Näissä vaaleissa Vaasan vaalipiirissä on poikkeuksellinen tilanne, kun kepulla on ehdolla kolme tämänhetkistä ministeriä, mutta puolueen paikkamäärä pudonnee kahteen. Yksi ministeri siis todennäköisesti putoaa, eikä kukaan voi olla varma paikastaan.
Yksi näistä kolmesta ministeristä on Mika Lintilä, joka on tällä hetkellä hyvin erikoisen kohun keskellä – kohun, jonka siemenperuna kylvettiin viikko sitten torstai-iltana kello 19:32. Tuolloin Mikko Kärnän puhelin värähtää. Lintilä on lähettänyt noin 80 kepulaista sisältävään virallisehkoon ”Salityön tuki” -WhatsApp-ryhmään meemin pääministeri Sanna Marinista ja demareiden varapuheenjohtaja Matias Mäkysestä. Kärnä reagoi heti, kirjoittaen vain neljä minuuttia myöhemmin, että kuva on sinänsä hauska, mutta ei hänen nähdäkseen kuulu tähän ryhmään, varsinkaan ministerin jakamana.
Noin kaksi tuntia myöhemmin Lintilän valtiosihteeri lähettää ryhmään tiedon, että Lintilän tili on ilmeisesti jotenkin hakkeroitu. 40 minuuttia myöhemmin Lintilä itse kirjoittaa ryhmään tiedoksi, että hänen tilinsä on ilmeisesti kaapattu. Kärnä kysyy välittömästi, miten Lintilä voi käyttää kaapattua tiliään. Lintilä ei enää vastaa.
Seuraavana aamuna Iltalehdelle vuodetaan kuvakaappauksia ryhmästä. Iltalehti pyytää Lintilältä kommenttia, saamatta heti vastausta. Tunti yhteydenoton jälkeen Lintilä mainitsee eräässä seminaaritilaisuudessa, että hänen WhatsApp-tilinsä napattiin edellisiltana, mikä tuo haasteita hänen päiväänsä. Lintilän mukaan tililtä oli lähtenyt mielenkiintoisia viestejä hänen nimissään. Lintilä mainitsee hiljattaisen Afrikan matkansa hakkeroinnin potentiaaliseksi aikaikkunaksi. Hän keventää vielä hieman loppukaneetilla ”pientä jännitystä peliin”.
Eduskunnan tietoturvatiimin ratkaisu on lähettää puhelin alihankkijalle selvitykseen. Asiantuntijoiden mukaan tämä on merkki siitä, ettei tiimi ole kovin huolissaan asiasta. Samaan aikaan ainakin Hesari ja Iltalehti alkavat avoimesti kyseenalaistaa Lintilän kaappausväitettä. Yhden kesyn meemin lähettäminen ministerin oman puolueen ryhmään ei yleisen elämänkokemuksen mukaan vastaa lainkaan sitä, mitä tunkeutujilla yleensä on mielessä: vakoilla puhelinta paljastumatta. Kummastusta herätti myös tilin äärimmäisen nopea palautuminen Lintilän haltuun. Nämä kummallisuudet luultavasti selittivät tietoturvatiimin leppoisuutta.
Äsken Lintilä piti tiedotustilaisuuden jossa kertoi selvityksen osoittaneen, ettei tiliä ole kaapattu. Hänen mukaansa tilin rinnakkaiskäytttöä ei voi kuitenkaan poissulkea. Asiaa selvitetään vielä Metan kanssa. Lintilän mukaan hän oli illallisella viestin lähtiessä, puhelimen ollessa hänen pikkutakkinsa taskussa. Kukaan ei siis fyysisesti voinut sillä hetkellä käyttää puhelinta. Lintilä painotti useasti, ettei ole lähettänyt viestiä.
Mitä on tapahtunut? Jaetaan skenaariot ensin karkeasti kahteen koriin: joko Lintilä puhuu totta eikö siis ole itse lähettänyt viestiä, tai hän valehtelee ja on lähettänyt sen.
Mietitään ensin skenaariota, jossa Lintilä puhuu totta. Hän on ollut pitkin viikkoa niin perinteisen median kuin somen riepoteltavana epäuskottavalta kuulostavan selityksensä vuoksi. Kohu vaikuttaa hänen läpimenomahdollisuuksiinsa ainakin jonkin verran. Millainen olemus Lintilällä voisi arvella tässä skenaariossa olevan? – Ajattelisin että helvetin vihainen, skarppi, taistelunhaluinen. Jumalauta! Tämä asia muuten selvitetään juuriaan myöten, minä haluan tietää kuka tämän on tehnyt! Ja te siellä mediassa, sinä olet avoimesti väittänyt minua valehtelijaksi, ja sinäkin Haapala virnuilet siinä. Kuunnelkaa tarkasti: Asia selvitetään ja sitten alkaa pohdinta median vastuusta. Minua on käsitelty törkeästi.
Lintilän olemus ei ollut tällainen. Kaikki hänen olemuksessaan huokui kiusaantuneisuutta, hän jopa sanoi, että kaikki tämä on ollut kiusallista. Hän takelteli sanoissaan ja oli alistuneen oloinen. Hän ei esittänyt mitään kritiikkiä häntä valehtelijaksi vihjaavan median suuntaan.
Toisessa skenaariossa Lintilä lähetti aiemmin viikolla saamansa meemin väärään ryhmään. Hän pelästyi asiaa, varmaan liioitellen mielessään meemin rajuutta. Sehän ei ole raju. Jos hän olisi sanonut että ”oho, tulipa mokattua, anteeksi kaikille. Tyhmä meemi ja vahingossa lähetin”, asia olisi tietenkin kuollut heti. Vaikka se oltaisiin vuodettu medialle, Lintilä olisi vain toistanut pahoittelunsa ja ketään ei kiinnosta asia sen jälkeen.
Lintilä kuitenkin pitää asiaa kiusallisena ja keksii hätävalheen. Lintilä ei ole IT-alan asiantuntija. Hän on nähnyt otsikkotasolla, miten joiltakin on kaapattu esimerkiksi Twitter-tilejä. Seuraavana aamuna asia vuodettiin lehdistöön. Tässä skenaariossa Lintilä on juuri silloin perjantai-aamuna vedenjakajalla. Nyt on vihoviimeinen mahdollisuus sanoa, että ”itse lähetin, pidin asiaa kiusallisena ja sanoin tyhmästi, että olisi muka tili kaapattu. Pyydän anteeksi. Väsymys painoi”. Tässä tapauksessa Lintilä olisi saanut paheksuntaa osakseen. Vaikea sanoa kuinka paljon.
Lintilä päättää pitää kiinni tarinastaan. Nyt ollaan tilanteessa, jossa hän ei voi enää perääntyä väitteestään. Ongelmana on, että mikäli Metan selvitys sulkee pois kaiken muun kuin sen että viesti on lähetetty Lintilän laitteesta klo 19:32, ja Lintilä on itse sulkenut pois sen, että joku muu olisi päässyt laitteeseen silloin käsiksi, media voi yksinkertaisesti todeta, että Lintilä valehtelee.
Odotellaan siis Metan selvitystä. Mikäli todennäköisin selitys osoittautuu oikeaksi, tämä on kyllä äärimmäinen esimerkki kohusta, joka alkaa aivan nollanarvoisesta, tai korkeintaan pikkuriikkisen kiusallisesta asiasta, mutta jossa huippupoliitikko välttääkseen tämän pienen kiusallisen hetken alkaa valehdella, eikä pysty enää päästämään siitä irti. Lopulta kohu on sataprosenttisesti siihen valehtelemiseen liittyvää, itse asia on täysin sivuseikka.