MIksi ihmeessä jauhat tilanteesta jolloin kyseessä oli Timo Soini & friends -puolue? He eivät enää ole mukana nykypuolueen toiminnassa ja heidän mielipiteensä eivät näy ohjelmassa. Väität suoraan heidän olevan ydinvoimavastaisia vuonna 2023 perustuen siihen mitä puolue lausui 20 vuotta sitten, täysin sivuttaen heidän nykyiset ohjelmapaperinsa.
Oikeasti?
Jos pitää tulla jostain natisemaan kun näyttää siltä että vaaleissa jotkut saattavat äänestää väärin niin kiva olisi jos jutut edes perustuisivat nykyisen puoluejohdon linjauksiin…
En väitä. Kerron mitä politiikkaa he ovat edustaneet tärkeillä hetkillä. Kun on ollut aika päättää ydinvoimasta, he ovat vastustanet. Kun on aika ollut tehdä tuulivoimainvestointeja, he ovat vastustaneet. Ja niin edelleen.
Tuo “Soinin puolue” -argumentointi on monellakin tapaa erikoista. Riippumatta siitä kuinka hyvä tai huono Sipilän hallitus oli, puolue otti Halla-ahon noustua valtaan melko täydellisen pesäeron hallituspolitiikkaan ja uskotteli, että eivät he ole se ryhmä jonka sen takana on seissyt. Kyllä ne ihan samat kansanedustajat kuitenkin pari vuotta tukivat juuri sitä hallituspolitiikkaa, äänestivät sen mukaan ja pitivät puheenvuoroja sen mukaan. Ja korostan, sitä en moiti, vaan tuota kaksinaamaisuutta. Yksistä ja samoista kansanedustajista kasvoi yhdessä yössä saman politiikan kiivaista kannattajista sen kiivaita vastustajia.
Ps. Vielä politiikan historiasta sen verran, että unohtuneen näyttää kuinka moni näkyvistä persuista hehkutti brittien brexit-päätöstä ja alkoi höpöttämää fixitistä. No nyt näemme, millainen tuho brexit on briteille ollut, joten sattuneista syistä tuota fixit-keskustelua ei ole enää niin ahkerana nähty.
Onneksi vaalit ovat kohta, sen verran omaa logiikkaansa noudattavia poliitikkoja on eksynyt palstalle tuomaan oman ideologiansa mukaan. Vaalit siis sunnuntaina, ja ns osatotuudet vaikenevat.
Poliitikot valehtelevat kertomalla asian vierestä jos puhutaan asiasta, tuomalla esiin asian tai jopa faktan joka kuitenkin on itse asian kannalta epärelevevantti.
“Nyt on rahaa” jengille taas kuvakavalkadi
-Suomen BKT ei kasva
-Valtion menot sen sijaan kasvavat
-Veroaste korkealla tasolla, varsinkin kun muistat että tuloveroaste on muutaman prosentin alle 20 kEUR vuosiansioista
-Korkeasta veroasteesta huolimatta julkisen talouden nettolaisoitus pysyy huomattavan korkeana
-Lainan määrän ja korkoprosentin noustessa valtion korkomenot nousevat 5 MRD EUR/ vuosi -tasolle seuraavan vaalikauden aikana. Se on 10% tasoa valtion vuosibudjeteista ennen nykyistä hallitusta.
Sijoittaja voi sanoa, että “trend is your friend”, tai että “yrityksen arvo on sen nykyhetkeen diskontattujen kassavirtojen summa”, jne
Ainakaan em määritelmien mukaan valtion arvo on negatiivinen, eikä vakuuta sitten yhtään että tulevilla lainarahoilla saataisiin mitään parempaa aikaan kuin viimeisen 15 vuoden aikana.
Koko valtion budjetti menee käytännössä samaan kuin ennenkin, ja sen päälle keksitään pientä kivaa ideologista menoa. Sitten otetaan päälle “extraordinary” menot.
Onko Suomi velkaisin maa? Ei ole, eikä kannata olla, eikä JUURI NYT tarvitse olla huolissaan velan määrästä. Mutta tulevaisuuden velasta kannattaa olla huolissaan, se maksaa rahaa eikä velka näytä johtavan juuri mihinkään joka olisi parantanut velanhoitokykyä tai lyhentänyt sitä. Päinvastoin, velan määrä ja korkokulut sen kun vaan kasvavat
Ei meinaan oikeasti ole mitään tavoiteltavaa olla ryyppyremmin vähiten alkkis.
On ehkä omalle känniselle egolle vielä perusteltavissa että Italian-Luigi on huonommassa kunnossa, mutta jos juopottelee lähes samassa määrin itse lainarahalla niin ei häävi tilanne sekään ole, eikä ole mihinkään hääviin tilanteeseen johtamassa.
Oikeasti nyt, historia on historiaa. Miksi hitossa kukaan voi vakavalla naamalla vättää että PS vuonna 2023 salaisesti nojaa 20 vuotta vanhoihin juttuihin kun koko puolue on uudistunut raskaasti matkalla.
Selvää on että PSn sisällä tapahtui Sipilän hallituksen aikaan sisäinen pesänjako kun kansa äänesti väärin puoluekokouksessa ja Soinin politiikka hävisi. Sitä ennen luonnollisesti mentiin puoluekurin mukaan, mutta tämä ei tarkoita etteikö puolue voi muuttaa poliittista linjaansa, puoluekokouksen ja puheenjohtajan vaihdon kautta. Kuten tapahtui. Liian demokraattista?
Tässä ollaan asian ytimessä. Itseäni huolestuttaa valtion nykyvelkaa enemmän se, että satoi tai paistoi, velkaantuminen jatkuu, eikä kenelläkään tunnu olevan oikein uskottavaa ratkaisua siihen, kuinka velkaantumiskierre katkaistaan. Puhumattakaan, että velkaa maksettaisiin pois. Ja kiitos heikkenevän huoltosuhteen, tuo keskustelu käy vuosi vuodelta entistä haastavammaksi.
Toinen asia on vielä se, mihin velkarahaa käytetään. Suomessa se on syömävelkaa. Jos minä ottaisin elämiseen kymppitonnin pikavippejä, niin en kyllä ihan heti menisi väittämään hoitaneeni talouttani paremmin kuin naapurini, joka otti satatonnia lainaa kämppää varten. (Ei sillä, että väittäisin muiden maiden velkaantumiskohteiden olevan Suomea fiksumpia, vaan ihan ajatuksena).
Osittain juuri näin, ja juuri siksi pitää ottaa tuon syömävelan päälle investointivelkaa. Ja paljon. Velka on hyvä asia. Kaikki maat velkaantuvat ja 100 vuoden päästä jokaisen velka on 100 x BKT. Ainakin.
Ylen jutussa mainittiin sana hysteria… sikäli outua että sanalla on vähän ikävä kaiku, mutta tottahan tuo näyttää olevan. Ylen juttu oli viestiltään hyvä, mutta siinä olisi pitänyt mennä paljon syvemmälle ja ratakiskosta vääntäen.
Nämä todella ovat velkahysterian värittämät velkavaalit. Kuka muistaa 2019 vaalit? Ei sanaakaan velasta silloin, silloin kai pääteema oli ilmastomuutos - oli ilmastovaalit - ja pesut puhuivat ilmastohysteriasta.
Kuva on hiukan vanha (2015), mutta tilanne 2021 ei ole muuttunut (78 k). Huomionarvoista on, että tuohon valtion henkilöstöön kuuluu myös esimerkiksi PV, Raja ja Poliisi.
Valtio henkilöstö 3,6 % kaikista palkansaajista, 12,5 % julkisesta sektorista.
Koko julkinen sektori on 622 k, sisälten mm. kunnat, johtajista laitosapulaisiin. Suuri osa siirtyi vuoden alussa “Sote-himmeliin”. Himmeli on oma käsitykseni…
Vaihtotaseen kehitystä tarkastellessa tulee mieleen suomalaisten yritysten kilpailukyky ja eri murrokset, jotka ovat väistämättä näkyneet vaihtotaseen kehityksessä. Kattavaa analyysiä ei pysty tekemään lyhyesti, mutta pika-analyysi voisi olla jotain tähän suuntaan:
Markkaaikana devalvaatiot pitivät viime kädessä huolen siitä, että vaihtotase pysyi siedettävällä tasolla.
Vahvan markan politiikka 1980 - luvun puolivälissä yhdistettyvä pieneen revalvaatioon ja rahamarkkinoiden vapauttamiseen johti massiviseen vaihtotaseen alijäämään.
Lopulta väistämätön tapahtui ja devalvaatioiden kautta kilpailukyky palautui . Metsä ja metalli pärjäsivät vientimarkkinoilla hyvin, lisäksi Nokian nuousi vauhditti talouden nousua, Vientiteollisuutemme kilpailukyky oli pitkään hyvällä tasolla.
Vuonna 2006 ajettiin Voikkaan vanha painopaperitehdas alas ja tästä eteenpäin painopaperitehtaita on suljettu aina tähän päivään asti ja valitettavasti tämä kehitys tuntuu vaihtotaseessamme. Tämä yhdistettynä Nokian vaikeuksiin iphonen vallattua älypuhelinmarkkinat johtivat siihen, että vientiteollisuutemme vaikeudet heijastuivat väistämättä luvussa.
Finanssikriisi 2008 ei helpottanut kehitystä myöskään metalliteollisuudellemme. Samalla kova kilpailu Kiinasta johti siihen, että suuret teollisuusyrityksemme alkoivat vaihtelevalla menestyksellä ulkoistaa alihankitaa halvemman työvoiman maihin.
Viimeiset pari vuotta vaihtotase on ollut taas ylijäämäinen, monta tekijää tähän toki on, kokonaisuudessan esim. kartongin kysyntä on ollut huimamma tasolla, kun nettikauppa on vetänyt.
Lopuksi voi kysyä, kuinka paljon maamme poliitikot ovat olleet kuskin paikalla tässä kaikessa? Väitän, että kohdan 4) jälkeen jokainen hallitus oli todella kovien haasteiden edessä ja talouden alamäkeä on ehkä epäreilua pistää suuresti poliitikojen syyksi.Toisaalta kohdassa 3) poliitikoilla oli itse asiassa melko hyvät pelimerkit kädessä.
Seuraava hallitus joutuu kohtaamaan sekä myötä- että vastatuulta. Paperitehtaita pistetään edelleen kiinni ja konepajapuolellakin tilanne tulee olemaan ajoittain vaikea. Olen kuitenkin optimisti ja perustan sen siihen, että Suomen vientiteollisuus on hitaasti, mutta varmasti monipuolistumassa. Uudet Reveniot, Kempowerit ja muut vastaavaat teknologiavetoiset nopeat kasvajat alkavat lopultakin kääntää tätä laivaa parempaan suuntaan. Samalla vihreä siirtymä vie meitä pois öljyriippuvuudesta. Lopputulemana on vahvistuva vaihtotase.
Mikään pöydällä oleva realistinen hallituskokoonpano ei pysty pilaamaan tätä kehitystä eikä toisaalta sitä kannata väkisin vauhtittaa harkitsemattomalla tukipolitiikalla. Välillä hallituksen on kuitenkin puututtava peliin ja tässä asiassa meillä on itse asiassa paljon myös onnistumisia tyyliin Meyer ja Terrafame. Teollisuuden suurissa murroksissa hallitus on jatkossakin valitettavasti matkustajan, ei kuskin paikalla. Se mitä hallitus voi tehdä on, että pidetään ainakin jatkossa valtionyhtiöiden maailmanvaloitusseikkailut kurissa.
Näin sijoittajana olisi aika vieras ajatus sivuuttaa pitkän aikavälin tavoite, kun sellainen on annettu. Ei se tapahdu ensi vuonna eikä sitä seuraavalla, mutta sitä kohti mennään pala palalta. Nähdäkseni kaikki puolueet pyrkivät omalla tavallaan ajamaan Suomen etua, muut puolueet katsovat sen tapahtuvan parhaiten EU:n sisältä. Oikeasta tavasta voi olla erimieltä ja itselleni EU:ssa pysyminen on kynnyskysymys.
Näinköhän aktiivisesti PS tuota edes ajaa? En löydä tästä tavoitteesta mainintaa heidän Ulko- ja turvallisuuspoliittisesta ohjelmasta. Varmasti siis PS:stä löytyy henkilöitä jotka tätä kannattavat ja varmasti on näin sanottu joskus menneisyydessä, mutta nykytilanne kannattanee katsoa siitä mitä puolue ohjelmiinsa kirjoittaa.
Siellä on kyllä paljon “ikäviä” lausumia röyhkeästi Suomen edun ajamisesta EUssa, mutta en löydä lausetta jossa EUsta halutaan erota… Tämä lienee niin iso juttu että se varmaan olisi pääkohdissa mainittu. Hmmm…?
2019 papereista löydän tähän viitteen, 2022 en. Eli en usko että tämä on asia joka on mikään kynnyskysymys esim. hallitusyhteistyölle. Mutta aiheesta voi tietenkin pitää mekkalaa ja yrittää näin vaikuttaa kenties johonkin joka ei jaksa selvittää itse asioita.
Heillä on 2019 tehty EU-vaaliohjelma ja Purra sanoi tämän vuoden tammikuussa, että siitä pidetään edelleen kiinni. Ohjelmassa asetetaan pitkän aikavälin strategiseksi tavoitteeksi erota EU:sta yksin tai osana muiden maiden joukkoa.
Kyllä, tuo neljä vuotta vanha paperi luonnollisesti on se mitä pitää kaivaa vuonna 2023.
Aihe ei selvästi ollut tarpeeksi tärkeä että tarvitsisi mainita tämän vuoden mallissa. Eli niin aktiivisesti tuota sitten ajetaan. Spoiler: Vaikka PS olisi hallituksessa ja Purra pääministeri, Suomi ei eroa EUsta ensi vaalikaudella.
Tiedän, mutta edelleenkin, tavoitteita on paljon ja eri tavoitteilla eri tärkeysjärjestys, johon vaikuttaa tavoitteen realistisuus. Lupaan huolestua PSn tästä tavoitteesta heti kun heidän kansanedustajien määrä lähestyy sataa. Sitä ennen se on täysin irrelevanttia. Puolue myös itse katsoo sen olevan varsin teoreettinen asia kun ei jaksanut edes mainita sitä ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ohjelmassaan.
Onneksi poliittiset puolueet eivät ole yhtiöitä. Ja yhtä lailla niitä haaveita löytyy muiltakin puolueilta. Esim. Vihreät varmaan haluavat lopettaa kaiken energiantuotannon ja siirtyä luoliin asumaan tai jotain.
Politiikoista en tiedä, mutta sen tiedän, että Paperiliitto omilla toimillaan aiheutti ainakin todella isoa vahinkoa Suomelle, paperimiehille, ja ihmisille laajemminkin. Muunmuassa yleissitovuuteen hirttäytyminen aiheutti tämän. Se oli toki hyväksi joidenkin vanhojen, työmarkkinoilla muuten arvonsa menettäneiden, jäärien eduille, mutta todella paha noin yleisesti isossa kuvassa.
Juu kyllähän sitä välillä maalaillaan kaikenlaisia utopioita. Uskon kyllä, että PS on ihan tosissaan tai vaikea on uskoa muutakaan, kun siitä niin johdonmukaisesti viestitään.
Energiassa toivoisin parempaa omavaraisuutta, jos ei edes ajatella ilmastoa. Pienpuoluetentissä oli humoristista miten Sinimustat olivat vihreämpiä kuin Vihreät tässä asiassa, kun meillä ei sitä öljyä kerran ole.
