Ei olisi. demokratiaan kuuluu, että enemmistö päättää. Tosin hyvä on aina ottaa huomioon myös muiden kantoja. Mikäli suurin puolue ei onnistu kokoamaan sellaista hallitusta joka muodostaisi parlamentin enemmistön ja hallituksen muodostaisi kasa muita puolueita joilla enemmistö olisi, niin se toimisi täysin demokratian mukaisesti.
Surullisin esimerkki tuosta toivomastasi tilanteesta välttää demokratian halveksunta on Hitlerin valtaannousu, jolloin NSDAP oli suurin puolue muttei lähelläkään enemmistöä.
Ymmärränkö oikein, että olet jyrkästi eri linjoilla kuin vanhempasi?
Meillä kotona ei koskaan lapsille politiikasta puhuttu, saatika että olisi kerrottu kuka on poliittisesti minkäkin puolueen kannattaja. Myönnän että en ymmärtänyt politiikasta mitään, ennen kuin itse rupesin uutisia seuraamaan.
Muistan kun sain lapsena tukkapöllöä, kun olin isän työkaveria sanonut kommariksi. En tiennyt mitä tarkoitti, mutta isommat lapset nimitteli toisiaan siten ja sitä piti itsekkin sitten kokeilla:)
Jos otetaan järjestykseksi persut, kokoomus, demarit, on muutama skenaario joissa persut jää ulos hallituksesta:
Kokoomuksella ja demareilla on kassakaappisopimus, jossa he ovat jo sopineet hallitusyhteistyöstä. Kokoomus menee neuvottelemaan Purran kanssa mutta ajaa ne tarkoituksella umpikujaan. Tämä olisi härskiä. Pidän epätodennäköisenä.
Kokoomus menee vakavasti neuvotteluihin, mutta jossain EU/päästö- tms. kysymyksessä tulee liian iso erimielisyys. Neuvottelut katkeavat ja tunnustelijan asema siirtyy Orpolle. Tämä on mahdollista, mutta näyttäisi kokoomuksen kannalta pahalta, ja uskoisin sillä olevan korkea kynnys lähteä neuvotteluista. Moni huutelisi tuota ykkösskenaarion asetelmaa tässä tilanteessa, vaikka kokoomus olisi ollut vilpittömällä mielellä.
Kepun kannatus on niin heikko että Saarikko sanoo ”Sori Riikka, mutta meidän on pakko päästä tällaisen katastrofin jälkeen nuolemaan haavoja oppositioon”. Tämä on mielestäni paljon todennäköisempää kuin kaksi ensimmäistä. Tässä tilanteessa Purran pelimerkit ovat vähissä. Joissain muissa maissa voisi ajatella vähemmistöhallitusta kokoomuksen ja kristillisten kanssa, mutta Suomessa ei ole tällaista kulttuuria. RKP ei varmaan tähän lähtisi, ei ainakaan puheidensa perusteella. Purra joutuisi toteamaan ettei pysty muodostamaan enemmistöhallitusta. Tunnustelu siirtyisi Orpolle, eikä Saarikon kanta tästä muuttuisi. Orpon olisi pakko tunnustella demareiden, vihreiden ja RKP:n kanssa. En pitäisi tätä skenaariota mitenkään epädemokraattisena. 20% kannatuksen puolue ei voi hallita ilman riittävää määrää kavereita, vaikka olisi suurin puolue.
Nyt puhutaan Suomesta ja Hitler ei tietääkseni ole ehdolla yhdenkään kolmen suurimman puolueen listoilta. Suomalaisessa polittisessa järjestelmässä on pidetty ja pidetään essentiaalisena yhteistyökykyä myös puolueiden kanssa joiden kanssa näkökannat eroavat merkittävästikin. Siksi Suomalaiseen polittiseen kulttuuriin ei kuulu blokki politiikka eikä yhteistyökyvyttömyys jos tilanne ja demokratian toteutuminen yhteistyötä vaatii. Vaalipuheissa tätä voi toki esiintyä mutta kun äänet on jaettu, yhteistyöhön pitää vain kyetä ja kompromisseja tehdä puolin ja toisin jotta demokratia toteutuu.
Siksi Suomalaisessa poliittisessa järjestelmässä ja historiassa jos nyt yhtäkkiä suurin puolue sivuutettaisiin, olisi se demokratian voimakasta halveksuntaa. Edelleen, riippumatta siitä mikä puolue vaalit voittaa.
Pidän itsekin toivottavana, että pääministeri olisi suurimmasta puolueesta. Kuitenkin oleellista on, että hallitusohjelmasta pystytään sopimaan. Marssijärjestys on kuitenkin selvä, suurin puolue saa ensimmäiseksi yrittää hallituksen muodostamista.
Aivan! Tämä itseasiassa selittääkin tuon mitä aiemmin kyselin, eli ”järkevän oloisen ihmisen” syyn ummistaa silmänsä tosiasioilta ja mennä sokeasti aatteen mukana vaikka rotkoon.
Tietenkin se on oman edun tavoittelu ja saavutettujen etujen puolustaminen tilanteessa, jossa oma arvo kilpailluilla markkinoilla on kadonnut (eli osaaminen ja kyvyt ei riitä nykymaailmaan)!
Kyseessä on siis toive status quosta. Viittasin tähän jossain kirjoituksessani sillä surullisella eläkeläisten ja varhaiseläköityneiden demarien kyläparlamentilla, jossa muistelevat Suomea ennen ATK:ta ja kieltäytyvät näkemästä maailman muuttumista.
Kun itsellä ei ole enää mitään oikeaa arvoa (=osaamista) mistä enää maksettaisiin kilpaillulla markkinalla, täytyy vain toivoa ettei mikään muuttuisi ja pystyisi pitämään saavutetut edut. Siihen saakka kunnes eläke pelastaa. Ja parhaana jarrumiehenä tässä toimii SDP. Heureka!
Nyt ymmärränkin syyn ihmettelemääni asiaan eli kiitos siitä.
Eihän juurikin vaikkapa yleissitovuus auta ketään työelämään tulossa olevaa tai sinne juuri mukaan päässyttä nuorempaa polvea. Vaan ainoastaan niitä, ketkä toivovat ehtivänsä päästä vielä nykyisillä eduillaan eläkkeelle ennenkuin rakennemuutos niittää heidät.
Niinkuin joku kirjoittikin, tähän kuvaanhan tämä pölhöpopulisti nykydemariporukka sopii itseasiassa kuin nenä päähän! Jos heidän älyttömyyksillään saadaan heikoimmassa asemassa olevat ja vähiten ymmärtävät uurnille niin sillä saadaan turvattua kannatusmäärä, jolla saadaan samaan rahaan suojattua työelämässä kilpailuarvonsa menettäneiden saavutetut edut.
Mitä väliä tässä yhtälössä nyt yhdellä Suomella olisi! Peli on kovaa kun omaa etua puolustetaan! (Aivan sairasta , toim.huom.)
Vaalihäirintä on kyllä törkeää. Toivottavasti Benille ja Persuille sataa sympatiaääniä. Täällä Länsi-Tampereellakin oli Vigeliuksen (pers) mainoksia tolpissa jotka noin viikossa katosivat. Piti alunperin äänestää liberaaleja, mutta taidan loikata Persujen kelkkaan pelkästään tästä syystä.
Kokoomusta ei voi äänestää, koska Liberaalipuolue tekee pienellä porukalla vaan niin paljon parempaa työtä. Kokoomus tarjoaa leikkauksiin juustohöylää, kun Libit lähtee pohtimaan mitkä on oikeasti valtion tehtäviä ja tekee sen perusteella tarkan listan. Kokoomus alisuorittaa niin surkeasti että oksettaa.
Lienee kuitenkin parempi ottaa kimppaan puolueita, joiden kanssa se yhteystyö sujuu parhaiten.
Mielestäni se kuuluu suomalaiseen kulttuuriin jos suunnilleen kaikki arvot ja tavoitteet eroavat radikaalisti toisistaan. Nostan hattua niille, jotka sanovat suoraan, etteivät lähde persujen kanssa hallitukseen. Toivottavasti kokoomuskaan ei lähde.
No ei todellakaan olisi. Suurimmalla puolueella voi olla tyyliin 20% kannatus ja kolmanneksi suurin voi olla prosentin päässä. Melko pienistä eroista puhutaan. Asian voi ajatella niinkin, että jos kaikki muut puolueet perustaisivat hallituksen niin sillähän olisi 80% kannatus. Demokratia toteutuisi siis erittäin mallikkaasti, vaikka suurin puolue jätettäisiin oppositioon mesoamaan.
Ääni annettu Kokoomukselle. Olen kyllä vuosi vuodelta tympääntyneempi raahautumaan äänestyspaikalle. On jotenkin käsittämätöntä, että eletään vuotta 2023 ja äänestystä ei saada hoidettua verkon kautta vieläkään.
Nuorten aikuisten äänestysaktiivisuus kasvaisi valtavasti pelkästään äänestyskäytäntöä uudistamalla.
Onkohan tämä yhtä kivikautista touhua muuallakin vai onko Suomi pudonnut kelkasta tässäkin asiassa?
Eduskuntaa voi viimeviikkoisen puheenjohtajatenttien perusteella verrata lastentarhaan. Nyt siellä osa lapsista sanoo, ettei leiki yhen lapsen kanssa kun se on vähä erilainen. Onko tää hyvä? Omasta mielestä ei. Persut ovat kuitenkin valmiita neuvottelemaan, tai ainakin niin ovat sanoneet. Jos neuvotteluissa ei tule yhteisymmärrystä, niin on ihan fine olla menemättä niiden kanssa hallitukseen.
Marinin SDP on vetäny vasemmalta ohi vasemmistoliitosta ja vaalitenttien vastaukset keskitty kokoomuksen kritisointiin, niin en ymmärrä miten sdp ja kokoomus mahtuisi samaan hallitukseen näiden puheiden pohjalta?
Jos mikään puolue ei jousta vaalilupauksistaan, niin ei meille tule hallitusta ollenkaan.
Pelkona on äänien myyminen, lähiomaisen pakottaminen tai toisen henkilön pankkitunnusten käyttö. Lisäksi kaikki puolueet eivät hyödy äänestysprosentin noususta.
Osalla on myös jokin erikoinen ideologinen tarve, ettei äänestäjää ja vaalinumeroa saa yhdistää, mikä vaaditaan järjestelmän toiminnan ja luotettavuuden takia. Minä voisin vaikka lehden etusivulla kertoa ketä äänestin. Minä jopa haluan ja vaadin että nimeni ja numero voidaan tarkistaa jälkeenpäin.
Kompromissi olisi se, että anomuksesta ja valikoiduin kriteerein osa äänestäjistä voisi anoa sähköisen äänestyksen lupaa itselle. Esim. alle 25-vuotiailta(harkintakyky) ja yli 70-vuotiailta(dementia) se olisi kielletty.
Ainut kerta kun olen oikeasti kokenut olevani demokraattisen valtion kansalainen jolla mahdollisuus vaikuttaa asioihin, oli kun äänestin kokoomusta heidän vaalilupauksensa mukaan että alentavat yritysverotusta. Ja jumankekka ne oikeasti tekivät sen! Ja hyödyin siitä, aivan uskomatonta että ihminen voi jotain hyvää tehdä itselleen äänestämällä. Nykyjään tilanne enempi se, että pitää äänestää kansanvallan puolesta persuja, koska muutoin mennään korkeaan polviasentoon ja peppu pystyssä kaikki käy asenteella tähän maahanmuutojuttuun, SE on nykypäivän taistolaisuutta, p-maiden ihannointia kuten neukkulan ihannointi silloin aikoinaan ja käsi kädessä lauletaan miten joku p-maa solidaarisuus ja jne niin: not. Jyrkkä ei.
Tämäpä juuri. Eipä Koskelan sairaalamurhassskaan yksikään osallistuja ollut mamu. Kuhan nyt hakattiin ja nöyryytettiin ”rankaisu-leikillä” ongelma on nykynuorissa yleensä, ei ainostaan mamuissa
Voin olla väärässä mutta vaikuttaa että sinä taidat kannattaa sellaista poliittista ainakin wokee:n viittaavaa kulttuuria jota minä pidän äärimmäisen epätoivottavana. En periaatteesta vaan siksi että yhteistyökyvytön identiteettipolitiikka johtaa eripuraisempaan yhteiskuntaan, epätasa-arvoon, ihmisten eriytymiseen omiksi toisiaan vihaaviksi ryhmikseen ja sitämyöten lopulta huomattavasti heikompaan hyvinvointiin.
Ymmärrän että arvomaailmat ja poliittiset tavoitteet voivat olla kaukana toisistaan ja siten yhteen sovittaminen voi olla vaikeaa mutta ehkä tärkein syy miksi suomesta aikoinaan kasvoi hyvinvointi yhteiskunta ja vieläpä äärimmäisen tasa-arvoinen sellainen oli kyky ja halu yhteistyöhön ja kompromisseihin.
Niin, ja en näe nuoria ongelmana, vaan aikuiset. Ei nuoret ole tälle maailmalle ehtineet vielä mitään tehdä. Jos nuoret voivat pahoin, se on meidän aikuisten vika.
Tämä on erittäin osuva kuvaus persuista. Olen samaa mieltä. Uskon Kokoomuksen ja SDP:n pystyvän yhteistyöhön vallan mainiosti, vaikka niiden talouspolitiikka on kaukana toisistaan. Olisi piristävää nähdä mitä saavat yhdessä aikaiseksi.
Vai piristävää nähdä… Mielestäni olisi kohtuullisen masentavaa nähdä suomen kurjistuminen kaikilla sektoreilla jos sdp jatkaa hallituksessa. Jännä miten sokeita sdp:n kannattajat ovat. Faktoilla ei ole mitään merkitystä kun on vain iloo ja valoo näiden synkkien pilvien keskellä. Huhhu. Kaikki muu käy mutta ei vassut (SDP ja Vasemmistoliitto).
Kyllä tässä pää tulee vetävään käteen jos Suomi jatkaa vaalien jälkeen vasemmiston linjalla. Uusimmat arviot taitaa olla -10-15mrd€ vuodessa alijäämää, riippuen vähän siitä miten korot käyttäytyvät. Kovin heitellään sloganeita vasemmalta laidalta että “sinun puolellasi” ja “pidetään kaikista huolta”, mutta onhan se nyt totuus että jos tämänkokoinen kansantalous tekee turskaa 10-15mrd€ vuodessa niin ei mene kauaa kun täällä ei voida huolehtia yhtään mistään yhteiskunnallisesta toiminnasta. Tämä vasemmiston linja jos joku on nyt se kuuluisa “housuihinsa laskeminen” -esimerkki. Vielä hetken tuntuu lämpöä, mutta kohta on jääkylmä.
Tässä alkaa tulla sellainen fatalistinen pessimistisyys, että jos Suomen kansa näin haluaa niin tämän se sitten saa. Jokainen köyhä pätkätyöläinen on omalla äänestämisellään varmistanut tulevaisuuden työttömyytensä, kun elinkeinoelämä sakkaa ylisuuressa verokuormassaan ja samalla julkinen sektori ei kykene palvelemaan enää juuri ketään, kun ulkomailta ei lainaa saa ja omat rahat käytettiin jo vuosia sitten.
Lainaten kotimaista iskelmälaulajaa: “Sitä saa mitä tilaa, ehkä opit sen sä nyt. Jos kaiken itse pilaa, on turha olla pettynyt.”
, toim.huom.)
ongelma on nykynuorissa yleensä, ei ainostaan mamuissa