Lopputuotteet eivät ole identtisiä. Hiilellä tuotettu teräs on ns. likaista terästä, puhtaalla energialla tuotettu puhdasta. Jo nyt jälkimmäiselle on paremmat markkinat ja pulaa saatavuudesta. Katastrofaalisen kallis virhe olisi yrittää kilpailla kiinan tms likaisen teräksen tuottajien kanssa, sillä siinä kilpailussa on tarjolla vain häviö. Likaisen teräksen markkinat kun ovat lähinnä siellä idässä, ja tuotantokustannukset jo valmiiksi siellä niin pohjissa ettei niitä lännessä voi saavuttaa. Puhtaan teräksen markkina on se ainoa mahdollisuus.
18 tykkäystä
Orpo aikoo siis jatkaa suoraan Sipilän jalanjäljissä. Finnair lihoiksi, posti pörssiin ja reilu kevennys muiden pörssiyhtiöiden omistuksista spekuloitiin noiden myyntien kohteiksi Hesarin puolella. Onkin mielenkiintoista nähdä miten Posti selviää vapailla markkinoilla. Sen lakisääteinen tehtävä kun ei ole erityisen mairitteleva voittojen kannalta.
4 tykkäystä
Näkeekö eron jotenkin kahden eri teräksen välillä? Muussa kuin hinnassa?
Ja maksaako loppuasiakas globaalisti näitä suurempia hintoja? Rakennetaanko Suomessa jatkossa risteilijöitä vety-teräksestä kalliilla hinnalla, vaiko siirtyykö tilaukset esim. Koreaan ja Kiinaan, joissa perinteisellä teräksellä laivoja voi edelleen rakentaa perinteiseen hintaan?
Kuka näitä vihreitä tuotteita lopulta ostaa? Suomen kansa voidaan toki pakottaa, mutta meitä ei ole kuin se 5,5M ihmistä. Ymmärrettävää sinänsä että näille green firmoille Suomi on houkutteleva maa, sikäli kun missään muualla lainsäädäntö ei pakoita hiilettömyyteen samalla tavoin. Taitaa jonkun aikaa vielä kulua ennen kuin jenkeissä aletaan bensaa kieltämään.
Onko näistä green -hommista tulossa jotain päivänä vientituloja, vai jääkö kaikki meille maan sisälle?
10 tykkäystä
Vedyn valmistuksen suurin kustannus on sähkö. Tämän päivän hinta on viron puolella 15 x Suomen hinta.Ei siinä paljon vaikuta vaikka bensa, kalja tai ranskanleipä olis halvempaa.
Energy prices in Europe today - Electricity spot price
En siis väitä että vetylaitos pyörisi pörssihinnalla, mutta myös PPA-hinnat on Suomessa edulliset. Ja tämä ratkaisee sen mihin maahan sijoittumista suunnitellaan.
8 tykkäystä
Samaa voi kysyä vastaavista muista tuotteista:
- erottaako luomujauhelihan normaalista
- erottaako kotimaassa tuotetun X:n ulkomailla tuotetusta
- erottaako reilun kaupan kahvin ei-reilusta jne.
Yleisesti ottaen: ei erota. Ihmiset ovat silti valmiit maksamaan kymmeniä prosentteja kovempaa hintaa luomusta, kotimaisesta, jenkkiläisestä, eettisestä tai muulla tavoin valmistuksen tai esim. raaka-aineiden osalta sertifioidusta tuotteesta vaikkei se itse tuotteeseen sinänsä vaikuta tippaakaan. Teräs ei tästä eroa mitenkään. Ns. vihreällä teräksellä on kasvavat markkinat ja kyllä suomen kannattaa siitä ottaa osansa jos tarjolla on. Tai tarjota tuotteita tai palveluita tai osaamista vihreän teräksen tuotantoon muualla.
8 tykkäystä
Vihreää terästä ostaa suunnilleen kaikki joilla on jotakin merkitystä, sillä mitä minä tai sinä voitais yksityishenkilöinä käyttää ei ole yhtään mitään merkitystä. Vain niillä jotka ostavat tyyliin tuhansia tonneja, niillä joille esimerkiksi päästöoikeuksilla on merkitystä.
Vihreä siirtymä on todellisuutta, raha on siellä ja ihmisyksilön tai vaikka suomen kokoisen maankaan päätöksillä ja tekemisillä ei ole juuri minkäänlaista merkitystä.
Sen me voimme täällä valita että rikastummeko megatrendillä, vai tuumataanko että fuck this, ei olla ennenkään ulkomaalaisten rahoja tarvittu, lanttua ja turvetta riittää havuja perkele.
Ei ole väliä uskooko ilmastonmuutokseen, eikä sillä pitääkö toimia järjettömänä, tosiasia on se että nämä asiat tapahtuvat juuri nyt ja jos vaurastuminen kiinnistaa niin kaikki peliin.
1800-luvulla öljylamppuissa käytettiin valasöljyä koska se valaisuteho oli paljon kynttilöitä parempi ja vähäsavuisempi, 1850-luvulla keksittiin öljynporaus ja pian valasrasvalla valaiseminen olisi ollu seinähullua ihan jo hinnan vuoksi. Tällä hetkellä on käynnissä vähän vastaava murros, paitsi suurempi ja laajempi.
Kukaan ei kiellä ihmistä asumasta sähköttömässä pärevalaistussa savupirtissä ja harrastamasta tervan polttoa ja pitämästä kivihiilirautasulattoa takapihalla, mutta aivan helvetin järjetöntä on vaatia muilta kehityksen pysäyttämistä tai jopa takapakkia.
Vihreät polttoaineet tulevat olemaan se halvin vaihtoehto lähivuosina, ja vihreästi tuotetut tuotteet myös. Näin asiat ovat aina edistyneet, halutessaan ihminen voi luddiitiksi ryhtyä, muttei se asioita miksikään muuta.
16 tykkäystä
Oma huoleni lähinnä liittyy siihen, että me teemme Euroopassa, tai ainakin Suomessa, teollisuuden vihreän siirtymän samalla kun valtaosa maailmasta ei tee. Sitten meillä on kalliita päästöttömiä vaihtoehtoja, joille ei kuitenkaan ole oikeasti lopulta kysyntää.
“Fossiilinen” teräs on ihan yhtä kestävää kuin vety-teräs. Siinä ei ole lopputuotteessa mitään eroa. Koko homma lankeaa imagolla pelaamiseen, mutta kuten todettu valtaosa maailman ihmisistä elää maissa jossa tätä ilmastoneutraliutta ei arvosteta alkuunkaan samaan tapaan kuin Euroopassa, puhumattakaan Suomesta. Kansainväliset yritykset siirtävät tuotantonsa sinne missä se on kannattavinta, johan täältä pohjolasta on lähteneet autotehtaat sun muut kävelemään ajat sitten. Oma eurooppalainen autoni on valmistettu vuosikymmen sitten Turkissa. Se niistä joutsenleimoista, ympäristöarvoista sun muista, veikkaan että valtaosa “tallikavereistani” ei edes tiedä mistä maassa heidän autonsa on kasattu kokoon. Jatkossa sitten kun Suomessa rakennetaan uutta jääkiekkohallia, niin toivotaan että kansainväliset vieraat tulevat kysymään onhan käytetty rakenneteräs varmasti ollut hiilivapaasti tuotettua.
Me iskemme ensimmäisinä lapiomme vihreään kiveen, maksamme suuret tukimiljardit teknologioille jotka ovat loppupeleissä vasta tuotekehitysvaiheissa ja joille ei ole edes varsinaisia markkinoita vielä olemassa.
Pidetään peukut pystyssä, mutta tiedostetaan samalla riski siitä että tämä tulee olemaan erittäin kallis huti.
8 tykkäystä
Kyllä, sama lopputuote se on riippumatta energiamuodosta millä teräs on tuotettu.
Valitettavasti tämä mutuilukonseptointi, että terästä kannattaa vielä 2030 tehdä välittämättä hiilidioksidipäästöistä on täysin päinvastaista markkinoiden trendistä.
Kaikki jotka ovat olleet yhteydessä suurien raaka-ainekäyttäjien kanssa tajuavat tämän trendin että tuotteiden/tuottajien PITÄÄ olla hiilineutraaleja(!!) tietyssä aikataulussa, muuten ei kauppaa synny! ESG:n trendi merkittävimpänä kaupansaajana kasvaa kasvamistaan. Yritykset tällä hetkellä kilpajuoksevat hiilijalanjälkilaskelmissaan ja alkavat yrittää keinoja vähentää hiilijalanjälkeään.
Tämä siis pätee Euroopassa, muualla maailmassa ei varmaan ihan niin justiinsa vielä… Kiina saa tehdä omaa politiikkaansa, aikanansa tulee raja missä sen korkeapäästöiset tuotteet suljetaan länsimaisilta markkinoilta pois.
Päinvastoin riski on paljon suurempi rakentaa nyt hiilivoimalaa tai tukea fossiilisia päästöjä ja nyt on aika hankkeille missä investoidaan uusiutuvaan energiaan. Tämä on markkinoiden trendi ja se ei katso puoluekantaa.
13 tykkäystä
Ne merkit, jotka haluavat erottautua ympäristö/ilmasto -ystävällisempinä, ovat valmiita maksamaan vähä-hiilisistä metalleista ekstraa. Olen nähnyt tämän muissa metalleissa.
Liiketoiminta mielessä tämä toimii niin että metallin hinnan voimakas nousu ei haittaa, jos se päästään rahastamaan lopputuotteessa.
Seuraava laskelma esimerkin vuoksi ja pyöreillä numeroilla suoraan hatusta: Siis jos autossa on tonni terästä, maksaa normisti 500 €. Päästötön jopa tuplat enemmän (en muista mistä tämä tuli) eli 1000 €. Tonni terästä tuottaa 2 t CO2, päästöoikeus 100€/t → hinnan nousua jää 300 €. Jos auto maksaa 50 k€ niin hinnannousu 50 → 50,3 K€ jää kuluttajalta huomaamatta. vaikka vähähiilinen teräs maksaisi tuplat niin auton hinta nousee vain 0,6 % 50 teur ->50,3 teur. Jos joku Volvo haluaa brandätä itseään näin niin voihan tuo toimia.
Jos taas otetaan ostopäällikkönäkökulma; 700 000 volvoa, 700 kt terästä jos hinta nousee 300 €/t niin mehän hävitään 200 miljoonaa vuodessa, Newer gonna work. Riippuu kummin päin asian onnistuu näkemään.
6 tykkäystä
Heitän oman arvauksen, että 10v päästä Euroopassa 70% myydyistä autoista on kiinalaisvalmisteisia sähköautoja.
Niistä yhdessäkään ei ole vedyllä tuotettua terästä, sikäli kun autojen valmistusmaassa kyseistä tavaraa ei katsota tarpeelliseksi tuottaa.
Eurooppalaiset merkit tuskailevat jo valmiiksi suuren hintaeron kiina vs eurooppa kanssa, jota vety-teräs vain pahentaa entisestään. Eurooppalaiset merkit siirtävät tehtaitaan euroopan ulkopuolelle vastatakseen kustannussotaan edes jotenkin. Eu:n ulkopuolella voi käyttää halvempia raaka-aineita.
Kaiken keskellä Suomessa on tehtaat ja järjestelmät rakennettu isolla, myös julkisella rahalla, mutta kysyntää ei ole kuin muutamat julkiset “maksoi mitä maksoi” hankkeet.
4 tykkäystä
Jää nähtäväksi, mutta kyllä jopa Kiinassa on havaittu mitä on käynnissä:
Chinese steelmaker HBIS launches hydrogen steelmaking pilot project (h2bulletin.com)
Eli en itse laittaisi rahoja sitä vastaan etteikö 10v päästä Kiinalaisetkin autot voisi osittain käyttää vedyllä tuotettua terästä.
Tuossa kanssa aiheesta: China’s first hydrogen plan focused on lowering costs, building capabilities | S&P Global Commodity Insights (spglobal.com)
1 tykkäys
Kun katselee tällä hetkellä kiinalaisten hintoja, lähinnä BYD, Maxus, Nio, niin en kyllä näe mitään hinnoittelu etua Eurooppalaisiin verrattuna. Melko samoissa hinnoissa ovat. Täytyy myös huomata mitä rahalla saa, esim. Maxus on melko karvalakki eurooppalaisiin verrattuna. Jos kuitenkin käy niin että Kiina alkaa uhkaamaan Euroopan autoteollisuutta, niin uskon että tullimaksut nousevat EUn ulkopuolelta tulevia autoja kohtaan. Olisi liian iso menetys Saksalle jos Kiina pilaisi sen autoteollisuuden.
6 tykkäystä
Onko tästä tietystä aikataulusta mitään ennustetta tai laskelmiin perustuvaa selvitystä?
1 tykkäys
Tavoite olisi pitkälti 43% vähennys hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa hiilipäästöjen neutraalius 2050 mennessä globaalisti. Luonnollisesti eri teollisuudenalat tulevat etenemään hivenen eri vauhtia riippuen siitä miten helppoa/vaikeaa tuo tavoite on saavuttaa.
Nämähän löytyvät täältä Climate Change - United Nations Sustainable Development
Ja se mihin uo perustuvat on pitkälti ilmastopaneelin laskelmia: IPCC — Intergovernmental Panel on Climate Change
Ja aika moni yritys globaalilla tasolla on sitoutunut Science Based Target mukaisiin tavoitteisiin ja tekevät työtä omalta osaltaan näiden eteen: Companies taking action - Science Based Targets
Nämä tuskin ovat aivan uusia käsitteitä?
Mutta tässä ollaan karkaamassa melko kauas meidän eduskunta vaaleista, jotka käytiin jo. Toki hallituksen muodostus on vielä kesken ja siellä tämä ilmastotavoite on niitä kynnyskysymyksiä.
6 tykkäystä
Onko SSABn Hybrit edes täydessä tuotannossa 10 vuodessa? Jossain esityksessä oli tavoite 2030, ei tarvita kovin kummoista viivästystä niin ei 10 v ole vetyterästä vielä kellään täydessä käytössä
Muutaman kanssa tullut vastaan. Aikataulut heittelevät paljon, sillä vielä eI ole edes standardisoitu että miten hiilijalanjälki tuotteelle lasketaan.
Vaatimukset eivät ole vielä pakollisia, mutta joissakin uusissa projekteissa toimijoiden valinnassa ensimmäisenä valintakriteerinä saattaa olla jo hiilijalanjälki.
Samaisessa sarjassa laittoi vähän naurattamaan sellainenkin pikku juttu, että kumman paljon he käyttivät kaikenlaisia teollisia tuotteita, vaikka olivat olevinaan omavaraisia. Eivät itse omin kätösin kaivaneet maasta hiekkaa ja muita tarpeita, valmistaneet itse omaa lasiaan, josta sitten olisivat puhaltaneet ne hillopurkkinsa. Koko elämä oli muiden tekemisten varassa. Niin tosiaan, vuokralla, jostainhan se vuokrarahakin tuli. Ja ihan satavarmasti olisivat erittäin epäomavaraisesti soittaneet pelastajat apuun kännykällä, jos olisi tullut onnettomuus puita pilkkoessa. Tai joku paha tauti tms.
Että sehän oli sellainen fiilistelyohjelma yhdenlaisesta elämäntyylistä. Viihdettä.
Regulaatio arvatenkin menee siihen suuntaan, että Kiinan halpa teräs ei pääse EU:n markkinoille. Onhan siellä rajoituksia nytkin. Se vaan, että kun EU-alueella teräksestä tehtyjen tuotteiden hinnat nousevat vastaavasti, niin niiden myyminen EU:n ulkopuolelle voipi sakata.
2 tykkäystä
Itsellä jonkin verran näkemystä laivanrakennusteollisuuteen ja jos nyt jotain voi todeta niin Viking Glory on ensimmäinen kiinassa rakennettu risteilijä itämerellä, ties koko euroopassa. Tuossa se puksuttaa turku-tukholma väliä. Tarkkoja numeroita ei tiedä, mutta hinta oli halvempi kuin näissä jotka turun telakalla on rakennettu (Grace).
Että luottavaisin mielin kohti tulevaa, kun saadaan suomi-risteilijöiden hinnat ylös vety-teräksellä. Laivat menevät 95% ulkomaille, valtaosin karibialle tai muualle “lämpimään”. Royal Caribbean kun ostaa seuraavaa laivaa bahamalle niin mahtaako maksaa ylimääräiset vety-tonnit, kun ottaa huomioon että laivat ovat luokkaa 100 000 tonnia terästä. Siinä alkaa kilohinnalla olemaan merkitystä. Samaan aikaan aasiassa risteilijärakennus on kovassa nousussa.
Taitanee laivanrakennus vihreä siirtyä aasiaan. Siellä se jo suurelta osin toki onkin jo.
1 tykkäys
Pakko korjata tuossa viestissä olevia virheitä.
Syy miksi laivat rakennetaan Kiinassa on tosiaan halvempi hinta. Tämä tulee pääasiassa työvoimakustannuksista (toki teräksen hintakin on halvempi, koska voluumit Kiinassa suurempia).
Viking Glory ei ole Itämeren ensimmäinen Kiinassa rakennettu automatkustaja alus. Gotlandsbolaget hankki jo vuonna 2003 nykyisin M/S Drotten nimellä kulkevan aluksen Guangzhousta.
Ja kannattaa tutustua mitä Meyer Turun telakka puuhaa, koska he nimenomaan tavoittelevat EU rahoitteisella Necoleap projektilla täysin hiilineutraalia risteilyalusta ( Ecosystem for developing a climate-neutral cruise ship - NEcOLEAP). Miksi telakka tällaista tavoittelee? Koska asiakkaat vaativat kehitystä tähän suuntaan.
8 tykkäystä