Väestörakenne on myös muuttunut. Vuonna 1990 ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli Suomessa 38 000 eli 0,8% väestöstä. Kun taas vuonna 2021 ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrä oli 470 000 ja osuus 8,5% väestöstä. Maahanmuuttajat väestössä | Tilastokeskus
“Suomalaistaustaisia ovat kaikki ne henkilöt, joilla vähintään toinen vanhemmista on syntynyt Suomessa. Ulkomaalaistaustaisia ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.” Todellisuudessa ei-suomalaisten osuus on suurempi kuin tuo 8,5%.
Vaikka maahanmuutto lopetettaisiin, lisääntyisi ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä siltikin heidän korkeamman lapsiluvun ja suomalaisten maastamuuton vuoksi.
Esim. Sakari Puisto, Elomaata pidän hyvin epätodennäköisenä. Jos pitää esim. 6 nimeä löytää niin en pidä sitä mitenkään tekemättömänä paikkana. Samalla käytännössä Rydman tarvitaan jonkin valiokunnan puheenjohtajaksi.
Iltiksen juttu persun laskelmista on kovan luokan huumoripläjäys. Melkoiset kulut saat kohdistettu joka ikiselle väestöryhmälle kun huomioit ainoastaan menot.
Siellä on laskettu “humanitaaristen” maahanmuuttajien maksamat tuloverot ja heidän maksamansa ALV pois tuosta 3,5 miljardista. 121 miljoonaa euroa 100 000 henkilöltä. 1200€ per pää. Ilmeisesti tässä on laskettu kaikkien asuvan vastaanottokeskuksissa tms? Toimeentulotuella elävä ihminen maksaa jo pelkkinä alveina enemmän, kuin tuon 1200€ vuodessa.
Kyllähän noita tutkimuksia on muualla tehty, mutta niitä ei täällä päin ole liiemmin uutisoitu. Keräilin näitä jossakin välissä ylöskin takavuosina, mutta nyt ei valitettavasti ole suoraa linkkiä tarjota. Norjassa paikallinen tilastokeskus (SSB) laskeskeli jo kymmenisen vuotta takaperin, että ei-länsimaisten maahanmuuttajien elinkaarikustannukset ovat useamman miljoonan (NOK) luokkaa per lärvi ja somalialaiset oli muistaakseni tuplat tästä. Tuossa aiemmin viitatun Tanskan valtionvarainministeriön lukujen mukaan kallein ryhmä (Afrikan pohjoisosista, lähi-idästä ja mitähän siinä vielä oli) maksoi yhteiskunnalle yli 10 000 EUR per vuosi. Ja taisi tuossa meidän kotoperäisessä tutkimuksessakin olla mainittuna, että 2011 julkisen talouden nettovaikutuksessa per nuppi somalialaiset ja irakilaiset olivat kirkkaasti pakkasen puolella (somalialaisilla näemmä noin -13 850 EUR). Yhteinen tekijä näissä kaikissa tuntuu olevan, että ei-länsimainen maahanmuutto on keskimäärin pakkaspuolelle vetävää ja sitten vielä tietyt maanosat/kansalaisuudet erottuvat (negatiivisessa mielessä) erikseen. Yksittäisiä menestyjiä tietenkin löytyy kaikista kansalaisuuksista/ryhmistä, mutta lieneekin tarkoitus puhua maahanmuutosta laajempana ilmiönä.
Ja kysymykseen pitäisikö maahanmuuton olla keskeisin vaaliteema. Noh, tämähän on juuri sitä pohdintaa, jossa päätetään mikä itselle on tärkeää, minkälaisella aikajänteellä ja scopella asioita ajattelee jne. Omaa näkemystäni on vahvasti muokannut asumiseni Ruotsissa 90-luvun puolen välin nurkilla. Hallitsemattoman maahanmuuton (negatiiviset) vaikutukset olivat selkeästi nähtävissä jo silloin ja nyt myöhemmin on surullisena voinut mm. lukea lehdistä, kuinka entiset tutut asuinalueet ovat liittyneet näiden “erityisten haasteellisten asuinalueiden” (https://polisen.se/om-polisen/polisens-arbete/utsatta-omraden/) joukkoon.
Ruotsissa ei ongelmaan herätty ajoissa ja nyt tilanne lienee (on) jo monilta osin peruuttamaton. Verrattuna moneen muuhun poliittiseen kiistakapulaan, hallitsemattoman maahanmuuton virhettä ei voi enää tietyn pisteen jälkeen perua. Verrataan nyt vaikkapa taksiuudistukseen tms. joka voitaisiin (jos sen katsotaan toimivan huonosti) seuraavan hallituksen toimesta lainsäädännöllä perua ja oltaisiin taas takaisin vanhassa mallissa ja ongelmat poistuvat. Jopa muut hyvin pitkäkestoiset virheet (kuten Ruotsin puolustuskyvyn alasajo) voidaan vuosikymmenen ajanjaksolla korjata.
Minä pidän maahanmuuttopolitiikkaa Suomen kohtalon kysymyksenä sen hyvin moniulotteisten ja peruuttamattomien vaikutusten johdosta. Eikä tämä yhtään vähennä huoltani valtion velkaantumisesta, terveydenhuollon tilanteesta ja monista muista epäkohdista yhteiskunnassamme.
Löytyyhän tuolta sopivia, kun vähän perehtyy.
Kuten mainitsit, niin Purra ja Halla-aho ovat varmoja tapauksia, kuten varmasti myös Tavio. Sakari Puisto (filosofian tohtori) on äärimmäisen fiksu persu, Arja Juvonen on sote-puolen asioihin hyvin perehtynyt ja Leena Meri (varatuomari) sopisi vaikka oikeusministerin pestiin. Kyllä vaihtoehtoja löytyy ja muutaman mahdollisen jätin listan ulkopuolelle ja tiedä sitten ketä läpi pääsee vaaleissa.
Kierretään kuumaa asiaa lautasella, vaikka kaikki näkevät sen. Keksitään kaikkea muuta, että miten voidaan mennä eteenpäin, mutta ydinasia sivuutetaan joko tahallisesti asenteiden vuoksi tai tyhmyyttään. Tai jos vain ei ole kykyjä ihmisellä, vaan kapea näköala asioihin.
Julkisen talouden tasapainottaminen ja sotehuollon ongelmat eivät parane jos perälauta vuotaa. Saksalaisetkin osasivat tilkitä perälaudan Fortumin Uniper-kaupoissa. Perälauta kiinni ja varmistivat Uniperin hallitun haltuunoton.
Tähän olennaisen asian huomaamattomuuteen on oivaltava tarina. Sopii myös muutenkin suomalaisen yhteiskunnan probleemaan
"Suomalainen ja japanilainen yritys päättivät järjestää vuosittain soutukilpailun 8-miehisin joukkuein. Molemmat joukkueet harjoittelivat pitkään ja kovaa. Kun kilpailupäivä tuli, molemmat joukkueet olivat mielestään huippukunnossa, mutta japanilaiset voittivat ylivoimaisesti kilometrillä.
Tappion jälkeen suomalaisten joukossa vallitsi tappiomieliala. Yrityksen korkein johto päätti kuitenkin, että imagosyistä heidän olisi pakko voittaa seuraavan vuoden kisa. Näin ollen he asettivat projektiryhmän ratkaisemaan ongelmaa. Pitkien analyysien jälkeen ryhmä havaitsi, että japanilaisilla oli seitsemän soutajaa ja yksi mies peräsimessä kun taas suomalaisilla oli yksi soutaja ja seitsemän perämiestä.
Tässä kriisitilanteessa johto osoitti huomattavaa toimintakykyä. Päätettiin palkata konsultit tutkimaan oman joukkueen koostumusta. Muutaman kuukauden työn jälkeen asiantuntijat tulivat siihen johtopäätökseen, että joukkueessa oli liian monta ohjaajaa ja liian vähän soutajia.
Asiantuntijoiden raportin perusteella yrityksen johto teki välittömästi muutoksia joukkueeseen. Nyt joukkueessa oli neljä perämiestä, kaksi yliperämiestä, joukkueenjohtaja ja soutaja. Lisäksi soutajan motivoimiseksi kehitettiin bonuspistejärjestelmä.
-“Meidän on laajennettava hänen työnkuvaansa ja annettava hänelle enemmän vastuuta.”
Seuraavana vuonna japanilaiset voittivat kahdella kilometrillä. Suomalainen joukkue erotti soutajan huonoon työsuoritukseen vedoten, mutta maksoi kuitenkin bonuksen johdolle sen osoittamista ponnisteluista.
Ensi vuotta varten suomalaiset ovat nyt kehittämässä uutta venettä.
Näyttäisi pikaisesti vilkaistuna nämä Liberaalit tappavan lopullisesti maatalouden suomesta,markkinaehtoisuuteen vedotaan maataloustuotannossa,huoltovarmuuden verran tuettais mitä äkkiä katselin.Eipä taida nuokaan skenaariot kantaa jos ei nykyisetkään,oli siellä jotain järkevääkin eli ilmeisesti kannattavat perustuloa.
Lähes kaikki leikkaukset voisin allekirjoittaa Liberaalien ohjelmasta mutta yritystukien poistaminen kokonaan on minusta hyvin sinisilmäistä ideologiaa maailmassa jossa kaikki muut maat niitä jakavat. Ymmärrän kyllä tavoitteen mutta ei ole mitään järkeä laittaa Suomen yrityssektoria järjettömälle takamatkalle ja toivoa että muu maailma seuraisi perässä.
@Skorppar1 Jos viittasit minuun: En ole yritystuista hyötymässä itse millään tavalla. Päinvastoin olen lähinnä niitä rahoittamassa.
Hauska huomata sosiaalisessa mediassa yms kommentteja Liberaalipuolueen leikkauslistasta. “Muuten hyvä, mutta kunhan asiasta X(=minulta) ei leikata!”
Huomaa hyvin miten tämä kansa on lahjottu omilla rahoillaan. Ylipäätään kyse on pienpuolueesta, joten tälläisen listan tekeminen on valtavan hieno teko, jos edes osa toteutuisi niin iso peukku.
Itse tein aikoinaan samaa kunnes huomasin ettei ehdokkailla ole mitään merkitystä, vaan ainoastaan puoluejohdolla. Tänä vuonna vaihtoehdot rajoittunevat itsellä Liberaalipuolueeseen, Persuihin tai Korjausliikkeeseen.
En laskisi mitenkään hienoksi tai erikoiseksi teoksi näitä leikkauslistoja tai muutakaan ”repäisevää. Pienpuolueet voivat lähtökohtaisesti laukoa melkein mitä tahansa. Päätöksiä ei tarvitse laittaa täytäntöön kun ollaan ja pysytään marginaalissa.
Melkein mitä tahansa ei vaan ole lauottu, vaan leikkauksia ehdotetaan harkitusti niihin jotka eivät kuulu ydintoimintoihin. Osoittaa täten monien suurten(tai suurempien) puolueiden itkut mummojen heittämisestä hankeen vääräksi.
Mikäli pelkkä listan tekeminen osoittaa jo jotain vääräksi, niin helpolla päästään. Kuuta on oppositiosta helppo lupailla taivaalta, joskin tämä lista on monin verroin yksityiskohtaisempi ja siinä mielessä uskottavampi kuin esim. Persujen “varjobudjetit”. Tämän kaiken toteuttaminen olisi silkkaa mahdottomuutta, mutta tuskin sitä sellaiseksi on tarkoitettukaan.
Puolueet ovat aina äänekkäästi vaalien alla kertoneet leikkaavansa yritystuista, mutta lopputulos on aina sama. Hyvä esimerkki ovat risteilylaivayhtiöt, jotka alkavat uhkailla siirtyvänsä muiden lippujen alle ja hupsis, niin vain taas irtoaa vajaa pari sataa miljoonaa yritystukia. Näin on käynyt aina ja käy vastaisuudessakin, vaikka siellä olisi kuka puikoissa.
Suomea on hallinnut koko historiansa ajan samat kolme suurta puoluetta. Ainoat poikkeukset ennen viime vuosikymmenen perussuomalaisten rynnintää olivat muutamat kommunistien suonenvetovuodet. Tämä malli on nyt todella isoissa vaikeuksissa ja nämä vaalit tekevät siitä jo lähes mahdottoman.
Keskustan kannatus on niin surkea, että se ei voi toistaa 4 vuoden takaista idioottimaista temppuaan lähteä hallitukseen. On jälkikäteen täysin ilmeistä, ettei sillä ollut mitään asiaa lähteä asetelmaan, jossa se on käytännössä ollut äärivasemmistolaisen vähemmistöhallituksen tukipuolue.
Perussuomalaisia ei haluta EK:n kabineteissa hallitukseen, eikä haluta muutenkaan yhtään minnekään näiden kolmen suuren leirissä. Kehitysmaista tapahtuneen massamaahantuonnin subventio oli kuitenkin kolmelta suurelta massiivinen virhe, joka toi heille tämän n. 20 % vakaalla kannatuksella häiriköivän puolueen jakamaan valtaa. Ja se on painajainen, koska tämä sakki ei ole kurinalaista, eikä heidän tekemisistään voida sopia SAK:n, “aluepolitiikan” ja EK:n välillä. Joku voisi kysyä mitä Hakaniemessä, Etelärannassa ja keskustan leirissä oikein kuviteltiin, koska sama lopputulos on nähty tyyliä jokaisessa Länsi-Euroopan maassa.
Lopputuloksena galluppien perusteella “voittava” Kokoomus-EK joutuu sopimaan hallitusyhteistyöstä äärivasemmistoblokin, perussuomalaisten ja SAK-SDP:n kanssa. Käytännössä SDP on pakko valita, joka johtaa siihen että se saa enemmän valtaa kuin Kokoomus-EK haluaisi sille antaa. RKP toki saa paikan, koska kunhan kielivähemmistön etuihin ei kajota niin sille on muuten aivan sama mitä tapahtuu. Mutta siinäkin on vasta n. 45 % eduskunnasta ja sitten Kokoomus-EK joutuu tekemään valinnan persujen ja äärivasemmistoblokin välillä.
Riippumatta siitä kumman se valitsee, on seuraavat 4 vuotta Suomessa heikko ja riitainen hallitus. Perussuomalaisten suuruus ja luontainen oppositiohenkisyys pitäisi ratkaista rakentamalla vähemmistöhallituksia, jotka sitten sopisivat oppositiossa olevien perussuomalaisten kanssa että mitä tehdään. Mutta siihen ei haluta tasaiseen lepoisuuteen tottuneissa lobbari-piireissä, jotka haluavat palata kolmen suuren piirileikkiin jossa mikään ei muutu mutta kansa saa valita lempivärinsä neljän vuoden välein.
Mainitsemasi Perussuomalaisten luontainen oppositiohenkisyys pitäisi tosiaan ratkaista jotenkin. Liikkeeltä puuttuu uskottavuus, tai kuten Suomessa yleensä sanotaan valtiomiesmäisyys, kun se lähtökohtaisesti tahtoo räkyttää oppositiosta tai hallitukseen jouduttuaan lähtee kävelemään ensimmäisestä risauksesta. Tämä on todistettavasti kannatuksen kannalta voittava strategia, mutta ei sillä rakenneta menestyvää Suomea. Muut mainitsemasi valtablokit ovat vuoron perään käyneet hallituksessa syömässä periaatteensa ja saaneet ihan oikeasti ajamansa politiikan näkymään lainsäädännössä ja ihmisten elämissä. Siten tämä edustuksellinen demokratia toimii.
Ehkä vähän populistinen ajatus, että kaikki muut puolueet edustavat jotain kasvotonta etujärjestöä ja juuri Perussuomalaiset niin sanotusti ”kansaa.” Luulisi etenkin Inderesin foorumilla myös ymmärrettävän, että yritysten menestys on suoraan myös Suomen menestykseen vaikuttava tekijä ja se on kuitenkin se mihin esim. EK pyrkii.
Maahanmuutto on yhdellä tavalla tärkeimpiä vaalikysymyksiä, eli miten sitä saataisiin lisää. Työvoimapulasta varmaan kaikki ovat tietoisia ja työvoimapula koskee nykyään jo ihan jokaista sektoria ja miltei jokaista tehtävänimikettä. Mikäli me emme kykene houkuttelemaan tänne ihmisiä, on meillä edes pitkä näännytyskamppailu jonka aikana menetämme varmasti nykyisen hyvinvointiyhteiskuntamme. Muutoksia se tulee vaatimaan mutta niitähän peräänkuuluttavat nyt kaikki.
Minulle kysymys on pohjimmiltaan siitä, aiommeko olla osallisia tulevaisuutemme luomisessa ja kohtalossamme vai aiommeki ajautua kohti tuntematonta degrowth-hengessä.
Koska liitit vastaukseksi viestiini, haluan painottaa että:
En ajattele poliitikkojen lähtökohtaisesti ajattelevan muuta kuin omaa etuaan, poikkeuksia sekä ihmisissä että hetkissä toki.
Puolueet eivät aja mielestäni laajaa etua kuin ehkä yksittäisinä hetkinä, lähinnä kun se palvelee heidän omaa etuaan (säilyminen ja kasvaminen) samalla.
Suurimpien yritysten edunvalvonta ei ole laajanäköistä vastuunkantoa. On tavallista että suuryrityksen etu on jopa täysin vastakkainen yleisestä edusta ja yleensä se on myös vapaata markkinataloutta vastaan. En ole oikeastaan koskaan ymmärtänyt miksi korporatismi ja vapaa markkinatalous menevät sekaisin niin monilla.
Hyvinvointiyhteiskunta on poliittinen hokema. Oikeissa asiayhteyksissä pitäisi puhua verotuksesta ja palveluista. Joskus nämä asiat voivat synnyttää järkeviä investointeja, kuten hyvälaatuinen koulutus voi tehdä.
Maahanmuuton niputtaminen yhdeksi kasaksi on järjetöntä. Toinen puoli puhuu työn perässä kulkemisesta, jota en edes muista perussuomalaisten näitä laajemmin vastustaneen, Toinen siitä, että subventoidaan toiselta puolelta maapalloa ilmeisen sopeutumiskyvyttömien henkilöiden maahantuontia tunnetuin lopputuloksin, ei ole ihme että saadaan poliittista tyytymättömyyttä. Jälkimmäisessä ei ole mitään taloudellista mieltä, kuin ehkä joillakin teorioilla, jotka eivät ole käytännössä toteutuneet ikinä missään.
Leena Meri, Sakari Puisto, Riikka Purra, Jussi Hallo-aho, Arja Juvonen olisivat varmoja persuministereitä. Sen jälkeen toki rosteri kapenee, mutta joku Toimi Kankaanniemi kokeneena edustaja tuskin nyt nolaisi itseään.
Toki niiden, jotka eivät persuista niin pidä, niin tekee mieli hauskutella jollain ministeri Hakkaraisella.
Kokoomuksesta sen verran, että vaikka puolueen ytimessä on näitä lapasia ala Mykkänen ja Orpo. Sekä, että puolueen Helsingin jaosto on täynnä Kirsi Pihan kaltaisia vihervasemmistolaisia, niin luulisi että siellä muistetaan Kataisen sekäsikiöhallituksen haamut hyvin. Vaikka nykyinen hallitus on karmea, niin ei se sikspäkki kauaksi nykymenosta jäänyt.
