“Velkavetoinen politiikka” on vähän pakko jos hanskaa pandemiaa, ollaanko oikeasti niin tyhmiä me suomalaiset, että tämä on se pääjuttu millä kokoomus kampanjoi ja jengi äänestää heitä?
Poliiseja lisää = halutaan hoitaa yhteiskunnan oireita eikä ratkaista sosiaalisia ongelmia juuritasolla
Tulin eilen Tokyosta ja luin Japan News-lehteä, siinä sanottiin että Japanin budjetti on ylijäämäinen. Ja siellä on edelleen osittaiset rajoitukset, ja maa avautui täysin turismille vasta viime lokakuussa. Mitä siellä tehdään, mitä me ei tehdä? =Valtava vientiteollisuus… Toki puhumattakaan myrkyllisestä työkulttuurista. Haluaisin puolueilta ajatuksia siitä, miten vientiteollisuutta edistettäisiin ja innovaatiokykyä.
Aluksi EU:n piti olla ennen kaikkea taloudellinen liitto, jonka piti lisätä siihen kuuluvien maiden taloudellista dynamiikkaa ja hyvinvointia. Joku voi olla eri mieltä ja varmasti laskelmiakin voidaan esittää, mutta jos verrataan EU:ta vaikkapa USA:aan ja aika moneen muuhun EU:n ulkopuoliseen länsimaahan, ei EU kyllä ole osoittautunut miksikään talousmoottoriksi. Joku saattaisi pitää jopa jarruna.
Kun EU:ta kritisoi taloudellisena instituutiona, EU:n kannattajat osaavat kertoa, että oikeastaan talous ei olekaan pääasia vaan rauha Euroopassa EU:n ansiosta. Ei toteutunut. Mutta saattaa olla, että EU:lla oli jokin osa Euroopan rauhan takaajana, kuka tietää? Mutta se on varmaa, että jos oli, ei ole enää. Ainakaan sotilaallisessa mielessä verrattuna Natoon.
Toki, mutta et voi vakavalla naamalla väittää että kaikki tämä otettu velka on otettu tarpeeseen ja mennyt kriiseihin? Velanotto aloitettiin tämän hallituksen toimesta heti ennen yhtäkään kriisiä, ja rahaa on syydetty niin ulkomaille kuin Suomen sisälläkin valtavasti turhuuksiin, ilman mitään yritystä edes hoitaa rahoitus osittain leikkaamalla toissijaisista menoista.
Onko joku väittänyt että Kokoomus ei ottaisi velkaa? “Mutku Kokoomus” on kulunut argumentti puolustamaan huonosti hoidettua taloutta, tai ylipäätään mitään.
Aivan, investoituna velka on hyvä. Tätä ei juuri ole vaan tapahtunut viimeaikoina. Kaikki on yritetty korjata syytämällä rahaa ongelmaan, ei investoimalla ongelman korjaamiseksi.
Suomen velkaisuutta ei kuulu verrata kansainvälisesti, vaan oikea vertailukohde on muut pohjoismaat. Muihin pohjoismaihin verrattuna Suomen velkaisuuden kehitys ei ole kovinkaan mairittelevaa.
EU:ta tai oikeammin sen esiasteita ei perustettu estämään Ukrainan ja Venäjän välistä sotaa, vaan Saksan ja Ranskan välinen konflikti. Tämä voi tuntua nykynuorisosta oudolta, mutta tilanne oli 1940-luvun lopulla Euroopassa täysin erilainen. Sitä ennen Länsi- ja Keski-Euroopan maat olivat säännöllisesti sotineet toisiaan vastaan. Rauhanprojektina EU on siis onnistunut erinomaisesti. EU-maat ovat toki riidelleet lähes kaikesta mahdollisesta, mutta eivät enää asein.
Vaihtoehtoisen historian kulku on aina arvailua ja jossittelua, mutta ei EU isossa kuvassa ole ollut mikään fiasko. Paljon siinä on toki korjattavaa ja olen itsekin kriittinen monessa asiassa EU:ta kohtaan, mutta ei ole mitenkään itsestäänselvää, että Euroopan asiat olisivat menneet paremmin ilman EU:ta.
Tanska on jokseenkin vertailtavissa Suomeen. Ruotsissa tuplasti väkeä ja Norjassa öljyä.
Tanskassa puolet vähemmän valtiovelkaa, mutta tanska on taas maantieteellisistä syistä paremmassa asemassa kuin Suomi (Euroopan suurin talousmahti naapurina ja muu mannereurooppa hyvin lähellä, sekä lähes olematon puolustus tietyistä syistä).
Politiikassa meillä olisi opittavaa esim. Työttömyysturvan saralla, hyvä suhde keppien ja porkkanoiden välillä.
Eduskuntavaalit ovat erittäin tärkeä vedenjakaja ‘ei tippa tapa’ -velkamentaliteetin ja tolkun toiminnan välillä.
Sipilän hallituksen aikaiset hurjat säästöt ovat säästöjä lähinnä jos säästöiksi kokee sen ettei rahaa kulu yhtä paljon vs BKT kuin ennen.
Nykyhallituksen jälkeen velkaantumisen projektio on vahvasti nouseva, ja menojen kasvattaminen mitään karsimatta johtaa hallitsemattomaan jos - ja kun - jotain yllättävää tapahtuu.
Sanotaan että poliitikko tietäisi mitä pitäisi tehdä mutta sitten häntä ei valittaisi uudestaan. Epäilen että tietäisi, mutta toivon että ymmärtäisi priorisoinnin. Kaikkea vanhaa kivaa ei voi maksaa jos uutta kivaa luodaan, tai jos tulee jotain uutta tarpeellista kuten koronarokottaminen ja puolustusvoimien aseistuksen uusiminen.
Yksityistalouksia ja yrityssektoria kahlitsevat talouden lainalaisuudet, mutta miten julkiseen talouteen saisi jotain rotia? Toisten rahoilla voi operoida luovemmin, seuraavaa luottamuspaikkaa kansalaisilta ostaen.
Kannatusarvioiden perusteella ei toimivaa kokoonpanoa oikein millään löydy. Ei voi oikaista kuin joko porvarihallitus tai sinipuna ml Marinille palkkiovirka (vienyt työmiesaatteen valtiososialismiin). Liberaaleilla ja Korjausliikkeellä kannatettavia ajatuksia mutta pienpuolueille ääni menee käytännössä ns hukkaan (äänikynnyksen alle) tai haittaan (viime eduskuntavaalit Liike Nyt vei käytännössä Kokoomukselta suurimman puolueen aseman)
Tuossa on valtion budjetista. Vilkaisin nopeasti vähän lukuja, kun en ole perehtynyt asiaan ja aivan kirjaimellisesti järkytyin. Eli, valtion budjetti vuodelle 2023 on 25% enemmän kuin edeltävlle vuodelle!
Valtion talousarvioesitys vuodelle 2023 on noin 81,3 mrd. euroa, joka on noin 16,4 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2022 varsinaisessa talousarviossa. Talousarvion kasvu aiheutuu erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta, jonka seurauksena valtion budjettitalouden menojen taso nousee koko vuoden tasolla noin 14 mrd. eurolla. Venäjän hyökkäyssodan vuoksi päätetyt toimet lisäävät valtion menoja runsaalla 2 mrd. eurolla vuonna 2023.
Olemmeko sodassa, tuliko superkorona vai mikä? No ei tullut. Tuli SOTE. Venäjän sota, Korona ja Suomen asehankinnat on peanutseja meidän SOTE uudistukseen! No, onneksi kyseessä on kertakulu, eikös?
No ei ole kertakulu! Mikäli ymmärrän tämän ao. kappaleen oikein, terveydenhuoltoa maksetaan joka vuosi 13,9 Mrd eurolla enemmän kuin ennen SOTEa! Mitä tämä tarkoittaa? Eli jokaista Suomen asukasta kohden valtion meno nousee 2527 eurolla. Joka vuosi. Pysyvästi. Työllisten määrä Suomessa 2022 oli 2 619 000 henkeä. Eli paine on yhden työllisen tehdä valtiolle 5307 euroa lisätuloa vuodessa, jotta tämä SOTE saadaan kustannettua. Siis joka vuosi hamaan tulevaisuuteen.
Menojen kasvua selittää ennen kaikkea sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus. Uudistuksen seurauksena budjettitalouden menojen taso nousee pysyvästi n. 13,9 mrd. eurolla. Vuoden 2023 osalta vaikutus on kuitenkin pienempi, n. 12,1 mrd. euroa, sillä hyvinvointialueiden tammikuun 2023 rahoitus maksetaan jo joulukuussa 2022.
Luojan kiitos maksetaan tänä vuonna vain 12,1 miljardia enemmän kuin viime vuonna, ehdin jo huolestua.
No niin. Minulla ei ole asiantuntemusta ja tietoa perehtyä, miksi SOTE on tehty, ehkä se oli täysin välttämätön uudistus, jota ilman Suomi olisi tuhoutunut, joten se on vain sitten maksettava “jotenkin”. Mutta koska olen veronmaksaja ja kontolleni tulee tuottaa joka vuosi 5307 euroa lisätuloa valtiolle “jollakin tavalla”, haluaisin kyllä tietää, mitä minä tällä saan? Mitä tämä SOTE tekee paremmin kuin miten asiat hoidettiin ennen? Muistan kuulleeni, että SOTE:n pitäisi tarjota säästöjä, kun tehdään suurempia alueita, tms. mutta eihän tämä siltä näytä? Vai onko tuo “Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus” sitten sellainen toimenpide, joka tuo lisää tuloja valtiolle tai jollakin toisella tavalla säästää menoja? Vai tuleeko se kaiken vanhan kustannuksen päälle?
Ylen 2021 artikkelin mukaan SOTE:n piti todentotta tuoda säästöjä. Tämäkin artikkeli kertoo optimistisesti, että veronmaksajien lisäkustannus olisi “vain 6,4 miljardia euroa”. Tämän artikkelin mukaan tuo 6,4 miljadia olisi jaettu 8 vuoden ajalle.
Soten lisärahantarve on 6,4 miljardia euroa kahdeksan ensimmäisen vuoden aikana sen jälkeen, kun sote alkaa eli vuonna 2023.
Siitä sitten korotetaan kuntaveroa 5 prosenttiyksikköä. Eli jos sinulla on nyt 20% kuntavero, jatkossa on 25% kuntavero. Tämä siis vuoden 2021 laskelman mukaan.
Laesterä on laskenut, että kuntaveroksi muutettuna 6,4 miljardia tarkoittaa viiden prosenttiyksikön korotusta. Veronmaksajien keskusliiton mukaan viisi prosenttiyksikköä merkitsee keskituloiselle 1 800 euroa lisäveroja vuodessa.
– Saattaa olla, että summa on kaiken lisäksi laskettu hieman alakanttiin, arvioi Kanta-Hämeen sotemuutosta vetävä Jukka Lindberg.
No shit, Sherlock! Nyt on jo todettu, että kustannus onkin yli tuplat tuosta 6,4 miljardista, eli 13,9 miljardia. ja sen sijaan, että olisi 8 vuoden aikana, ilmeisesti joka vuosi? Nostetaan kuntaveroa samalla sitten 50 prosenttiyksikköä. Milläs me muuten tämä maksetaan?
Osaisiko joku selittää, sillä nyt olen hyvin vihainen veronmaksaja, sanoisin jopa että rahvaanomaisesti “Bloody pissed off”. Suomea voidaan kohta markkinoida maailman kommunistisimpana kapitalistisena valtiona, kun veroaste lähentyy 100 prosenttia, jotta saadaan meidän SOTE kustannettua. Oikea Pomperipossa -valtio tosiaan!
Kiitos! Eli tilanne ei ole aivan niin kauhea. Peljästyin suotta, tai ehkä vain melkein suotta. Jotta vaivalla tehty huuto-itku-potkuraivarini ei menisi aivan hukkaan, todettakoon, että Soten piti aivan oikeasti säästää rahaa ja nyt kustannukset ovat paisuneet miljardeilla. Tämänkään rahoitus ei liene vielä selvillä? Velkaa kuitenkin otetaan tänä vuonna lähes 9 miljardia euroa.
En ole mikään sote-fani, mutta sellainen huomio on pakko nostaa, että sote-mallista riippumatta sote-kulut tulisivat nousemaan tulevina vuosina reippaasti. Tämä näkyy ihan maamme väestöpyramidistä.
Toki jotkut mallit voivat olla kustannustehokkaampia kuin toiset, mutta se on kaikki ihan peanutseja, kun suhteuttaa hoitoa kaipailevat suuret ikäluokat työtätekeviin yhä pienempiin ikäluokkiin.
Itse huoli on kyllä todella perusteltu! Säästöjä minunkin mielestäni pitäisi aikaansaada, mutta hallitushan on päättänyt toisin: säästöjä ei tavoitella, vaan ensi sijassa parannuksia nykyiseen toimintamalliin. Ja kustannuksiahan tulee mm. palkkaharmonisaation kautta, kun hoitajien palkat nousevat tuntuvasti.
Hieman mutkat suoraksi vetäen viime hallituskaudellahan SDP ja vasemmistoliitto marssitti perustuslakivaliokuntaan asiantuntijat, joiden lausuntojen pohjalta todettiin, että Sipilän hallituksen esittämät säästöt olivat perustuslain vastaisia. Hieman poleemisesti totean: koska se olisi aiheuttanut vaaran, että jonkun heikossa asemassa olevan asema olisi heikentynyt lisää. Voi huokaus. Hieman ehkä huojentaa kuitenkin se, että tämä ei ollut ainoa eikä tärkein syy, miksi sote ei läpäissyt perustuslakivaliokunnan seulaa.
Vuoden 2023 budjettitaloudessa sote ei käsittääkseni lisää menoja kuin tiettyjen kertaluonteisten menojen osalta. Kaikki raha on revitty kuntien verotulojen pienennyksestä. Mutta huolet soten talousvaikutuksista ovat kyllä vahvasti perusteltuja: hyvinvointialueiden itsensä mukaan nykyiset budjetit tullaan ylittämään ja lisää rahaa tarvitaan. Puhumattakaan tulevien vuosien kulupaineista. Pidemmällä aikavälillä on eksekuutiosta kiinni, saadaanko tuottavuutta myös kehitettyä uudella hallintomallilla. Emme tiedä, mutta huolissaan saa olla.
Eduskuntavaaleissa 2023 yksi mielenkiinnon kohde on seurata liberaalipuolueen menestystä. Olen itsekseni arvioinut, että mainetta ja julkisuutta nauttineesta ohjelmatyöstä (#leikattavaalöytyy) huolimatta puolueella on eri syistä hyvin marginaalinen kyky kerätä vaalimenestystä. Näistä tietysti olennaisimpina ns. taktinen äänestäminen sekä ehdokasasettelun kepeys.
Puolueen parhaimmat mahdollisuudet läpimenolle löytyvät varmasti Uudeltamaalta, jossa äänikynnys on matalin. Kyseessä vaalipiiri, jossa minäkin perävantaalaisena äänestän. Tänään huomasin myös, että ehdokaslistalle on saatu muutama tunnetumpikin nimi, erityisesti siis Matti Muukkonen ja Sanna Kurronen, joilla on kyky… no ainakin villitä kansaa twitterissä. Helsingissäkään lista ei ole täynnä tuiki tuntemattomia, mutta valtakunnallisesti katsottuna puolueen ehdokaslistat ovat kyllä aika vaatimattoman näköiset.
En ole tehnyt rajapinta-analyysejäni, mutta Uudellamaalla tulee kyllä mielenkiintoinen tilanne, kun Liike Nyt tavoittelee toista paikkaansa ja Liberaalit ovat mielestäni aika samanlaisessa maastossa tavoittelemassa ensimmäistään. Vai pystyykö kokoomus patoamaan eilen virallisesti avatulla vaalikampanjallaan talouskuria kannattavien paon muihin puolueisiin? Ainakin talous oli pantu agendan ykköseksi kampanjassa. Mielenkiintoisia aikoja edessä.
Kunnallisveroprosentit muuttuvat vuoden 2023 alussa historiallisesti. Sote-uudistuksen rahoituslaki määrää, että Manner-Suomen kuntien tuloveroprosentit laskevat 12,64 prosenttiyksikköä vuonna 2023 ja vastaava summa siirtyy valtion verotukseen. Manner-Suomen kunnat eivät voi siis muuttaa vuoden 2023 kunnallisveroprosenttejaan.
@Karibu Jos huomaa että luvuissa on yli kertaluokan heitto kannattaa aina ensiksi tarkistaa luvut. Toivoisin että ainakin toimittajat käyttäisivät tätä nyrkkisääntöä.
Moni (en tarkoita karibua) tuntuu odottavan että soteuudistus tulee parantamaan hoitoon pääsyä ja laskee asiakasmaksuja, ja niin osa poliitikoista antaa ymmärtääkin. Ottaen huomioon demografisen kehityksen, todellisuutta lienee kuitenkin se että sillä lähinnä estetään palvelujen romahtaminen ja hidastetaan kulujen nousua.
“IS esitti kumman kaa -kysymyksen lähes kolmellekymmenelle kokoomusvaikuttajalle viikonloppuna kokoomuksen vaaliristeilyllä. Vain pari vastasi sydämen sykkivän Sdp:lle. Huomattavasti useampi vastasi perussuomalaiset. Kokoomuksen kentällä on tapahtunut siirtymä, jossa perussuomalaisista on tullut ykkössuosikki hallituskumppaniksi. Toiset näkevät kuitenkin, että Sdp olisi turvallisempi vaihtoehto.”
"Kokoomuslaisia karmii ajatus siitä, että demarit pääsisivät sanelemaan jälleen ehtonsa hallitusyhteistyölle. Neuvottelutaktisista syistä perussuomalaiset halutaan pitää vaihtoehtona. Tämän ymmärtävät ja hyväksyvät hekin, joiden mielestä perussuomalaisten hallitusovi pitää pitää kiinni. "
Meidän velkaantumisaste ei ole edes kansainvälisesti katsottuna niin paha kuin luulisi keskustelun perusteella.
