Minulla on verkkoakku käytössä ja taitaa loppupeleissä hyöty olla jotain 10€:n luokkaa, kun ottaa huomioon verkkoakun vuosimaksun ja verkkoakusta saadun hyödyn. Summa summarum ±0 on verkkoakun hyöty.
Helenillä on verkkoakun hinta 139€/vuosi, mikä riittää 1500kwh:n ylituotantoon. Tuo verkkoakku ei ole kuin laskutustekninen kikkailu, millä Helen maksaa 13c/kwh hyvitystä verkkoakun ylituotannolle ja tuon hyvityksen kautta saa sitten vähän kompensoitua myös siirtohintoja. Meillä hyöty on sen verran vähäinen tuosta mitä viivan alle jää, joten käytännössä verkkoakun käyttö ei kannata.
Mulla vären kanssa 2 vuotinen sopimus 14c kwh,maksaa kerta vuodessa ylim.sähkön,ei ole muita maksuja.sen jälkee maksaa pörssi hinnan eli ei juuri sit mitää
Fortumille tulossa et ottaa ylim.sähkän ns.pankkiin ja antaa saman takas,eikä pitäs olla isoja siirtomaksuja.no tulevaisuudessa näkee.vasta kesällä otin 30 paneelia katolle,9.9 teho,meillä vuodessa kuluu n.7000kwh.maksaa kylläTOSI kauan itsensä takasi
ti 18. elok. 2020 klo 12.40 Sijoittaja sivustolta Osakesijoittaminen <inderes@discoursemail.com> kirjoitti:
Hyvä juttu ESG rahastoista, ja miten suuressa nosteessa kaikki “Environmental, social ja governance” on. Energia-ala vety-/aurinko-/tuulivoimineen on kuitenkin ESG alaa, joten laitan tämän tänne, vaikka vähän vaikeuksia mihin ketjuun olisi sopivin
Suomi ei ole aurinkoenergian kannalta kannattavimpia ja kiinnostavimpia maita ylipäätään. Lähempänä päiväntasaajaa aurinkoenergiaa on luonnollisesti enemmän tarjolla. Ulkomailla on myös maasta riippuen huomattavia eroja itse tuotetun sähkön myyntihinnoissa. En itse sijoitakaan kotimaiseen aurinkoenergiaan vaan katseeni ovat olleet vahvasti ulkomailla .
Toki suomi on pieni markkina niin aurinko kuin monille muillekin tuotteille. Jos ymmärtää kuinka pienestä kiinni mikä tekniikka on suomessa taloudellisesti kannattavaa saa kuvan kuinka pienestä se on muuallakin kiinni. Maakohtaiset erot ovat suuria eikä kenelläkään ole näistä kaikenkattavaa tietoa.
Sen ajan mitä olen näitä suurien kertoimien osakkeita seurannut, niin osavuosikatsaukset on useammin aiheuttaneet dipin kuin pompun. Niin paljon tulevaisuuden lupauksia ladattuna sisään, että hätäisimmät myyvät kun ei puolessa vuodessa tullutkaan timanttia.
Jos yhtään seuraa Cell Impactin kurssin käyttäytymistä voi loppuviikon olla PCELL:ssä ostokelit
Loistavaa jos tämä otetaan uudestaan tarkasteluun. Mikään ei ole suurempi huijaus kun se, että biomassa (puu) olisi mukamas hiilineutraalia jos sitä hyödynnetään energiantuotannossa. En tiedä kuinka moni tietää sen, että puun hiilidioksidipäästökerroin on itseasiassa suurempi kuin öljyllä, joten tieteellä ei ole näissä Suomen linjauksissa mitään tekemistä.
RWE dipannut tänään ~5 %, syynä mahtollisesti tämä ilmoitus:
RWE Launches Cash Capital Increase
ESSEN (dpa-AFX) - German utility RWE AG (RWEOY.PK) said that it has launched cash capital increase with exclusion of shareholders’ subscription rights through accelerated bookbuilding.
The share capital of RWE will be increased by 10% by issuing bearer common shares against cash contributions under the exclusion of shareholders’ subscription rights. The new shares will be entitled to the dividend for fiscal year 2020.
The company plans to invest the expected net proceeds from the capital increase in additional short-term capacity build-out, enhancements of pipeline and in further visible mid- and long-term growth opportunities in renewables portfolio.
The company will use parts of the proceeds to finance the planned acquisition and realisation of the 2.7 GW project pipeline from Nordex.
Sikäli kun pitää RWE:n suunnitelmista niin voisi olla ostopaikka.
Biomassa joka jää käyttämättä lahoaa metsään, ts. se päästää kaiken sitoutuneen CO2:n ilmakehään joka tapauksessa. Jos tämä sama biomassa joka jäisi muuten metsään, poltetaankin ja samalla jätetään fossiilisia käyttämättä niin se on ympäristölle vähemmän haitallinen.
Kyllä se vain noin on
Lahoava biomassa päästää hiilidioksidipäästöjä ilmaan vuosien ajan, kun energiahyödyntämisessä se tapahtuu kerralla. Mitä eroa sillä on käytänkö fossiilista polttoainetta vai puuta jos ainut argumentti hiilineutraaliudessa on se, että “no uusi kasvava puu sitoo hiilidioksidia”? Samaan lopputulemaan päästään vaikka käyttäisimmekin fossiilisia polttoaineita ja kasvattaisimme lisää puita siinä samalla.
Onko sillä kokonaisuuden kannalta väliä vapautuuko se kerralla vai pikkuhiljaa? Mitä hitaampaa tahtia vapautuminen tapahtuu sitä kauemmin se kestää. Kasvihuoneilmiön kannalta sillä tuskin on suurta merkitystä lahoaako risut 2 vuodessa vai palaako ne voimalaitoksessa vartissa.
Juurikin näin. Jostain syystä vallalla käsitys missä suomalaiset metsätkin sitoisi hiilidioksidia loputtomiin sitä kuitenkaan vapauttamatta. Todellisuudessa jos metsästä ei viedä yhtään puuta pois lopulta lahoamisen ja mätänemisen myötä metsästä tulee kutakuinkin päästöneutraali kun päästöistä tulee yhtä suurta kuin päästöjä sitovasta kasvusta. CO2 päästöjen kannalta tietty olisi parasta kasvattaa puuta mahdollisimman tehokkaasti ja keksiä sitten joku tehokasta tapa puiden hävittämiselle käytöstä poistettuihin kaivoksiin tms.
Viherkatot CO2 sitojina on vielä kummallisempi yleinen ajatus.
No siinä on esimerkiksi sellainen todella yksinkertainen merkitys, että se muutetaan energiaksi sen sijaan että sitä EI muuteta energiaksi ja täytyy käyttää jotain muuta polttoainetta sen LISÄKSI että se massa lahoaa siellä metsässä ja vapauttaa päästöjä SIELLÄKIN. Eli tuotetaan tuplamäärä päästöjä kun samaan aikaan poltetaan esim. hiiltä ja annetaan sen muun energiamassan päästää lisää SITÄ hiilidioksidia ja metaania kun ei tehdä sille mitään. Voiko tämä olla yhtään yksinkertaisemmin selitetty?
.
