Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Aukioloajan vuoksi, näyttää kuitenkin seuraavan TSX:n kurssia riittävän hyvin, joten tämä riittää minulle. Teen muutenkin mielelläni USD:llä kauppaa. Toki liqviditeetti on TSX:ssä paljon suurempaa.

1 tykkäys

Dynacert tulee vartin viiveellä investing.com:ssa.
Mutta esim. Fuelcell on reaaliajassa.

vartti myöhässä tuollakin

1 tykkäys

Niinpä olikin. Katoin et samat kun mulla tradingviewssä mut sielläkin oli näköjään viiveellä…

1 tykkäys

Avaa jaska vaan Dyna ketju. Tää täyttyy muuten kohta pelkästään siitä :smiley: Jätän kunnian sinulle kun homman toit esille täällä

3 tykkäystä

Aloitettu. Katsotaan avaus kuntoon ajan kanssa. Nyt oli melkoisen hätäinen rääpellys.

3 tykkäystä

Jenkit alkaa pikkuhiljaa tajuamaan tilanteensa. Saas nähdä mitä tapahtuu hinnoille kun pikku hiljaa alkavat taas keräämään varmuusvarastoihinsa tavaraa…

1 tykkäys

Olen Meri sinulta jo oppinut sen, mitä ameriikassa pitäisi vielä nyt ymmärtää isommin, eli että kannattaakin investoida ilmassa oleviin alkuaineisiin ja niiden prosessointiin :smiley:

1 tykkäys

Törmäsin tällaiseen juttuun vuodelta 1996. Tulee sitten aika pitkä viesti …!

Savon Sanomat 9.11.1996 / Juha Hirvaskero

Vetyyn vangittu aurinko
Saastettoman aurinko-vetytalouden tekniikka on olemassa. Miksi sitä ei toteuteta?
On laskettu, että ihmiskunta saisi sadan miljardin dollarin sijoituksella ehtymättömän ja saasteettoman energiantuotantojärjestelmän. Saman verran ihmiskunta käytti esimerkiksi Persianlahden sotaan. Tämä lopullinen energiaratkaisu olisi aurinko-vetytalous. Tehdään aurinkosähköllä vedestä vetyä. Vety viedään sinne, missä energiaa tarvitaan. Kun vetyä sitten poltetaan, saadaan sähköä ja lämpöä. Päästöjä ei tule lainkaan, sivutuotteena syntyy pelkkää vettä. Järjestelmän vaatima, periaatteessa yksinkertainen tekniikka on olemassa jo nyt. Kysymys kuuluu: Miksi tätä lopullista energiaratkaisua ei toteuteta nopeasti? Se on yksinkertaisesti liian iso asia. Minkä tahansa mullistavan teknisen innovaation tunkeutuminen markkinoille on pitkä prosessi, vaikka se olisi kuinka nerokas. Hevosen vaihtuminen autoon vei 50 vuotta. Kun on ollut joku vallitseva tekniikka, jonka varaan koko systeemi on rakennettu, sen muuttaminen kestää kauan. Vanhat investoinnit pitää kuolettaa ja ajatusmaailma muuttaa, sanoo suomalaista aurinko- ja tuulienergiaohjelma NEMOa vuodesta 1988 lähtien vetänyt apulaisprofessori Peter Lund teknillisestä korkeakoulusta. Tällainen muutos ei tapahdu revoluution, vaan evoluution kautta.
Maakaasu on välivaihe Ennen kuin näin iso muutos lähtee liikkeelle, sen on Lundin mukaan lyötävä läpi niin teknisesti kuin kaupallisestikin. Asiassa on jo tapahtunut paljonkin. Olennaista on, että kehitystä on tapahtunut kummallakin puolella. Myös kaupallinen puoli alkaa vahvistua. Aurinko-vetytaloudessa tarvitaan sähköverkon lisäksi kaasuverkko. Maakaasu tulee ensin lyömään itsensä läpi energian kantajana. Se on tärkeä osaratkaisu ja välivaihe. Maakaasuun voidaan lisätä vetyä alkuvaiheessa 10-20 prosenttia. Suurempi määrä edellyttää jo teknisiä muutoksia. Mitä vetypitoisempaa polttoaine on, sitä vähemmän syntyy kasvihuoneilmiötä kiihdyttävää hiilidioksidia. Puhdasta vetyä käytettäessä sitä ei synny lainkaan. Lundin mukaan on selvää, että vaikka olisi kuinka houkuttelevaa siirtyä suoraan saasteettomaan vetypolttoaineeseen, se olisi liian iso hyppäys kerralla. Maakaasu on fossiilisista polttoaineista puhtain ja vetypitoisin. Maakaasun yleistyessä niin teollisuudessa, kotitalouksissa kuin energiahuollossakin syntyy kaasuverkko. Se on tärkeä psykologinen kynnys siirryttäessä kohti lopullista ratkaisua, aurinko-vetytaloutta.
Vetytekniikassa edistysharppauksia Tekniikassa, jolla muutetaan vetyä lämmöksi tai sähköksi, on Lundin mukaan tapahtunut hyvin suuria edistysaskelia. Pienimuotoinen sähköntuotantotekniikka on kehittynyt voimakkaasti. Esimerkiksi Wärtsilä-³ dieselin kaasumoottori on jo kaupallisessa tuotannossa. Tämä tekniikka mahdollistaa pienet maakaasulaitokset megawatista ylöspäin. Lundin mukaan ei vaatisi kuin vuoden kehitystyön, jonka jälkeen näitä laitoksia voisi käyttää puhtaalla vedyllä. Toinen, vielä pienimuotoisemman energiantuontannon mahdollistava uutuus on polttokennotekniikka. Polttokenno eroaa teknisesti täysin perinteisestä energiantuotannosta. Siinä muutetaan kemiallisesti vedyn energiasisältö sähköksi. Polttokenno on laitteena kompakti, yksinkertainen ja lähes huoltovapaa. Sitä voidaan soveltaa talomittakaavaan ja liikenteeseen. Laitteella on kaikki edellytykset massatuotteeksi.
Energia lähelle kuluttajaa Ympäristösyiden lisäksi myös informaatioteknologia vie Lundin mukaan kehitystä samaan suuntaan. Informaatioyhteiskunnan vaikutukset energiapuoleen ovat odottamattomat, positiivisessa mielessä. Tähän saakka energiantuotanto on ollut hyvin keskittynyttä. Voimalaitokset ovat massiivisia yksiköitä, joihin tarvitaan isoja pääomia ja pitkäaikaisia investointeja. Saasteeton polttokenno- ja aurinkokennoteknologia on lähellä kuluttajaa. Laitteet ovat pienimuotoisia ja sopivat investointeina yksityiselle ihmiselle. Näin energiapuolella on mahdollista saada aikaan samanlainen läpimurto kuin tapahtui tietokonepuolella. IBM:n pääjohtajalta pyydettiin vuonna 1975 visio siitä, miltä tietokonemarkkinat näyttävät 10-15 vuoden sisällä. Hän totesi yhtiönsä olevan täysin vakuuttunut siitä, että koko maailman tietotekniikan tarpeet voidaan hoitaa viidellä tietokoneella. Kävi juuri päin vastoin. Tänä päivänä käytössä on yli sata miljoonaa tietokonetta. Tämä on hyvä esimerkki siitä, että kun tuote on saatu lähelle kuluttajaa, sillä on valtava kiihdyttävä vaikutus kehitykseen.
Energiayksikkönä polttokennotalo Tulevaisuuden energiayksikkö voi Lundin mukaan olla talo, jossa on oma polttokenno. Kaasu tai vety tulee seinään. Talo tuottaa omaa lämpöä ja sähköä ja ehkä myy sähköä ulospäin verkon kautta naapurille. Kun tällaisia yksiköitä on miljoonia, tekniikasta tulee massatuote. Näin vaikeakin teknologia voidaan saada hyvin halvaksi, kuten pc-tietokone on osoittanut. Varmasti energiapuolella tarvitaan edelleen myös isoja voimaloita. Se ei kuitenkaan sodi hajautetun järjestelmän ideaa vastaan, vaan täydentää sitä. Samaan tapaan kuin tietotekniikkapuolella on myös isoja tietokoneita ja keskusyksikköjä.
Ei aate, vaan bisnes Uutta tekniikkaa ei suinkaan lyö läpi se, että tutkijat tekevät hienoja Nobel-keksintöjä vaan se, että yritykset kaupallistavat sen. Pienimuotoinen, hajautettu energiantuotanto muuttuu informaatioyhteiskunnassa kiinnostavaksi. Ei mistään aatteellisista syistä, vaan siksi, että siihen liittyy valtavat liiketoimintamahdollisuudet. Tietotekniikka on jo lyönyt itsensä läpi yhteiskunnan. Se risteää väistämättömästi energiapuolen kanssa. Energiantuotannossa on isoja, sidottuja pääomia. Energian omistajien intresseissä on saada sijoittamiaan suuria pääomia vapaaksi. Tätä kautta, ihan raadollisista syistä, tietotekninen lähestymistapa energiapuolella muuttuu myös rahamielessä kiinnostavaksi.
Utopiaa vai ei?Lundin mukaan voidaan tietysti kysyä, onko tämä utopiaa. Olemme jo hyvää vauhtia menossa tähän suuntaan. Ensimmäinen merkki on säännöstelyn purkautuminen. Sähkömarkkinalaki mahdollistaa jo vapaan kilpailun ja monopolit kaatuvat energiapuolella. Seuraava askel on, että sähköverkkoja voi käyttää vapaasti samalla tavalla kuin tietoverkkoja tietotekniikan puolella. Sen jälkeen yksityinen sähköntuottaja voi myydä oman tarpeen yli jäävää sähköä energiayhtiölle tai naapurille. Tarvitaan vain mittari, joka pitää kirjaa, paljonko sähköä on myyty ja paljonko ostettu. Muun muassa Saksassa ja Sveitsissä tämä on jo mahdollista. – Loppu —

Pakoputkesta pelkkää vettä
Vetyauto pärjää suorituskyvyssä tavalliselle autolle, mutta päästöjä ei tule lainkaan.
Miten olisi auto, jonka suorituskyky on sama kuin tavallisella nykyautolla, mutta pakoputkesta tulee pelkkää vettä? Tähän asti päästöttömänä “tulevaisuuden autona” on pidetty lähinnä sähköautoa. Kun katsotaan sähkö- ja vetyauton suorituskykyä, niin kyllä sähköauto jää jalkoihin. Sen suurin puute on pieni toimintasäde. Jos sähköautolla pääsee 100-150 kilometriä, se on jo hyvä saavutus. Vetyautolla pääsee 1000 kilometriä ja suorituskyky on muutenkin sama kuin tavallisella autolla, sanoo apulaisprofessori Peter Lund teknillisestä korkeakoulusta. Vetyauton voimanlähteenä toimiva polttokenno eroaa teknisesti täysin perinteisestä energiantuotannosta, kun vedyn sisältämä energiasisältö muutetaan kemiallisesti sähköksi. Perinteisessä polttomoottorissa poltetaan ensin polttoaine ja tehdään siitä sitten liikettä. Polttokenno on sähkökenno, joka muistuttaa auton akkua. Erona on se, että akun plus- ja miinusnapojen tilalla on kaasun syöttö. Toiseen syötetään vetyä, toiseen ilmaa. Akun lyijylevyjen tilalla on kaasua. Kemiallisessa prosessissa vety muuttuu sähköksi ja vedeksi. Polttokennon etuna on myös se, ettei siinä ole lainkaan liikkuvia osia. Siksi laite on lähes huoltovapaa ja sopiva massatuotteeksi. Polttokennotekniikka on Lundin mukaan viime aikoina edennyt pitkin harppauksin. Yksi syy siihen on Pohjois-Amerikan tiukentunut lainsäädäntö. Kaliforniassa pitää kaksi prosenttia uusista autoista olla täysin päästöttömiä vuoteen 2005 mennessä. Se tarkoittaa heti alkuvaiheessa 40000 autoa vuodessa. Tämä on lisännyt kaupallista mielenkiintoa. Isot autonvalmistajat, kuten General Motors ja Huyndai ovat kehittämässä vetyautoja. Myös Saksassa BMW ja Mercedes ovat Lundin mukaan jo rakentaneet puhtaita vetyautoja, joissa on perinteinen polttomoottori, mutta vety polttoaineena. Myös vetybusseja kulkee jo maailmalla.
Välivaiheena metanoli Vedyn ongelma polttoaineena etenkin liikenteessä on sen hankala varastointi ja tankkaaminen. Lundin mukaan yksi mahdollisuus on tehdä vedystä nestemäistä polttoainetta, vaikka metanolia. Metanoli olisi välivaihe siirryttäessä myöhemmin puhtaaseen vetyyn. Metanolin ongelma on, että sitä poltettaessa tulee vielä hiilidioksidia, vaikkakin hyvin pieniä määriä. Tosin jos metanolia valmistettaessa hiilidioksidi otetaan ilmakehästä, niin sitä myös vapautuu ilmakehään saman verran ja tasapaino säilyy. – Loppu —
Vetyauton voimanlähteenä voi olla polttomoottori tai polttokenno, kuten kuvassa. Suorituskyky on tavallisen auton, mutta pakoputkesta tulee pelkkää vettä. Pakoputkesta pelkkää vettä Vetyauto pärjää suorituskyvyssä tavalliselle autolle, mutta päästöjä ei tule lainkaan

Hinta laskee, hyötysuhde nousee
Nykytekniikalla kymmenen prosenttia Saharan autiomaan pinta-³ alasta riittäisi tuottamaan enemmän aurinkosähköä kuin maapallolla nykyisin käytetään sähköä. Suomen sähköntarpeen tyydyttäisi 0,2 prosenttia maan pinta-³ alasta, kääntyviä paneeleita käytettäessä puolet siitä. Normaalin omakotitalon kattopinta-ala riittää hyvin tuottamaan asumisen vaatiman sähköenergian. Ongelmana ei siis ole aurinkopaneeleiden vaatima pinta-ala, vaan hinta. Nykyisin 65 watin aurinkopaneeli maksaa noin 3000 markkaa. Jos paneelia kuoletettaisiin viisi prosenttia vuodessa ja rahasta maksettaisiin viiden prosentin korko eli yhteensä 10 prosenttia vuodessa, paneeli maksaisi 300 markkaa vuodessa. Kilowattitunti aurinkosähköä maksaisi noin kuusi markkaa. Trendi on kuitenkin selvä: aurinkokennojen hinta on laskenut viidesosaan ja hyötysuhde noussut saman verran sitten 1980-luvun alun. Viimeiset kolme vuotta hinta on pysynyt tasaisena, kun kysyntä on ollut tarjontaa suurempi. On odotettavissa, että vuoden tai parin sisällä hinnat putoavat 20 prosenttia. Syynä on se, että on tulossa uutta tuotantokapasiteettia, arvioi apulaisprofessori Peter Lund teknillisestä korkeakoulusta. Energian kokonaistuotantoa ajatellen aurinkosähköpuolella ollaan Lundin mukaan edelleen vasta alussa, vaikka alaa on tutkittu 20 vuotta ja voimakasta kaupallista toimintaa on ollut kymmenen vuotta. Tällä hetkellä aurinkosähköjärjestelmä, joka tuottaisi omakotitalon taloussähkön ympäri vuoden, maksaa Lundin mukaan 100000-150000 markkaa. Oletuksena on, että talo voisi käydä sähköverkon kanssa kauppaa, jolloin verkko korvaisi ylijäämäsähkön varastoinnin. Jos talossa olisi sähköä säästävät kodinkoneet ja valaistus, hinta laskisi 50000-100000 markkaan, kun sähköä tarvittaisiin vähemmän. Hinnasta lähtee Lundin mukaan vielä 20 prosenttia, jos aurinkopaneelit pystytään integroimaan tehokkaasti talon rakenteisiin. Eli aurinkopaneeli olisi samalla esimerkiksi valmis kattomateriaali. Tälläkään hinnalla tavallinen kuluttaja ei vielä lähde rakentamaan aurinkojärjestelmää, jos talo on sähköverkon ulottuvilla. Siinä vaiheessa, kun hinta on 20000-30000 markkaa, aurinkosähkölle tulee massamarkkinat ja tapahtuu läpimurto.
Kehitysmaat avainasemassa Lundin mukaan kehitysmaat voivat olla ratkaiseva tekijä kehityksessä kohti kestävää energianjärjestelmää. Yksistään Kiinassa on miljardi ihmistä ja Intiassa toinen miljardi. Myös teollistuneissa länsimaissa on miljardi ihmistä. Jos kehitysmaat lähtevät hyvinvointiin ja elintasoon pyrkiessään kulkemaan samaa kehitystietä, jonka me olemme kulkeneet, käy huonosti. Moraalisesti taas emme voi sitä kieltääkään. Ei ole muuta mahdollisuutta kuin rakentaa kehitysmaiden energiantuotanto kestävälle pohjalle. Se on pakko saattaa eri pohjalle kuin se nyt on. Se on kaikkien kannalta hyödyllistä ja välttämätöntä.
Tutkimusrahoissa jääty jälkeen Lund on vetänyt Suomessa aurinkotekniikkatutkimusta vuodesta 1988 lähtien. Tutkimuksen rahoituksessa Suomi kuroi Lundin mukaan 1980-90-luvun vaihteessa umpeen välimatkaa muihin verrattuna. Mutta vuosista 1993-94 lähtien on selvästi jääty jälkeen muista. Lamalla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä vaan kyse on priorisoinnista. Esimerkiksi Ruotsi satsasi aurinkotekniikkaan viime kuussa 100 miljoonaa kruunua lisää lähivuosille. Japanissa tuli juuri miljardin markan lisäsatsaus. Mutta ehkä panosten suuruuskaan ei ole niin keskeistä kuin huomata, että painopiste energiapuolella on siirtymässä tähän suuntaan. Maailmalla nähdään, että tämä on strategisesti tärkeä alue, jolla tulee olemaan suuri kaupallinen merkitys. – Loppu —
Jos 0,2 prosenttia Suomen pinta-alasta peitettäisiin aurinkopaneelilla, se riittäisi nykytekniikalla tyydyttämään koko maan sähköntarpeen. Ongelma ei ole tila, vaan hinta.

13 tykkäystä

Että onhan tätä jo odotettu, josko nyt olisi sitten oikeasti tapahtumassa, vaiko eikö ?

8 tykkäystä

Kyllä se nyt tulee kaikki tuo mistä tuossa kerrotaan tapahtuu nyt kokoajan.

5 tykkäystä

Hupsista vaan kun insinööri innostuu: salkku onkin kääntynyt kv-salkuksi tammikuun alun aikana ja alkanut kummasti vihertää: Ballard, Plug, Bloom, Dynacert, NEL, Vow (Scanship), PowerCell Sweden, Cell Impact, Umicore, SFC, SGL, ElringKlinger, Neste. ITM:ää olisin ostanut, mutta kun ei voi Nordnetista eikä Nordeasta. Kiitokset Merille valistuksesta!!! Pitänee vielä myydä pois nuo diesel-autot pihasta…ja ostaa niillä edellämainittuja lisää.

6 tykkäystä

Minäkin innostunut tästä energia-alasta, Merin vihjeitten ansiota. Seurannassa pääosa vinkeistä. Vähän olen myöhässä, kun sykli on ollut aika nouseva ja tarkoitus harrastaa pohja-ongintaa. Mutta isken sitten kiinni laskeviin kursseihin.
Pahanilman lintuna odottelen mm. Fuelcell:in laskua :).
Kaivosala kanssa kiinnostaa ja kaksijakoiset ajatukset noista Kongon kaivoksista. Olisivat kyllä hyviä pohjapilkkejä, Katanga Mining.

2 tykkäystä

Ja Wärtsilää pohjapilkillä 9,25 ostettuna, kun sen liiketoiminnan ymmärrän. Mutta esim.Fortumin liiketoiminta ei avaudu millään. Se, että ostivat hiilienergiaa, vaikka sille on madonluvut luettu.

1 tykkäys

Siemensin jakautumisesta Kauppalehdessä

SFC Energyltä uutisia

3 tykkäystä

@Merille pitää antaa kiitosta hyvistä vinkeistä energia alalla. Tämä vuosi lähteny kyllä hienosti käyntiin sijoituksissa. Nyt kun käteistä taas vähän liikaa ja katselin ostopaikkoja niin tulee väistämättä mieleen onko näille markkinoille kehittymässä pientä kuplaa? Nopealla vilkaisulla esim. Plug Power, Ballard, Fuelcell Energy, Bloom Energy, Vow(Scanship), NEL, Cell Impact, SFC energy ja Dynacert on kasvanut alkuvuodesta todella kovaa tahtia vaikka suurin osa edelleen tekee tappiota. Olisko mahdollisesti korjausliikettä tulossa?

2 tykkäystä

Itse jätin noin kovi volat ostamatta ja keskitin umicoreen ja air liquideen joita ostanut nyt molempia kahdessa erässä viikon välein.

1 tykkäys

Itse olen melko skeptinen vedyn suhteen. Buumi on toki tällähetkellä huomattavaa, mutta taikina lässähtää jos suurta asiakaskysyntää ei lopulta tulekkaan.

Henkilöautojen päästöttömyydessä vedyn etu akkuihin sähkön lähteenä on kyseenalainen. Vedyn generoiminen vaatii paljon energiaa nyt ja tulevaisuudessa. Sähkö maksaa. Sähkön siirtäminen voimalaitoksesta latauksessa olevan sähköauton akkuun on tehokkaampi tapa kuin saman sähkön siirtäminen voimalaitoksesta vedyntuotantolaitokseen, jossa hyötysuhteista riippuen 100 sähköllä saadaan generoitua <100 vetyä. Tuotettu vety pitää vielä kuljettaa latausasemille, joista autoilijat tulevat sitä sitten autoihinsa tankkaamaan. Kaupallisesti vetyautoilija maksaa siis sekä sähkön- että vedyntuotannon, kun sähköakkuautoilija maksaa vain sähköntuotannon (ja toki siirtohinnan sähkölaskussaan). Jotain pähkäilyä voi harjoittaa akkujen vaatiman materiaalin saatavuuden ja hinnan suhteen, mikä on toki rajoittava tekijä kunnes erilaisia akkutyyppejä on saatavilla, mutta muistetaan samalla että vety on räjähtävää.

Laivaliikenteessä vetykennoilla tullaan varmasti kehittämään sovellus rahtilaivan liikuttamiseksi paikasta toiseen. Se että onko se kaupallisesti järkevää ratkaisee asiakaskysynnän määrän. Vedyn generoiminen laivaliikenteen tarpeisiin on yhtälailla kallista. Kaupallisesti vety ei syrjäytä öljykäyttöisiä mäntämoottoreita rahtiliikenteessä kuin vasta sinä päivänä kun se on taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto. Öljyn pitäisi olla paljon nykyistä kalliimpaa sekä heikommin saatavaa, joka mielestäni tarkoittaisi käytännössä sitä että öljykehitysmaiden Venäjän, Saudi-Arabian, Venezuelan yms pitäisi keskenään sopia ettei öljyä enää käytännössä edes pumpattaisi. Näiden enemmän tai vähemmän diktatooristen öljyhallitsijoiden koko valta-asema perustuu öljytuloilla maksetun armeijan tyytyväisenä pitämiseen, eikä ajatus näiden maiden vapaaehtoisesta öljynpumppauksen lopettamisesta kuulosta todennäköiseltä tässä todellisuudessa, eikä edes tuossa viereisessäkään.

Vety lyö läpi energianlähteenä heti kun Venäjä, Saudit ja Venezuela ilmoittaa lopettavansa öljynmyynnin. Siitä sitten vetämään pitkävetoa että minä päivänä tämä tapahtuu. Itse veikkaan ettei koskaan.

3 tykkäystä

Päivän iso uutinen.

image

3 tykkäystä