Ei toimi. Tuo ei muuta viestini ekaa pointtia:
Ongelman ydin siis mielestäni on, että en usko eduskunnan muokkautuvan mieleiseeni suuntaan, koska yli 50% äänestää toisin.
No sitten kyllä jää nuo peräänkuuluttamasi toimintatavat kovin vähiin. Tai siis hyvin suomalaiseen tyyliin rajasit jo kaikki oikeat toimintatavat mahdottomuuksiksi eli jäljelle jää perinteiset:
a) jatka valitusta tympääntyneenä
b) opettele pärjäilemään tämänkin asian kanssa
Asianlaidan hyväksyminen on ehkä viisauden alku, koska tuulimyllyjä vastaan on turha taistella, don’t fight the fed, jne.
Yksi idea mikä tuli itselleni mieleen olisi ehkä lisätä omistuksia ns tuulari-firmoihin eli firmoihin missä tulonmuodostuksessa isona osallisena on kansan suuri enemmistö. Vaikkapa esim Tokmanni, OmaSP, Orkla, …
Tällöin voisi nauttia edes mahdollisesta tuotosta mikä tulee (pitkän lenkin kautta ja osittain) tietyllä tavalla sieltä poliittisen kentän toiselta laidalta.
Tuleeko muita mieleen?
Pitää hyväksyä tosiasiat ja toimia ajoissa. Päämäärää tärkeämpi on liike, jotta paskan osuessa tuulettimeen, on liikkumavaraa. Tarkoittaa vaivan näköä ja ainakin aluksi epämukavuusalueella oloa. Historia on täynnä hyvinkin karmaisevia esimerkkejä, jossa ihmiset kyllä ovat tienneet, mihin suuntaan maa on ollut menossa, mutta eivät ole halunneet sitä uskoa eivätkä ole viitsineet toimia, ennen kuin on myöhäistä.
Melkoisen suurella todennäköisyydellä Suomi tulevaisuuden hyvinvointivaltiona, jossa elää länsimaisittain vauras kansa, on utopiaa. Mitään kahden vaalikauden talouspoliittista ohjelmaa, jolla Suomi saataisiin kasvuun, ei tule. Sen sijaan saamme merkittävästi nykyistä korkeammat tuloverot erityisesti säästäjille, yrittäjille, ehkä jopa ylemmille ansiotuloille. Välillinen verotus ja kaiken sortin omaisuus verotus kiristyvät niin ikään entisestään.
Ei tarvitse olla Einstein ymmärtääkseen mitä em. tarkoittaa ahkeruudelle, investoinneille, yrittämiselle, säästämiselle ja vaurastumiselle. Ja mitä näista vaikutuksista seuraa.
Ensimmäisenä tulee mieleen hyvänä liikeenä, että antaa olla, downshiftaa, tyytyy siihen mitä on, pitää hauskaa.
Jos kotikasvatus tai omat ambitiot eivät tuota mahdollista, niin sitten hyviä ensimmäisiä liikkeitä on perustaa säästöpossu ulkomaille. Vaikka kaverin kanssa yhdessä. Toiseksi aika tarkkaan kannattaisi harkita investointeja Suomessa kiinteän sorttiseen omaisuuteen kuten asuntoihin, asumiseen, mökkeilyyn sekä ammatti, startup ja yritystoimintaan.
Jne…
Itse aloitin varautumisen 2013. Säästöpossu, investoinnit kiinteään Suomessa minimissä, startupin lopetus, irtisanoutuminen… Täytyy sanoa, että ei kyllä yksikään liike kaduta. Kertaakaan eivät Suomen politiikot ja politiikka ole pettäneet. Päin vastoin, aina ovat odotukset ylittyneet ja suossa ollaan aina vain syvemmällä. (Edit. No Sipilä petti, mutta jo hyvissä ajoin ennen toisen vuoden päättymistä oli nähtävissä miten homma päättyy.)
Haapalan mukaan ykkönen on ollut aina pääministeri nykyisen perustuslain aikana. Kun mennään ajassa taaksepäin, niin esim. 1987 SDP oli kirkkaasti suurin, pääministerin paikan otti Kokoomuksen Holkeri.
Sitä koska suurin on jäänyt kokonaan ulos hallituksesta niin…jaa-a
Edit edelleen: Suomessa hallituksen muodostajan asema on perinteisesti niin vahva, että jos tunnustelijan kysymyksiin ja ehdotuksiin vastaa kielteisesti on “vastuun pakoilija ja hallituksesta kieltäytyjä”, kuten 2011 kun PS ei suostunut tukemaan etelä-euroopan tukipakettia. Siitä tukipaketista ei puhuttu mediassa mitään, vain “vastuunpakoilusta” ja “Soini ei uskaltanut”.
Edelleen Haapala nostaa tuossa jutussa esille näkökohdan, että olisi aika erikoista, jos SDP jatkaa pääministeri-puolueena, jos Suomessa on selkeä “porvari”-enemmistö.
Tämä on hyvä argumentti, mutta ei valitettavasti toimi, koska Suomessakin on aivan liian typeriä äänestäjiä. Kuvitellaan tilanne, jossa meillä on puolue, joka olisi saanut oikeat vastaukset kaikkiin ongelmiimme: Soteen, maahanmuuttoon, työttömyyteen, eläkejärjestelmään, ilmastonmuutokseen, valtion velkaantumiseen jne. Tämä puolue lähtee ehdolle vielä poikkeuksellisen avoimin kortein ja kertoo nämä toimenpiteet, joilla kukin ongelma ratkaistaan. Yhteistä ratkaisuille on, että ne vaativat alkuun voimakkaita panostuksia ja kaikkien ongelmien ratkaiseminen laskisi jokaisen elintasoa lyhyellä aikavälillä, mutta kasvattaisi pitkällä. Esimerkkeinä:
Miksi eläkeläiset äänestäisivät tätä kaikkivoipaa puoluetta, jos he ovat jo etunsa pumpanneet eläkejärjestelmästä? Vielä kun vastapuolella oleva poliitikko lupaa vappusatasia vailla realismia?
Puolue menettäisi myös äänestäjiä työikäisestä väestöstä, joka mielummin maksimoi lyhyen tähtäimen etunsa vaikka heidän kokonaishyvinvointinsa elinkaaren aikana jäisi pienemmäksi. etc…
Lisäksi puolue menettää ääniä kun ihmiset äänestävät tuttujaan ja aina joku äänestää Paavo Väyrystäkin luoja ties mistä syystä.
Kuvitellaan, että puolue kuitenkin onnistuisi vakuuttamaan n. 20% kansasta ja pääsisi hallitukseen yhtenä suurista puolueista. Hallituksessa puolue kertoo viisautensa, jotka poliitikot ymmärtävät, mutta eivät halua niitä toteuttaa pelätessään äänestäjien reaktioita tilapäiseen elintason laskuun. Lisäksi he eivät pidä ajatuksesta, etteivät äänestäjät ymmärrä nyt tehtävien päätösten olevan tulevan hyvinvoinnin takana, vaan että kiitos lankeaa silloiselle hallitukselle, jossa ei välttämättä itse olla mukana.
Demokratia ei toimi, jos
Ehdokkaat voivat luvata mitä tahansa vailla seurauksia. Vastaava olisi lahjontaa, jos FIFAn presidenttikilvan ehdokas lupaa rahaa kaikille äänestäjille, jos hänet valitaan presidentiksi. Toisaalta lupauksen rikkominen täyttäisi petoksen tunnusmerkistöt. Antti Rinnettä ja SDP:tä ei ole tuomittu tai edes syytetty kummastakaan.
Äänestäjät ja sitä kautta poliitikot maksimoivat lyhyen tähtäimen etuja pitkän aikavälin etujen sijaan
Äänestäjät eivät ymmärrä milloin heille valehdellaan tai ymmärrä riittävästi syy-seuraus-suhteita.
Poliitikot preferoivat mielummin omaa poliittista uraansa kuin Suomen tulevaisuutta
Ihmiset eivät ymmärrä omaa parastaan
Näihin lääkkeeksi sopisi omasta mielestäni:
Äänestäjä-testi, jolla karsittaisiin kaikista pahimmat idiootit ja ideologistiset hörhöt kaikista leireistä
Ehdokastesti, joka vastaa Äänestäjä-testiä, mutta on vaativampi
Valtiolle perustetaan eduskunnasta riippumaton organisaatio, joka laskee jokaiselle eduskuntaan valitulle rehellisyyspisteet. Nämä pisteet tulevat julkiseen rekisteriin, josta ne voi tarkastaa kuka tahansa.
Eduskuntaan valitulla poliitikolla ei voi olla muita julkisia luottamustehtäviä. Tällöin ei tule kiusausta rakentaa ylimääräistä byrokratiaakaan.
Pidennetään eduskunnan kausi kestämään 6 vuotta ja edustajalla voi olla kausia maksimissaan 3. Näin saadaan vähennettyä nk. “vaalityötä”
Libien eduskuntavaaliohjelma on myös muuten julkastu Eduskuntavaaliohjelma 2023 – Liberaalipuolue
Huono idea mielestäni. Kuka tuon testin tekee? Vallassa oleva eduskunta? Eli se tekee testin, joka suosii itseään (=suurimpia puolueita). Demokratian kaikkein tärkein ja upein asia on se, että jokaisella on äänioikeus ja jokaisella on oikeus asettua ehdolle. Ja tätä ei pitäisi rajoittaa millään poliittisilla testeillä.
Kuka perustaa? Vallassa oleva eduskuntako? Tuollainen ei koskaan voi olla täysin puolueeton. Ja poliitikko saa ja voi luvata turhia. Äänestäjä puolestaan saa äänestää vapaasti valehtelijaa jos haluaa. Tämä on sitä samaa kategorista demokratiaa. Annetaan vapaan median nostaa esille valehtelut ja annetaan äänestäjien äänestää “väärin perustein” ketä haluavat.
Testin on siis tarkoitus olisi mitata ymmärrystä yhteiskunnasta, syy-seuraus-suhteista, taloudesta ja jopa poliittisesta historiasta jne. Se ei siis ole mikään vaalikone. Sen voisivat laatia vaikkapa ulkomaiset yliopistot.
Olen kanssasi samaa mieltä, mutta vain teoriatasolla. Käytännössä se on demokratian isoin heikkous, sillä äänestäjät tekevät kaikkea muita kuin parhaita, tai edes valistuneita valintoja. Yhteisistä asioista hakeutuu päättämään ihmisiä, joille en luottaisi edes ruohonleikkuria. Ja näitä sitten äänestävät ihmiset, jotka polttavat 5G torneja tai parantavat sairauksia juomalla hopeavettä. Ei kiitos.
Musta testi on täysin tuhoon tuomittu ja huono idea kaikella tavalla. Ja ihmisten typeryyteen auttaa se, että äänestäjiä on paljon (kaikki eivät äänestä Anoa) ja että meillä on edustuksellinen demokratia. Eli äänestäjä äänestää vain päättäjän, joka käyttää aikansa edustamiseen ja asioista selvän ottamiseen.
Ei ole testiä. Ei ikinä tule testiä.
Jos demokratiassa kaikki saa äänestää, niin miksi alle 18-vuotias ei saa äänestää? Niiden elämäänhän eduskunta vaikuttaa kaikista pisimpää. Mutta toisessa päässä ne, jotka eivät elä koko vaalikautta saavat kyllä äänestää.
Argumentti, että alle 18-vuotiaat eivät omaa riittävää ymmärrystä äänestää on huono ja sehän rajaa sit jo 80v+ pois, kun keskimäärin suomalaiset elää reilu 80-vuotiaiks ja viimisinä vuosina ihmiset harvemmin on aivan skarppina.
Tämä sama ongelma tulee tosin olemaan maisemanvaihdon jälkeenkin. Missään maassa ei klassinen liberalismi taida olla isosti suosiossa. Tai toki tämä on määrittelykysymys, koska onhan kaikki länsimaat todella liberaaleja verrattuna vaikka 1600-luvun yhteiskuntiin.
Koitan luottaa lähinnä siihen, että eri maat menevät eri vaiheissa sykliä. Joten aina löytyy joku jossain määrin sopiva paikka. Se on tosin vähän huolestuttava juttu, että löytyykö esimerkkiä, jossa maa olisi mennyt pitkään kohti pöhöttynyttä julkista sektoria ja nousevaa verotasoa, ja sitten kääntänyt suunnan? Thatcherin Iso-Brittannia ei mielestäni ole oikein tällainen tapaus, eikä Reaganin Yhdysvallat. Uusi-Seelanti taisi jotain tällaista tehdä onnistuneesti kerran, tai näin muistelisin kuulleeni?
Churchill taisi sanoa, että keskustelu keskimääräisen äänestäjän kanssa paljastaa demokratian heikkouden. Mehän elämme nyt tätä. Jotkut äänestivät nykyisen hallituksen valtaan…tosin keskusta huijasi myös omia äänestäjiään. Ei pelkkä äänestäjien vika.
"Kukaan ei väitä, että demokratia olisi täydellinen tai kaikkitietävä. Itse asiassa, on sanottu, että demokratia on huonoin hallintotapa, ellei mukaan lasketa kaikkia muita hallintotapoja, joita aika ajoin on kokeiltu.” Winston Churchill
Näinhän se on. Vähiten huono on paras ja vaihtoehdot katastrofeja.
Vaikka demokratialle ei ole hyvää vaihtoehtoa, ei se tarkoita sitä, että kun vain on demokratia, voidaan elää kuin siat pellossa vailla huolta huomisesta. Demokratia hoitaa aina kaiken.
Aika moni demokratia on muutttunut “ns. demokratiaksi” ja jopa totalitarismiksi.
Demokratiassa on kohtuullisen helppo ryssiä maan talous ja moni demokratia suoriutuukin taloudessa aika paljon huonommin kuin moni muu demokratia. Vuosikymmenestä toiseen. Ja eiköhän vahva talous ole aika hyvä tae, että demokratiallakin riittää happea. Taitaa olla aika harvassa köyhät maat, joissa demokratia loistaa.
Demokratia ei estä valitsemasta päättäjiksi huonoja johtajia/puolueita, mutta se antaa mahdollisuuden tehdä jopa hyvin erilaisia valintoja seuraavissa vaaleissa.
Demokratiaan on sisäänrakennettuna ongelmana äänestäjien mahdollisuus valita johtoon demokratian vastustajia, ehkäpä pahimpana esimerkkinä Hitler ja nykyaikaisena esimerkkinä Orban ja Fidez-puolue. Ongelma kärjistyy siinä kun demokraattisesti valittu puolue heittää demokratian roskakoriin, niin ei ole oikein keinoja palata entiselleen.
Mites Orban on demokratian vastustaja, kun hän toteuttaa kansantahtoa reilusti järjestytyissä (siitä voidaan olla mitä mieltä tahansa, että onko tahto järkevää vai ei) vaaleissa? Hänen politiikkansa on vielä harvinaisen suosittua kansan keskuudessa. Melkein Niinistömäisiä kannatuslukuja.
Se, että Orban on eri mieltä EU:n kanssa ei tee siitä vielä demokratian vastustajaa, mikä tuntuu olevan EU-federalistien lempitermi Puolalle ja Unkarille. Puolaa tosin ei nyt hirveästi viimeaikoina ole uskallettu arvostaa, koska maan konservatiivihallitus on ollut Ukrainan suurin tukija ja humanitaarisen avun antaja.
Puolan oikeistolaitos on esimerkiksi vielä kommareiden käsissä osin ja on ihan perusteltua murtaa se viimeinen neuvostoaikainen linnoitus pois maasta. EU tukee niitä kommarituomareita, koska se jarruttaa kansan valitsemien päättäjien uudistamaa lainsäädäntöä.
Omaa haluamaansa eduskuntaa ei tosiaan tule koskaan syntymään. Ja nyt vaalikonetta tehtyäni tajusin, etten saa eduskuntaan äänestettyä edes sellaista edustajaa, jonka haluaisin 
Sain vaalikoneesta sopivimmaksi Korjausliikkeen, Kristilliset ja Kristallipuolueen 
Tämä kristallipuolue piti googlettaa ja onkin todella diipeillä ajatuksilla liikkeellä, eli kristinuskoa ja luontaisia hoitomuotoja 
Ihmettelen noiden puolueiden sopivuutta, sillä olen eronnut kirkosta ja olen tieteen kannalla, en missään nimessä kannata luontaisia hoitomuotoja ja rokotevastaisuutta 
Oma ajatusmaailmani on jyrkkä maahanmuuttovastaisuus, yrittäjyys ja työllisyys, luonnonsuojelu, Natoon meneminen, sosiaalidemokraattisen puolueen kieltäminen ja blokkaaminen ulos kuten ruotsidemokraatit Ruotsissa. Liberaali talousmaailma ennemmin kuin Kokoomuksen korporaatiotalous.
Ihmisiä joille antaisin päätöksenteon ja jotka ovat arvomaailmani edustajia ja esikuvia, ovat:
Einari Vidgren, Jari Sarasvuo, Kyösti Kakkonen, Elina Valtonen, Sanna Kurronen, Jussi Halla-Aho, Jussi Heikelä ja Arto Koskelo
Öh? Orban nyt vaikka nuiji perustuslakiin muutoksen, joka kieltää muita kuin valtiojohtoista mediaa näyttämästä vaalimainoksia. Ajatteleppa jos Marin nyt nuijisi läpi lain, joka kieltää vaalimainostamisen muualla kuin Ylellä. Ei taitaisi vastata suomalaisen ajatusta demokratiasta.