hiilineutraalisuustavoite Suomelle on ihan yhtä tyhjän kanssa kun muut tavoittelevat 2050 tai myöhempää. Liian aikainen ja nopea muutos luo kohtuuttomia kustannuksia ilman suurempia hyötyjä.
Muutenkin mennään ideologia edellä monessa ympäristöasiassa. Tieliikenteen sähköistyminen ja polttisten myyntikiellot jne. Joku jossain päätti että täyssähköt on se paras vaihtoehto ja muut unohdetaan. Onneksi vielä rohkeita autovalmistajiakin on, jotka ajattelevat laatikon ulkopuolelta.Esim. Mazda tuonut ulos hybridin, jossa 0,8L moottori toimii generaattorina ja akkupaketit on suhteellisen pieniä. Veto toimii täysi sähkömoottorein. Moottorin kun saa toimimaan synteettisellä/biopolttoaineella, niin tuossa laitteessa on polttisten ja sähköautojen parhaat puolet, mutta ei huonoja puolia.
21 tykkäystä
Etukenossa eteneminen aiheuttaa paitsi kustannuksia, luo myös kilpailuvaltin ja osaamista, jotka parhaimmillaan luovat kannatavaa kansainvälistä liiketoimintaa. Kun sääntely lisääntyy, kasvaa kysyntä vihreille ratkaisuille ja siinä Suomi voi olla edelläkävijä ja kahmia markkinaosuuksia.
Viimeksi tänään oli Hesarissa juttu “vihreästä teräksestä”, jonka kysyntä kasvaa kovaa ja siitä saa paremman hinnan:
H2 Green Steelin toimitusjohtaja Henrik Henriksson sanoo HS:lle yhtiön myyneen jo 60 prosenttia tulevasta tuotannostaan pääosin Saksan ja Ruotsin autoteollisuudelle. Vihreästä teräksestä saa Henrikssonin mukaan 25 prosenttia paremman hinnan kuin perinteisestä teräksestä.
3 tykkäystä
Toki hyötyjäkin on, mutta ne eivät kohdistu samalla tavalla rivikansalaisille kuin kustannukset kohdistuvat suoraan tai välillisesti.
Näin on, mutta on paljon sellaisia asioita, joihin kannattaa sijoittaa rahaa nyt, että tienaa sitten tulevaisuudessa, vaikka se kaikki on jossain määrin epävarmaa kun se kulu on samalla varma. Esimerkki tällaisesta, jonka kaikki ymmärtävät, on osakkeiden ostaminen.
Vihreä siirtymä on varma asia, joten musta on ihan järkevää yrittää ottaa siitä kaikki ilo irti. Myös vähän etukenossa. Ja ainakin sen täydellinen demonisoiminen (a la Persut) on musta aika petollista ja harhaanjohtavaa.
3 tykkäystä
Juu, sijoittaa kannattaa ehdottomasti. Itselläkin seurannassa useita yrityksiä tähän liittyen, mutta vihreä siirtymä ja sen vaikutukset lähtee valtiosta “sijoittajilta” juurikaan kysymättä.
Persujen syyttäminen vihreän siirtymän täydellisestä demonisoimisesta on kyllä aika voimakasta kärjistämistä. Yksittäiset rivikansanedustajat huutelevat mitä huutelevat, mutta kyllä puolueohjelmassa asiaan suhtaudutaan maltilla, aika neutraalisti. Persuilla on relevantteja täkyjä muunmuassa yksityisautoilun kustannusten suhteen(joka vaikuttaa työmatkojen osalta työllisyyteen ja osaavan työvoiman saamiseen harvaan asutussa maassa), kun taas Vihreät ajavat polttoaineveroihin korotuksia.
Lienee selvää, että vihreän siirtymän etulinjassa olemisella voi olla positiivisia vaikutuksia talouteen. Ei se ole mitään salaista tietoa, jota ei esimerkiksi perussuomalaisten puolueohjelmissa huomioitaisi.
Ainakin siitä voi olla kiitollinen, että Suomessa Vihreän liikkeen ajamaan energiapolitiikkaan ei olla viime vuosikymmeninä luotettu, tänä talvena olisi kylmä voinut tulla.
7 tykkäystä
Koulutuspoliittisesti jos halutaan tiettyjä asioita kuten lisätä rehtorin/koulun valtuuksia ja palauttaa erityis/tarkkailuluokat niin KOK+PS on oikeastaan ainoa hallitus joka siihen pystyy. Vasemmisto ei suostu myöntämään että inkluusio ei toiminut eikä tule toimimaan.
Ja muuta koulutuspolitiikkaa:
“Tutkimuksessa selvisi, että joissakin kouluissa S2-oppilaat eivät kolmannen luokan alussa yltäneet edes sille tasolle, jolla osa heidän luokkatovereistaan aloitti koulunkäynnin.”
Jos ei hallitse kieltä niin työllistyminen on hyvin haasteellista Suomessa, jossa työmarkkina on todella jäykkä.
26 tykkäystä
“Raportin tuloksia ei Pekkarisen mukaan haluttu tuoda ilmi kovin laajasti, koska sen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia lapsia epäonnistuneiksi koululaisiksi.”
Tähän ongelmaan on vaikea puuttua koska sen syistä ei ole voinut puhua. Olen havainnut tätä samaa toimintamallia monissa muissakin maassamme ilmenneissä ongelmissa. Kaikki tietävät syyn mutta viestintuojat on ammuttu.
23 tykkäystä
Minusta yleisesti ollaan persujen hallitukseen menosta turhan optimistisia. Tai toisinsanoen luullaan sitä liian isoilla prosenteilla. Yhden ainoan kerran heillä on oikeaa halua ollut hallitukseen ja pääsivät. Kaikki muistaa mitä siitä seurasi.
Kyllähän nykyinen hallituskokoonpanospekulaatio on liikaa persupainoitteista. Kokoomus+SDP eli sinipunaa on tyrkyllä ja hyvin vahvasti, jopa suurella todennäköisyydellä. Ainoa varteenotettava vaihtoehto voisi olla, että kok+ ps+ kd+liike saisi riittävän enemmistön eli kok+ps kunnon vaalivoitto.
Jos SDP suurin niin tilanne muuttuu. Sitä voisi myös pohtia jos PS suurin niin vaikuttaako kuitenkaan juurikaan mihinkään?
Argumentit Persujen tavoitteita vastaan on niin ankeita ettei niistä jaksa oikein edes väitellä.
Koska Fazer oli maahanmuuttaja ja hyväksi Suomella, alueelta x maahanmuuttava uskonsoturi on myös hyväksi suomelle koska onhan molemmat maahanmuuttajia, ihan kuin se nyt olisi mitenkään yhdistävä tekijä.
Vähän kuin että koska Äiti Teresa oli nainen niin myös Sanna Marin pitäisi julistaa pyhimykseksi koska onhan molemmat naisia.
Suomi sai YK:lta apua joskus niin kyllä kehitysavun antaminen korruptoituneisiin maihin ilman vaikuttavuusarviointia on myös reilua ja sen vastustaminenhan olisi suorastaan irvokasta.
Jnejnejne
Edit: En edes oikeasti ole Persu varsinaisesti ja joukkoon mahtuu kyllä kaikenlaista viheltäjää, lähinnä vain siksi kun parempaakaan merkittävää puoluetta ei mielestäni ole.
22 tykkäystä
Kylläpä joutui selaamaan monta viestiä aiheesta ”Mitä kieltä tulisi suomalaisissa kouluissa opiskella ruotsin sijaan?” Eduskuntavaalit 2023 -topicissa.
3 tykkäystä
Juuri tällaista keskustelua meidän tulisi kyetä käymään. Rakentavassa hengessä ilman ilman että hypätään suoraan ääripäähän tarjoamaan “rajat kiinni” -tyylisiä ratkaisuja.
Suomen koulutusjärjestelmä on menossa rikki ja siihen tulisi puuttua. Ratkaista se miten saamme ei Suomenkieltä äidinkielenään puhuvat perheet ja lapset paremmin integroitua osaksi yhteiskuntaa. Jo lähtökohtaisesti nallekarkit eivät jakaudu lasten kesken tasan: Jos vanhemmatkaan eivät osaa kieltä on lapsen oppimista merkittävästi vaikeampi tukea kotona. Vanhempien, etenkin äidin, koulutuksella on tutkimuksissa havaittu yhteys lasten koulumenestykseen.
3 tykkäystä
Ongelmahan on siinä että Suomessa maksetaan siitä että jää kotiin lasten kanssa ja toisaalta joutuu maksmaan että lapset pääsevät varhaiskasvatukseen. Aivan vääränlaiset insentiivit mutta onhan tämäkin osaoptimointia kun säästää varhaiskasvatuksen kuluissa.
11 tykkäystä
Vaka-maksut on progression muoto, jota ei marginaaliveroprosentteja laskettaessa huomioida; mitä enemmän tienaat, sitä enemmän maksat. Nostaa työssäkäynnin kynnystä varmasti monessa perheessä.
Meillä toisenkin vanhemman siirtyminen täysipäiväisesti työelämään ja lasten laittaminen päivähoitoon lisäsi perheen nettotuloja vaka-maksut ja työssäkäynnin kulut huomioiden n. 600 e/kk. Ei mikään järisyttävä korvaus mielestäni, vaikka täyttä työtä se kotihoitokin on.
Onneksi asiaan on tulossa muutos parempaan suuntaan:
7 tykkäystä
Lähemmäs ketjun otsikkoa palatakseni, silmiini osui tuore Sami Borgin kolumni vaaliasetelmista.
Hän arvioi myös hallituskuvioita, joita täälläkin on pyöritelty:
Jos keskusta ei lähde hallitukseen, sen kokoaminen saattaa venyä merkittävästi. Itse asiassa hallituksen muodostaminen voi tällä kertaa mennä todella vaikeaksi.
13 tykkäystä