En ymmärrä teknofirmoihin sijoittamista

Tuottava sijoitus keskittyy tuleviin kassavirtapohjaisiin tuottoihin sijoittajalle. Loppu on spekulointia, mutta en sano etteikö spekuloinnillakin voisi päästä rikkauksiin. Tarkastelen sijoituksiani fundamenttipohjaisesti, mutta havaitsen joka kerta että teknoyhtiöt kategorisesti näyttävät huonoilta sijoituksilta. Siinä missä kuluttajatavarayhtiöiden arvonluonti on helppo ymmärtää - miten saksalaiset laatuautojen valmistajat käyttävät rahaa brändin luomiseen - on vaikeampi hahmottaa ohjelmointikielen tai erikoistarkoitukseen suunnitellun applikaation arvoa.

Kovasti yritetään kertoa, että kyllä näiden kuluttajien tekemisten nuuskimisessa on arvoa. Se tuottaa dataa, aineetonta omaisuutta, joka on kultaakin arvokkaampaa. Pääomien perään kyselijöitä pidetään menneisyyteen jämähtäneinä. Sijoittajan pitäisi hyväksyä vakuudeton luotto yhtiön tarinaan. Riskisijoituksissa ei toki ole mitään vikaa jos löytyy rautaiset hermot. Mitä jos (muiden) sijoittajien usko loppuu? Olen aivan varma että Nokian Renkaat jatkaa renkaiden myymistä oli pörssikurssi mitä tahansa, mutta teknofirmalla voi olla vaikeaa kun osakeantina maksetut johdon palkkiot dilutoivat kaikkien omistajien osuuksia enemmän. Tämä on mahtavan Amazoninkin kasvun salaisuus.

Onhan mahdollista etten vain ymmärrä teknoyhtiöiden tuloksentekoa. En olisi osannut arvata Outokummun tai Finnairin euron ylittävää osakekohtaista tulostakaan. Tein tämän ketjun jotta voisin oppia teknoista niistä enemmän tietäviltä.

1 tykkäys

Minusta pitää hyvin tutustua kohteisiin ja jatkuvasti tarkkailla etenemistä. Itse olen lisännyt panoksia, kun hommat on menneet oikeaan suuntaan.

Ihan mihin tahansa en kyllä sijoittaisi. Pakkohan näissä on mielestäni katsoa 2-3 vuotta ainakin eteenpäin.

Mutta ei minusta vaikka suosikkini Talenomin Pe voi olla mitään samaa tasoa kuin nokian renkaiden tai outokummun.

Ps. on mullakin Nokian renkaita ja minusta hyvä firma. toki kannattavuus tulee olemaan vaikeuksissa vielä jonkin aikaa.

Erinomainen aloitus. En aina ymmärrä oikein minäkään.
Yritin kovasti ymmärtää joskus 4-5 vuotta sitten, kun kauppalehden keskustelupalstalla hehkutettiin SSH nimistä firmaa ja sen tajunnat räjäyttävää tulevaisuutta.

Katsoin lukuja. Firma tahkoaa tappiota vuodesta seuraavaan tai kärvistelee nollakannattavuudessa. Silti kurssi hillittömässä nousukiidossa ja kertoimet katossa.
En tajunnut. Tai tajusinhan minä: hype. Sijoittajat näkevät tässä suuren loikan mahdollisuuden, mutta eivät uhkaa siitä, että sama totuttu meno jatkuu edelleen.

Kirjoitin palstalle, että firma on tappiontekokykyynsä nähden käsittämättömissä hinnoissa ja että sijoitan mielummin varojani yrityksiin, joiden tulevaisuuden tuottojen muodostuksella ja osakkeen markkinahinnalla on joku käsitettävissä oleva yhteys.

Sain hypen pauloissa olevilta sijoittajilta sellaisen kuraryöpyn niskaani, että ei paremmasta väliä. Viestien pääsisältö oli, että minä olen tässä se joka ei tajua. Ja että SSH tekee kaikista muutamassa vuodessa ”miljonäärejä”. Osake raketoi hetkessä kahteen kymppiin ja ylikin.
Selväpä se.

SSH:n osake maksoi pörssissä tuolloin reilusti yli 4 euroa.
Tänään näkyy maksavan vähän yli 1 euroa.

Tekisi mieli käydä kysymässä, että jos minä olin se joka ei tajunnut,
niin minkä se tekee niistä kaikista, jotka ”tajusivat”.

Minulla on tuohonkin vastaus.
Se kuuluu ”köyhemmän”.

4 tykkäystä

Hyvä avaus. Täytyy nyt alkuun todeta, että jos koette, että teknofirmojen hinnoittelu on väärä ja niissä on perusteettomasti massiivinen hypelisä, niin tehän tulette lisäämään todennäköisyyttänne voittaa markkina pitkällä aikavälillä luopumalla teknofirmoihin sijoittamisesta. Onnistuneet vastavirran uimarithan tekevät suurimman ylituoton (ja epäonnistuneet sitten taas maksavat suuresti kovapäisyydestään.)

Seuraavassa nopeasti VeHi -menetelmällä muutamia erityispiirteitä, joita teknoyhtiöillä on verrattuna perinteisempiin yhtiöihin:

  1. Matalat rajakustannukset
  2. Rajoittamaton tai lähes rajoittamaton kapasiteetti levittää tuotteitaan markkinalla
  3. Varsinkin SaaS -yhtiöillä: palvelumallinen laskutus (Netflix myy saman tilin kuukausittain)
  4. Useilla toimialoilla Winner Takes it All -tilanne

Esim. Juipin alussa mainitsema Admicom on hyvä esimerkki näistä jokaisesta. En omista Admicomia.

  • Uuden asiakkaan kustannukset ovat minimaaliset: web -pohjainen ERP on kevyesti toimitettavissa yhtiöille.
  • Käytännössä jokainen potentiaalinen asiakas voidaan palvella, sillä mitään tuotetta ei valmisteta tehtaassa, jonka kapasiteetti loppuisi kesken. Jos internetpohjainen tuote meinaa tökkiä, niin käydään hakemassa kaupasta vähän lisää kapasiteettia.
  • Admicom tekee sopimuksia muutaman vuoden päähän, jolloin näkyvyys on erinomainen. Tämä laskee yhtiön riskitasoa merkittävästi.
  • Admicom on järkevästi valinnut markkinarakonsa, jossa se nousee jatkuvasti hallitsevammaksi. Yhtiöstä on tulossa valitsemiensa toimialojen ainoa hallitsija.

Admicomin tapauksessa näkee helposti, miksi teknoyhtiöistä voidaan maksaa paljon, sillä yhtiö voi parhaassa tilanteessa kasvaa ilman lisäinvestointeja äärimmäisen kannattavasti moninkertaiseksi. Toisaalta yhtiön riskisyys on rajattu jo olemassa olevan kannattavuuden perusteella. Näistä syistä yhtiöistä maksetaan paljon.

Mitä tulee Pika-Sissin esimerkkiin SSH:sta, täytyy kompata siinä mielessä, että onhan teknoyhtiöissä valtavat riskit. Erityisesti jos yhtiö tekee tappiota, tulee todennäköisen skenaarion tuotto-odotuksen olla äärimmäisen positiivinen, jotta siihen on rationaalista sijoittaa. Teknoyhtiöt harvoin ovat mitään all-in -tapauksia. Monen näpit ovat palaneet ja näitä sijoittajatarinoita on aina opettavaista lukea foorumeilta. Muistakaa siis aina kohtuus ja hajauttamisen kultainen sääntö.

Tässä vähän tajunnanvirtaa ja perusteluja omalle teknoyhtiösijoittamiselleni. Sharevillestä voi ihmetellä oman salkkuni koostumusta.

3 tykkäystä

Vastaisin kans tuohon kyselyyn. Näistä kyselysä olevista firmoista tosiaan vain Admicom & Efecte olivat minulle tutuimpia.

Ymmärrän Juipin pointin näihin teknoihin liittyen. Sijoitan itsekin fundamenttien perusteella, ja jokaista kyselyssäkin olevaa yhtiötä kannattaa analysoida tapauskohtaisesti. Halusin Efectestä sanoa oman kannanoton tappiollisuuteen liittyen, eikä yhtiön arvotuskaan ole kohtuuton liikevaihtokertoimella tarkastettuna (ev/s ≈1,6). Pidän Efecteä pitkässä juoksussa melko turvallisena sijoituksena loppupeleissä, koska yhtiöllä asiakasvaihtuvuus on todennäköisesti hyvin vähäistä, tuotot ovat jatkuvia (niinkuin SaaS-yhtiöissä yleensäkin) ja tuotteilla on jo näyttöjä kilpailukyvyn suhteen, mm. vahva jalansija jo Suomessa, positiiviset tyytyväisyyskyselyt ja isojen asiakkuuksien voittaminen itselleen Saksassa jne. Efecte käytännössä pystyisi varmasti myös tekemään jo tulosta tällä hetkellä ilman suuria myyntipanostuksia. LV kasvu on jäänyt tosin vähän liian vaisuksi. Mutta ei siinä. Kokonaisuutena kun vilkaisee kyselyssä olevia yhtiöitä, on niissä yhdenvertaisuutta jonkinverran, esim juuri tuo tappiollisuus ja/tai juuri listautunut pörssiin. Tuo Pika-Sissin mainitsema SSH voisi juuri olla tuommoinen keissi, missä on mukavasti teknolisää leivottu kurssiin. En ole yhtiöön perehtynyt, enkä juuri nyt ole ajatellutkaan.

Tämä ketju voisi olla tämmöinen, missä otettaisiin esille just esim suomalaisia ohjelmistoyhtiöitä/teknoja (ja ammutaan alas niitä sitä mukaa :smiley: ) niin voisi olla helpompi päästä kärryille milloin mistäkin firmasta :thinking: itsellekin monet teknoyhtiöt semi tuntemattomia kuitenkin.

PS. Sait Niklas uuden seuraajan sharevillessä :+1:

1 tykkäys

SSH:n arvostus tuolloin perustui patentteihin. Lopulta kuitenkin patentit mitätöitiin oikeudessa. Jos patenteista olisi saatua kääriä rahat, niin ylihintaa ei tuolloin olisikaan ollut. Tapaus ei ollut mitenkään selvä, joten patenteille piti antaa joku hinta, joka perustu oletusarvoihin. Nyt kun patentteilla ei voida rahastaa, niin hinta on jatkuvasti painunut alaspäin kohti sitä arvoa, joka liiketoiminnalla on. SSH:n aiempaa arvostusta ei ole järkevää verrata tämänhetkiseen SSH:n.

1 tykkäys

Efectellä minusta viimeisin kvartaali oli kyllä valoa tunnelin päässä vahvasti, mutta pientä uskon vahvistusta vielä kaivataan. Se uus Saksan asiakas joka samalla itse toimii jälleenmyyjänä vaikutti erittäin kivalta!

2 tykkäystä

Minulla on yli kolmannes salkusta teknoissa, mutta ilmeisesti tässä ketjussa käsitellään pääasiassa ohjelmistotuoteyrityksiä, joita minulla on tällä hetkellä hyvin niukasti. En ole niitä mitenkään tarkoituksellisesti vältellyt, vaan tarjolla on ollut mielestäni parempia sijoituskohteita teknologiasektorilla (pääasiassa USA:n pörsseissä).

F-Secure on tällä hetkellä ainoa ohjelmistotuoteyhtiö, jonka olen kelpuuttanut salkkuun Helsingin pörssistä. Uskon sektorin kasvuun pitkälle tulevaisuuteen, koska kohta on vaikea löytää tuotetta, jossa ei ole vähintään yksi tietokone upotettuna sisään (siinä softaa ja softassa tietoturvaongelmia). F-Secure on riittävän iso toimija alallaan, sillä on aina ollut kilpailukykyiset tuotteet ja yleisesti ottaen hyvä pitkä hyvä track record. Se on myös riittävän likvidi (pelkästään tällä ehdolla voi hylätä suuren osan Helsingin pikkuteknoista).

Teknofirmojen keskiössä on tuotekehitys, joka on jatkuvaa kilpajuoksua muita vastaan. Samaten myynti- ja markkinointi on jatkuvaa toimintaa. En ymmärrä näitä tarinoita, joissa jompaa kumpaa näistä kohdellaan jonain väliaikaisena panostuksena. Jos vauhtia hidastaa, niin muut menee ohi.

Vaikka olisit ensimmäisenä markkinalla, niin se ei tarkoita välttämättä mitään. Edes se ei tarkoita välttämättä mitään että dominoit markkinoita alkuvaiheessa. Esimerkiksi Netscape teki ensimmäisen todella hyvän nettiselaimen. Netscape saavutti 90-luvun puolivälissä yli 90% markkinaosuuden. Sen markkinaosuus 2006 oli 1%, kun Microsoft ja monta muuta tuli ohi heittämällä.

Yleensä porukka muistaa vain voittajat. Jokaista voittajaa kohti on kuitenkin teknoyhtiöiden hautausmaalla pitkät rivit epäonnistujia.

Aika monta 1. julkaisua tuotteesta nähneenä voin sanoa, että melkein aina se 1. julkaisu vaatii huomattavaa paikkailua myöhemmin. Mitä enemmän rinnakkaisia ylläpidettäviä julkaisuita/tuotteita, niin sitä suurempi osa henkilöstöstä menee vanhan ylläpitoon ja on pois uuden kehittämisestä. Sitten kaiken kukkuraksi voi lisätä asiakkaat, jotka vaativat räätälöintiä.

Teknoyritykset helposti lukittautuvat myös johonkin alustaan / teknologiaan, niinkuin Nokian matkapuhelinpuolelle kävi Symbianin kanssa. Ei Apple älypuhelinta keksinyt, vaan aikansa tutki markkinoilla olevia ja teki moninkertaisesti paremman. Heillä ei ollut menneisyyden painolastia ja olivat tehneet kotiläksynsä aivan erinomaisen hyvin (heidän 1. julkaisu ei tunnetusti ole rapaa - poikkeus vahvistaa säännön).

Erityisesti suurilla yrityksillä on tällainen optio mitä Apple käytti älypuhelimissa ja Microsoft nettiselaimissa. Annetaan pienten tunkata jotain teknologiaa ja sitten joko ostetaan pois, litigoidaan pois tai kehitetään oma paljon parempi tuote samalle markkinalle.

Pienten yritysten ongelma on se, että niillä on hyvin pienet tuotekehitys (ja myynti/markkinointi) organisaatiot. Iso yritys voi laittaa 10-100 kertaa saman verran osaavaa porukkaa hommiin ja saavuttaa melko nopeasti saman tason. Samaten isolta yritykseltä löytyy helposti tukku patentteja, jolla voi lähteä kampitaamaan pienempää toimijaa (Motorolahan tuli Nokian kimppuun heti kun Nokian markkinaosuus matkapuhelimissa alkoi olla “merkittävä”). Pienten yritysten kanssa litigaatiota ei tarvitse edes voittaa - riittää, että se syö vuosikausia rahaa ja resuja (joita isolla firmalla löytyy, mutta pieneltä ei välttämättä).

Teknoyritys voi saavuttaa minun mielestä kestävän vallihaudan vain suuren koon kautta. Tällöin heillä on yleensä hyvä brändi, iso patenttisalkku, iso tuotekehitysosasto, iso myynti/markkinointiosasto, useita menestyviä tuotteita. Ts. vastaavan replikointi alkaa olla vaikeaa.

En usko, että kaikki nyt keulilla olevat uuden ajan yhtiöt ovat enää keskuudessamme itsenäisinä toimijoina 20v päästä. Aivan samalla tavalla on käynyt useimmille niille, jotka olivat v.1999-2002 keulilla ja selvisivät kuplasta (esim. Yahoo ei ole enää itsenäinen toimija ja ennen Verizonin omistukseen päätymistä alkoi olla vain varjo siitä mahdista, mikä Yahoo oli v.2000).

Näiden lisäksi esimerkiksi puolijohdeteknologian alalla vallihautaa syventää tuotantotekninen osaaminen sekä se, että jokaisen sukupolven tuotantolinja maksaa enemmän kuin edeltäjänsä. Tällä hetkellä ollaan tasolla, jossa edes jättimäiset yritykset eivät välttämättä lähde yksin rakentamaan tehdasta.

Kyllä hyviä teknoja löytyy, mutta ainakaan itse en enää usko tarinoita.
Pitää löytyä näyttöjä, kokoa ja likviditeettiä.

4 tykkäystä

Jos tällainen “liikevaihtoa ilman lisäinvestointeja” tarina toimii, se todellakin mullistaa liiketoiminnan. Tarinan toimivuutta voi tarkastella yhtiökohtaisesti Asset Turnover -luvun avulla. Se saadaan kun tilikauden liikevaihto jaetaan tilikauden alun ja lopun taseen loppusumman keskiarvolla. Hypoteesin pitäessä paikkansa luvun tulisi kohota tasaisesti ajan kuluessa. Monilla perinteisilläkin yhtiöillä luku vaihtelee suhdanteiden ja kysynnän vaihdellessa. Liikevaihto on kuitenkin paljon vähemmän volatiili kuin tuloslaskelman alemmat rivit, eikä sitä ole helppo manipuloida. Lisäsin muutamien ketjussa mainittujen yhtiöiden luvut taulukkolaskentaan. En siis väitä että yhtiöt olisivat ohjeistaneet liikevaihdon kasvua ilman lisäpanostuksia. Asset Turnover -luku ei myöskään kerro mitään kannattavuudesta.

asset%20turnover

Jos liikevaihto ei kasvakaan automaattisesti, ollaan tavallisten kuolevaisten joukossa. Kasvu edellyttää lisäpanostuksia kuten kaikilla muillakin aloilla. Lisäpanostukset taas riippuvat voitollisesta liiketoiminnasta tai sijoittajien löysistä kukkaron nyöreistä.

3 tykkäystä

Olin aluks vähän hukassa mikä tämän ketjun idea oli, mutta tässähän on aika kovaa ja ajatuksia herättävää tekstiä…

Teknoyhtiöön sijoittaessa on yleensä muutama juttu mikä vaikeuttaa yhtiön analysoimista tai tulevaisuuden voittajan löytämistä; mm. lähes aina raju kilpailu koska tuote on todennäköisesti haluttu, vaikea määrittää oikeaa valuaatiota (ja helposti aivan suuren hinnan maksaminen) ja kaikinpuolin vaikeahko hahmottaa tulevaisuutta, kuka voittaa kuka häviää pelin, riippuen toki yhtiöstä.

Tämän takia on mukava sijoittaa johonkin Harviaan. Tuskin mikään kodinkonejätti mm. LG tai Electrolux on kiinnostunut tämmösestä parin kolmen miljardin kokoisesta, hitaasti kasvavasta sauna&kiuas -markkinasta. :face_with_monocle:

Efecten taseesta näkee että sijoittajat ovat antaneet firman käyttöön 10,6 miljoonaa euroa pääomaa. Tästä sijoitetusta pääomasta on jäljellä enää 3,4 miljoonaa euroa jatkuvien tappioiden takia. Efecte ei ole turvallinen sijoitus, se on usko siihen että firma kääntyy voitolliseksi ennen maksuvaikeuksia ja konkurssia. Samaan aikaan sijoittajat maksavat yhtiöstä 27,5 miljoonaa euroa. Perinteiset yhtiöt Stockmann ja HKScan tekevät myös tappiota, mutta sijoittajat ovat valmiita ostamaan osaketta ainoastaan reilulla tasealennuksella. Kannattavuuden rajoilla keikkuvat, mutta kassavirtapositiiviset kiinteistösijoitusyhtiöt arvostetaan nekin tasealennuksella.

Teknofirmojen arvostuksessa ei ole päätä eikä häntää. Minkälainen pitää tuon Efecten 3,4 miljoonan euron pääoman tuoton olla jotta siitä tulee 27,5 miljoonaa? Mahtavan Googlen, jossa maailman etevimmät insinöörit työskentelevät, oman pääoman tuotto on 18,6%.

2 tykkäystä

Niinpä. Massen sijoituskoulun 3 luku alkaa: “On fundamentit, joita on kovin vaikea manipuloida ja sitten on se kuuluisa sentimentti, joka joissain firmoissa määrää ainakin hetkellisesti kurssitason”. Kun pysyy fundissa, ei voi köyhtyä, mutta jos menee sentin mukana, on vaara, että samalla katoavat omat rahat.

Toki voi yrittää ratsastaa teknofirman hype-sentimentin nousukiidossa tyhmempiä kolleegoitaan ja myydä ajoissa, mutta riski on silloin itsellekin aika iso.

Masse, FA, salkku aika vahvalla fundapohjalla (pl. Lehto) :toolbox::toolbox::toolbox:

2 tykkäystä

Efecte on tosiaan tehnyt yli 7 miljoona tappiota historiansa aikana. Vuoden -18 tilikauden tappio oli yli -2,4 meur, joka oli aika paljon. Ei viime vuosi anna aihetta juhlaan.

Efecte on kuitenkin pystynyt kasvamaan tasaisesti, suunn.17% vuodessa tulorahoituksen turvin ennen 2017 lopun listautumista. SaaS kasvu on ollut kovaa heti alussa mutta kertalisenssien raju lasku on pitänyt kokonaisliikevaihdon maltillisena. Tällä hetkellä tarkastelen yhtiön nykyistä tuloskuntoa ja lv kasvua, enkä niinkään tuijottele paljon yhtiö teki tappiota vuonna 2013.

Yhtiö keräsi annista 5,1 meur, rahaa paloi jo 2018 -2,4 meur. Viime kvartaalilla liikevoitto oli -0,5 meur. Jos mennään esim Petrin ennusteen mukaan, on tämän vuoden eps -0.22, ens vuonna -0.15 jonka jälkeen antirahoja olisi joku puoli miljoonaa jäljellä, ja 2021 tämän strategiakauden jälkeen pitäisi tehdä jo tulosta.

Eli liikaa rahaa yhtiöllä ei ole. Yhtiöllä oli kuitenkin viime q1:llä likvidejä varoja 5,7 meur, ja vertailukaudella 6 meur. Velkaa ei ole tarvinnut ottaa ikinä. Asiakkaat ovat ruvenneet makseleen jo SaaS palveluista hyvin, joten luulisin, että pahin pohja on jo takana. Toivon (ja uskon), että yhtiö pärjää näillä rahoilla. Yhtiöhän pitää tod.näk kasvuvaihteen samana myös tulevaisuudessa mutta jossain kohtaahan tämän kasvun pitäisi ruokkia itse itseään ja sitä myöten kannattavuus nousee.

Olin itsekin huolissani jossain kohtaa yhtiön kassasta ja kasvupanostusten suuruudesta suhteessa liikevaihdon kasvuun ja tulokseen. Taisi olla yhtiö itsekin. Tällä hetkellä olen
vähän hepottuneempi. Vaikka sanoinkin pitäväni tätä melko turvallisena sijoituskohteena pitkällä aikavälillä, on yhtiöllä näytettävää silti. Rahoitus on se mikä itseäkin vielä eniten pelottaa, sitten arveluttaa yhtiön tuotteiden kilpailukyky. Luulen kyllä että yhtiö on hyvän markkinaraon löytänyt, (esim suuri toimija Servicenow ei ole kiinnostunut käsittääkseni pienemmistä yrityksistä), omaa vahvat kasvunäkymät ja kilpailukykyisen tuotteen. Kunhan Saas kasvu pysyy siinä yli 20%ssa ja tulos nousee edes lähelle ennusteen mukaan niin ei pitäisi olla hätää. Isoja kauppoja vaan toivon yhtiön voittavan.

Mutta nyt peliä katsoon →

3 tykkäystä

En tiedä onko päätä tai häntää, mutta tässä kiteytettynä se miksi vaikea nähdä omaan salkkuun pieniä teknoja. Siinä vaiheessa, kun alkaa näyttöjä olemaan tuloksen teosta edes vähää alusta on arvostustasot jo niin kovat etten itselleni pysty ostoa perustelemaan. Pitäisi ostaa siis ennen näyttöjä liiketoiminnan kannattavuudesta, mikä sekin tuntuu itselleni vaikealta. Poimikoot siis joku muu kermat kakun päältä, jos vatsa kestää riskit ja osaamista tämän alan osakepoimintaan riittää.

3 tykkäystä

Toveri @Aston_Livingstone totesi Sammon tuotto-odotuksen liian heikoksi ja päätyi ostamaan QT Groupia paremman tuotto-odotuksen toivossa.

Kurssikehityksestä en osaa sanoa mitään, joten keskityn fundamentteihin. Jos oletetaan ettei Sammon tulos tai osinko parane viime vuodesta vaan yhtiö tekee samanlaisen tuloksen kuin vuonna 2018, osakkeen tuotto olisi 3,04 / 39,10 = 7,77 %. Yltääkseen samaan QT Groupin pitäisi tehdä osakekohtaista tulosta Astonin keskihinnalla laskettuna 10,6 * 0,0777 = 0,824 €. Siihen nähden että yhtiöllä oli viimeisimmässä osavuosikatsauksessa osakekohtaista omaa pääomaa 0,75 €, tämä tarkoittaisi hulppeaa 110 % oman pääoman tuottoa. Viimeisen 12kk oman pääoman tuotto oli -10,7 %, joten kirittävää riittää. Tai ehkä ilmapalloon menee vielä vähän ilmaa ennen poksahtamistaan ja tämä erotus on parempi kuin Sammon tuotto-odotus.

Haluan kuitenkin sanoa, ettei järjettömät arvostukset ole yhtiön vika. Voi olla ihan validi bisnesajatus periä liikevaihtoon perustuvia lisenssimaksuja ohjelmointikielen käytöstä. Toisella puolella pöytää on kuitenkin yhtiöitä jotka miettivät kannattavuuttaan. Kuluttajatavarayhtiöt ovat suuren volyymin ja matalien marginaalien ala. Esimerkiksi Electroluxin liikevoittomarginaalin keskiarvo on noin 4,3 %. Antaisiko Electrolux prosentin ohjelmointikielestä? Onko QT:n ohjelmointikieli parempi kuin muut ja voiko yksinkertaisia sensoreita ja käyttöliittymiä ohjelmoida myös muuten? Muistakaa, että B2B alalla yhden firman liikevaihto on toisen kustannus.

7 tykkäystä

Katsotaan @Juippi 2-3v. sisällä miten kävi, tuliko Qt:stä enemmän tuottoa kuin Samposta. :hugs: ymmärrän huolesi, minä kuitenkin yritän jatkuvasti tarkastella omaa toimintaa kriittisesti sekä tarvittaessa muuttaa sitä parhaaksi katsomaani suuntaan. Otan omista tekemisistäni täyden vastuun :slightly_smiling_face:

4 tykkäystä

Kyllä qt lla pitäisi jo olla lisenssituloja taskussa tuleville vuosille, että ei tämän hetken tulosta tai pääomaa kannata vain tuijottaa

1 tykkäys

Ongelmahan tässä ajattelussa on se, että osakkeen fundamenttiarvo ei ole tämän tai seuraavan vuoden tuotossa vaan yhtiön elinkaaren diskontatussa kassavirrassa, jota yritetään parhaan kyvyn mukaan arvioida. Nykyisen tuloskunnon perusteella arvioitaessa Qt:nkin arvo olisi negatiivinen, koska firma tekee tappiota!

Firman omana tavoitteenahan on tehdä suunnilleen yli 0.625€ EPS vuonna 2021. Sijoittana tällaisessa firmassa homman suola on luonnollisesti siinä, että tuossa kohtaa 15% liikevaihdon kasvu voi tuplata tuloksen.

Tällä hetkellä kuitenkin luonnollisesti tämänkin firman kohdalla on kyse siitä, kuinka uskottavana johdon tarinoita pidetään, ja sen takia tulevat kassavirrat diskontataan suuremmalla korolla ja toteutuessaan tuottokin on huomattavasti suurempi. Ongelma monissa teknofirmoissa onkin juuri se, että joko johdon tarina on epäuskottava; miksi yhtiö 10 vuoden jälkeen yhtäkkiä lähtisi kukoistamaan, tai johdolla ei oikein edes ole tarinaa.

1 tykkäys

Alkuvaiheen (tai maailman mittakaavassa “aloittelevat”) teknofirmat on minusta vähän niinkuin alkuvaiheen kaivosyhtiöt.

Eli jos maan alta löytyy se mitä arvioidaan ja se on kohtuu kustannuksilla ylös tuotavissa ja hyvällä hinnalla myytävissä, niin sitten tehdään paljon rahaa. Tässä 3x “jos”.

Neljäs “jos” (mikä voi jäädä helposti huomaamatta eikä firmat näitä yleensä selkeästi avaa) on se, että päästäänkö maaliin ilman merkittävää nykyisten osakkeenomistajien omistuksen laimentamista.

Kaivossektorilla tämä pahimmillaan on ollut sitä (enkä puhu vain Talvivaarasta), että annin ja muiden järjestelyiden jälkeen uudet osakkeenomistajat ottaa luokkaa 99% yhtiön uusista osakkeista ja vanhoilla lapuilla saa sitten 1% siivun.

Ns. exploration stage -kaivosyhtiöä arvottaessa pitää ottaa huomioon, että se kuka rahoittaa sen kaivoksen rakentamisen tullee ottamaan suurimman osan tulevaisuuden tuotoista - ei ne ketkä istuu pelkän luvituksen ja kaivoslisenssin päällä.

Teknoissa ei onneksi ole tällaisia singulariteetteja, mutta tuotekehitys, M&M jne. nielee silti tasaisesti rahaa ja kuten aikaisemmin sanottua, niin jos ei kasva isoksi pian, niin joko jää paikalleen polkemaan tai kuolee pois.

Esim. Basware alkaa jo vaikuttaa minusta vähän ikuiselta lupaukselta. On ollut nyt n. 20v aikaa nousta pörssiyhtiönäkin markkinan kingiksi…

Olisi omistajien kannattanut ehkä kaupitella narikka jonkun muun syliin (osaksi jotain isompaa kokonaisuutta) jo aikaa sitten.

4 tykkäystä

Jos teknologiaan haluaa sijoittaa, niin varmin on ostaa dipeistä noita Jenkkilän isoja tyyliin Microsoft, Google…

1 tykkäys