Tuo hiilineuraalisuus 2035 on ihan suomalaisten oma keksintö.Muualla Euroopassa ei paljoakaan asiaa huomioida.Tosin Hollannissa maanviljelijät hermostuivat,kun elinkeino meinattiiin otta pois.Vaaleissa saivat vielä kansalaisten tuen.
Suomessa valtio on ominut metsien hiilinielun,todellisia omistajia ovat mm yli 600000 yksitysismetsänomistajaa.Näistä hiilinielukorvauksista metsänomistajille ei paljon puhuta
EUstahan tuli viime syyskesällä ennalistamisasetus(peruutetaan vuoteen 1952) Merkitsee kaupunkiympäristössäkin muutoksia,jopa eläinten laidunnusta.Komissaari Fischer lupasi ennalistamisen tuovan Suomelle 7-8 mrd tuotot.Ekonomisteille tuo taloudellinen puoli ei selvinnyt.Suomen hallitus halusi kuitenkin olla kiltti ja hyväksyi.Ruotsi kieltäytyi asetusta hyväksymästä
Olisi varmaan fiksua jättäää tuo 2035 intoilu taka-alalle.Toivottavast seuraava EU parlamentti on järkevämpi,nyt vihervasemmisto käyttäää kokoaan suurempaa valtaa kun suuret blokit eivät ole saaneet yhteistyötään sujumaan
Näinhän se on. Suomessa ilmastokeskustelu on syylistävää ja yksittäisiin kysymyksiin takertuvaa. Jos joku ei lennä niin vouhotetaan jonkun toisen lentämisestä, jos joku ei aja autoa, paheksutan autoilua. Ja vegaanit tetysti paheksuvat sekasyöjiä.
Iso suunnitelma on aikalailla selvä. Puhdistetaan sähkön tutanto fossiilisita CO2 päästöistä ja sitten sähköistetään loput asiat suoraan tai jonkun mutkan (vety/akku/siirtolinja/…) kautta. Erikoiskohteissa
voidaan tarvita jotain eksoottisempaa kuten Carbon Capture.
Homma näyttää etenevän ihan hyvin.
Vihreä siirtymä on meille valtava mahdollisuus, joka myös EK:n mielestä on meille tuhansien miljardien business. Veikkaan, että Perussuomalaiset jo hallitusneuvotteluiden aikana kääntävät kurssia ja vaihtavat hiljalleen mielipiteitään asiassa. Onhan Riikka Purrallakin talossaan aurinkopaneelit. Janne Peljo: “Vihreä siirtymä avaa tuhansien miljardien investointikysynnän suomalaisille yrityksille” - Elinkeinoelämän keskusliitto (ek.fi)
En ota tähän alueellisuuteen kantaa, mutta joka tapauksessa uusi hallitus joutunee selittämään kansalle, että bensan hinta nousee. OPEC+ leikkaa tuotantoa IEA warns surprise OPEC+ production cut could hurt consumers (cnbc.com)
Uskoisin (ja toivoisin) että Perussuomalaisille ilmastojutuissa mättää pääasiassa bensan hintaan yms. vaikuttavat veronkorotukset ja muut tavallisten työssäkäyvien ihmisten lompakkoon vaikuttavat keppikeinot ja muut “kielletään tämä ja kielletään tuo” -tyyppiset säädökset, varsinkin mikäli ovat EU:n normeja kireämpiä. Tuskin PS (hallituksessa) lähtee vastustamaan Suomeen tulevia akkutehdas tai vetyteollisuusinvestointeja, ellei valtio ala niihin tolkuttomasti julkista rahaa upottamaan.
Bensan hintaan ei suuressa mittakaavassa toki paljo hallitus pysty vaikuttamaan nykyisillä öljyn hinnoilla, mutta kyllä verojen nostoilla tai “joillain ihmeen jakeluvelvoitteiden” nostoilla se hinta vaan jännästi nousee.
Bensan tilapäisellä senttihinnanalenuksella voidaan tietysti hetken hurmioida, mutta mitäpä tarjoaa kokoomus sen rinnalle…
Tuskinpa mitään konkreetista ja tulevaisuudessa käsinkosketeltavaa kuitenkaan…
Se tässä onkin niin hauskaa, että todennäköisesti seuraavan neljän vuoden aikana meillä tulee tapahtumaan todella massiivinen vihreä siirtymä, oli Perussuomalaiset hallituksessa tai ei. Ehkä heidän varsinaiseksi agendakseen hallituksessa jää nk. haittamaahanmuuton jarruttaminen.
Jos raakaöljyn hinta nousee, lienee siis Perussuomalaisten kannalta järkevää muuntautua vihreän siirtymän puolueeksi. Keskustapuolueen taktiikkana oppositiossa tulee olemaan sitten se, että muistutetaan bensan hinnasta. Näin ne roolit vaihtuvat. Politiikka on mahdollisuuksien taidetta.
Tässä omaa pohdintaa siitä, mitä CO2 päästöistä luopuminen maksaa? Yhdeksi vertailukohdaksi voidaan ottaa vaikka pääsöoikeudet:
Se on nyt tuolla satasen huitteilla, mutta historiallisesti ollut matalammalla. Duunissa LTP-laskelmissa käytämme 100 €/t. Eli 10 t kustantaisi 1 000 €/t.
Toinen vertailukohta voisi olla Carbon capture, eli CO2 talteenotto. Tämä on sovellettavissa moniin suuriin päästölähteisiin. Kokonaiskustannukset pyörivät myös tässä vaihtoehdossa 100 €/t nurkilla, suurissa kohteissa voidaan päästä selvästi alle tämän, ainakin jos hukkalämpöä on käytössä CC-prosessia varten.
Itse CO2 talteenotto vien n 1/3-osan kuluista, suurin osa kuluu CO2 paineistus/varastointi/kuljetus ja loppusijoitus -vaiheissa. Jos voisi käyttää kaasumaista CO2 vaikka teollisen mittakaavan karbonaatin muodostamiseen (tai johonkin muuhun yhtä lennokkaaseen) voitaisiin päästä 30 €/t tasolle.
Edullinen vaihtoehto on turvepeltojen kosteikkoviljely. Viljellään jotain ruokohelpeä, mikä mahdollistaa veden korkeuden nostamisen niin korkealle, että turpeen hiili on suojassa hapettumiselta. Tämä tulee kalliimmaksi ja siihenkin vaaditaan tukea. Jos en tehnyt pilkkuvirhettä, kun ynnäilin näitä LUKE:n sivulta niin kustannus on 10 €/t CO2. Todella edullinen vaihtoehto siis. Ja täysin teknisesti mahdollinen eikä kuten tuo karbonaattivaihtoehto - lähinnä tulevaisuuden potentiaalia.
Ongelmia näen 2. Maatalouden tukeminen ei useinkaan kiinnosta ilmastosta kiinnostuneita ihmisä. Ainakaan jos pitäisi antaa rahaa kotimaiselle pellon tai metsän omistajalle. Toinen ongelma on laskentatekninen. Ei ole niin selvää paljonko pelloista on turvepeltoja eikä oikein sekään, voiko todellisissa päästöissä tapahtua moninkertaisi muutoksia, jos maan eloperäinen osuus muuttuu vain muutaman prosentin. Ja jos nyt meillä on tilastokeskuksen luku turvemaasta ja se kerrotaan määritellyllä päästökertoimella, niin vaikuttavatko muutokset meidän raportoituihin päästöihimme?
Eli yhteensä ollaan välillä 10 - 100 €/t.
Purra puhui jossain tentisä myös pienydinvoiman puolesta. Sehän on ihan puhdas ilmastotoimi.
Hämmentävän halpaa itse asiassa ja tästä saisi monenlaisia laskelmia esim. liikenteen päästöjä ajatellen Yllättävän vähän on tästä aiheesta tietoa ja keskustelua. Ensimmäistä kertaa esim. kuulen tuosta ruokohelvestä. jonka mainitset myöhemmin kommentissasi.
Sehän on ihan puhdasta fantasiaa. Tässä hetkessä me joudumme toteuttamaan kuitenkin sellaisia energiaratkaisuja, jotka ovat nyt mahdollisia.
Tänään hesarissa oli yksi varsin arvovaltaisen henkilön haastattelu liittyen vihreän siirtymän mahdollisuuksiin ja sen tärkeydestä, että tavoitteista ei tingitä:
”Ilmastotoimia kirittävän Climate Leadership Coalition -yritysryhmittymän papereissa meneillään olevaa murrosta kutsutaan uudeksi teolliseksi vallankumoukseksi. Herlin oli yksi ryhmän perustajista.”
Eli Herlin vaan kertoo jutussa että häneltä lähtisi hillotolppa, jos ilmastotoimia löyhennettäisiin.
Purra puhui pienpolttolaitoksista joita olisi nopea perustaa, toisin kuin pienydinvoimaloita.
Eli Heiska toivoo Suomeen mielummin vähemmän investointeja?
Hyvin populistinen näkemys, että mikä tahansa taloudellinen intressi on riittävä syy olla täysin huomiomatta henkilön ajatukset kyseisestä aiheesta.
Mieluummin enemmän.
Tässä tapauksessa kylläkin haastateltu hyötyy suoraan tiukemmista ilmastotavotteista.
Uskon että yritykset ovat varsin kiinnostuneita pudottamaan päästöjään esim. energiankulutustaan pienentävillä toimilla.
Antti Herlinillä on hillotolppa nimeltään KONE, eikä hän muita tolppia taida tässä elämässä tarvitse.
Mutta sinänsä kiinnostava ja ajankohtainen artikkeli. Erittäin tärkeää on kuunnella yritysmaailmaa tässä asiassa, koska yritysten kannattavuus ja kilpailukyky on keskeisessä roolissa kun mietitään ympäristösatsauksia.
Herlin torppaa sen virheellisen väittämän, että hiilineutraaliustavoite olisi taloudelle haitallista. Päinvastoin, Herlin toteaa että tavoitteesta luopuminen söisi investointeja ja lisäisi sijoittajien epävarmuutta. Siis sijoittajien - eli yksityisen rahan. Tätä kehitystä tukee myös EU, joka osaltaan helpottaa ja tukee vihreisiin kohteisiin sijoittamista.
Piikki jutussa lenttää sille ainoalle puolueelle, joka toimii yritysten vastaisesti tässäkin asiassa ja pyrkii vesittämään sovitun aikataulun. Toivon, että tuo asia ei seuraavassa hallitusohjelmassa muutu, vaikka PS hallitukseen pääsisikin. Eli toivon, että PS antaa periksi tavoitteissaan lykätä aikataulua tai asia kirjataan hallitusohjelmaan niin epämääräisesti, että PS voi todeta että asialle yritettiin tehdä jotain ja se sai “äänensä kuuluviin”.
Montako sataa linkkiä haluat esim. tuulivoiman vastustamisesta mitä naurettavimmilla argumenteilla. Ne räjähtävät lepakot lienee se tunnetuin argumentti.
Kun löpön verotuksen mainitsit, niin se on hyvä esimerkki siitä, että meidän on käytävä arvokeskustelua painotammeko verotusta hyötyihin vai haittoihin.
Jos mennään kuntapolitiikan tasolle, niin ilmiantakaa se kunta, jossa persut ovat halunneet edistää liikkumisen ekologista kehitystä esim. kannattamalla joukkoliikenteen uusia investointeja tai kevyen liikenteen väylien rakentamista. Itse seuraan lähinnä Tampereen kuntapolitiikkaa, mutta mieleen on kyllä jäänyt esim. se persujen naurettava poliittinen häiriköinti ratikkaan liittyvän päätöksenteon osalta.
Vastusta tuulivoimalaa mökkipihallesi = naurettava perussuomalainen?
Onko sinulla omalla mökkipihalla tuollainen ~175m korkea tötterö pyörimässä?
Niin, miten selität tämän asian sille Siilijärvellä asuvalle eläkeläiselle, joka ajelee vanhalla 1200e nissanilla kauppaan ja takaisin ja jolla on tilillä 1800e jemmassa. Minkälainen arvokeskustelu olisi paikallaan? Mitä tämä eläkeläinen voi tarkkaalleen ottaen tehdä? Lopettaa käymästä kaupassa? Ostaa 50k€ teslan?
Musta tuorein paras oli se, että PS:n amatöörit ehdottivat vaaliohjelmassaan, että jo olemassa olevat tuuli- ja aurinkovoimayhtiöt, jotka eivät ala tuottaa säätövoimaa (“täytä säätövoimavelvoitetta”), asetettaisiin rangaistusvero. Ei helvetti 
.
PS:n vihreän siirtymän ja uusiutuvan energian valtava vastustus on puhtaan ideologista kannatuksen haalimista ja - jälleen kerran - yritysten kannalta vihamielistä. Onneksi tuotakaan aivopierua ei tule yhteenkään hallitusohjelmaan. Jatkossakaan tuulivoimayritysten ei tarvitse korjata tai maksaa päättäjien energiapolitiikan virheitä tai maksaa sotien aiheuttamia ydinvoimaloiden tuotantojen peruutuksia.
Jos tänne halutaan säätövoimaa enemmän kuin vapaat markkinat haluavat sitä rakentaa, se pitää tehdä kannattavammaksi. Ei ole sen vaikeampi asia. Syöttötariffeilla saatiin tuulivoimalabisnes huimaan kasvuun jo nykyään syöttötariffeja ei enää makseta uusille tuulivoimaloille. Samanlaista tukea voi harrastaa myös säätövoiman suhteen.
Jotenkin ne maalaiseläkeläiset pärjäsivät myös vuonna 2006, vaikka kauppareissut olivat silloin nykyistä kalliimpia.
https://www.soininvaara.fi/2022/02/19/bensalasku-on-reaalisesti-alentunut/amp/
Taitaa olla niin, että maksaa bensa mitä vaan niin aina joku maalaismummo valittaa. Taitaa olla mummojen valitus vakio, joka ei ikinä muutu.
Jos haluat noin konkreettisen tason esimerkillä puhua, niin etsin Etuovesta halvimman myynnissä olleen siilinjärveläisen omakotitalon. S-markettiin on matkaa reilu 6 km, mutta oletetaan että henkilö haluaa välillä käydä myös alle 3 km kauempana sijaitsevassa Lidlissä tai K-Supermarketissa, joten lasketaan meno-paluuna matkan pituudeksi 15 km. Vanha Opel kuluttaa löpöä esim. 7 litraa satkulla. Kun me puhumme bensan hinnan kallistumisesta, niin me puhumme yleensä sellaisista hintamuutoksista, joiden vaikutus esimerkin kauppareissun liikkumiskustannuksiin on laskettavissa kymmenissä senteissä.
Kaikki on tietenkin suhteellista, mutta summaa voi pitää kohtuullisen vähäisenä vaikka 1-2 kertaa viikossa toistuen esim. lääkkeiden vuosiomavastuun rinnalla, joka on eläkeläisköyhyyden kannalta paljon merkityksellisempi asia kuin kauppareissujen bensakulujen muutokset kymmenien senttien litrahintaeron sisällä. Mutta kieltämättä tuo eläkeläiskortti on bensan hinnasta puhuttaessa mukavampi kuin puhua siitä, millaiseen ajoon niitä maaseudun bensalitroja suurimmassa mittakaavassa kuluu työelämän ulkopuolella:
Ps. Tuulivoima-artikkeli ei liittynyt nyt kyllä persujen argumentointiin, ja koko energiamuodon kategoriseen demonisointiin.