Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Laitatko ajatuksia tuosta EWI:stä kun oot tutkinut? Katselin sitä itsekin yksi päivä hyvin nopeasti. Pitääpä katsoa uudelleen tarkemmin.

1 tykkäys

Tuo oli aika hyvä tiivistelmä

Edit: Ja heitelkää vaan mielenkiintosia firmoja pienellä kynnyksellä, jos jotakin on mielessä!

Tuplae: jenkeistä joku CC pure play firma? Ei taida löytyä :thinking:

TriplaE: joku sähköverkkoon liittyvä softafirma ois myös jees.

9 tykkäystä

Renewable Energy Groupin lisäisin. Nyt pieni ja halpa, mutta kurssi sielläkin kovassa nousussa.

1 tykkäys
15 tykkäystä

Voisikohan näissä olla potentiaalia?

Sunworks Inc.
Ocean Power Technologies
Fuel Tech Inc.

Olen itse vasta aika vähän noihin perehtynyt.
Mutta mielenkiintoisia voisivat olla.

8 tykkäystä

Tässä 112:n kalvon REG presis :grinning:

2 tykkäystä

Satuin kiinnittämään huomiota työpaikkailmoituksiin joissa UPM hakee Kouvolaan prosessi-insinöörejä vetyhommiin ja turvallisyys/ympäristöinssiä. Kouvolassahan UPM:llä ei tietääkseni ole mitään varsinaista tutkimuskeskusta, mutta iso paperitehdas löytyy. Ilmoitusten perusteella ollaan rekryämässä ennemminkin “tekijöitä” kuin tuotekehitys/suunnitteluporukkaa: https://upm.wd3.myworkdayjobs.com/Careers/job/Kouvola/Process-Engineer_NB6011106
https://upm.wd3.myworkdayjobs.com/Careers/job/Kouvola/HSE-Engineer_NB6011108

Tarkistin mitä UPM:n sivuilta löytyy vety asioista:

Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto sellutehtaista tai biopolttoaineprosesseista tarjoaa lisää mahdollisuuksia. ”Vaikka kestävään metsätalouteen perustuva bioenergia on ilmastoneutraalia pitkällä aikavälillä, kun puuston kasvu ja käyttö ovat tasapainossa, mutta biomassan polttamisesta vapautuu kuitenkin hiilidioksidia. Tätä hiilidioksidia voitaisiin ottaa talteen käytettäväksi raaka-aineena yhdessä vedyn kanssa”, Hoffmann sanoo.

Ilvespää on samoilla linjoilla. ”Etsimme teknologioita, joilla biogeeninen hiilidioksidi ja vety voidaan syntetisoida ja muuttaa hiilivedyiksi. Arvioimme myös sen mahdollisuuksia ja kustannustehokkuutta”, hän sanoo. Tämä korostaa puhtaan vedyn monipuolisia käyttötapoja ja hyötyjä.

”Sitä voidaan varastoida, muuntaa, käyttää suoraan tai epäsuorasti, ja se voi yhdistää sähkön, kaasun, lämmön ja liikenteen kaltaiset sektorit. Meidän on hyödynnettävä nykyisiä resursseja entistä paremmin”, Hoffmann painottaa. Mikä hidastaa vetyä? | UPM.FI

Ilmeisesti UPM olisi tekemässä (vai tekeekö jo) synteettistä polttoainetta vedystä ja tehtaan CO2 päästöistä talteenotetusta hiilestä?

Vaikka alkuvaiheessa prosessin käyttämä vety olisi tehty maakaasusta kyseessä lienee ympäristön kannalta hyvä juttu. Lyysivalmistajillehan kaikki tällaiset olisi tietty erittäin tervetulleita investointeja sillä ne poistavat tätä muna/kana ongelmaa vetyketjussa.

6 tykkäystä

Vaikuttaa mielenkiintoiselta ja yleisestikin renkaiden kierrätyksellä voisi olla potentiaalia tulevaisuudessa. Suomessa tilanne on tämä:
“Vuosina 2010 -2014 lähes 80 % kierrätetyistä renkaista hyödynnettiin materiaalina. Suurimpia yksittäisiä käyttökohteita olivat kaatopaikkarakenteet ja
meluvallit. Vuoden 2016 alussa voimaan tullut uusittu jätelaki kieltää rengasrouheen käytön
kaatopaikkojen pohjarakenteiden kuivatus- ja salaojituskerroksissa, minkä johdosta kierrätetyille renkaille täytyy löytää uusia hyötykäyttötapoja.” (https://aaltodoc.aalto.fi/bitstream/handle/123456789/19984/master_Suomalainen_Seppo_2016.pdf?sequence=1&isAllowed=y)

Tuossa linkkaamassani diplomityössä tarkasteltiin rengasjätteen hyötykäyttöä Suomessa ja Euroopassa ja työn tulos oli, että kustannustehokkain tapa on granulointi. Työssä ei kuitenkaan tutkittu kovin tarkasti mikroaalto menetelmää (jota EWI käyttää), vaan todettiin sen olevan melko tehoton tapa.

Toisessa työssä taas todettiin jäterenkaiden ja jätemuovin pyrolyysilaitoksen olevan varsin kustannustehokas ja takaisinmaksuaika olisi jopa 2,5 vuotta kyseisessä skenaariossa: https://lutpub.lut.fi/bitstream/handle/10024/143396/The%20potential%20of%20waste%20tire%20and%20waste%20plastics%20pyrolysis%20in%20Southern%20Savonia%20region.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Ja jos tuo twitter julkaisun lainaus “Windspace has even said in a podcast that they chose EWS technology over Scandinavian enviro systems because the technology is BETTER” pitää paikkaansa, niin tuo EWI teknologian ratkaisu saattaisi olla hyvinkin potentiaalinen. Enviro siis tietääkseni käyttää pyrolyysi-tekniikkaa.

Tämä nyt oli vielä tällästä pintapuolista tarkastelua, mutta mielestäni tätä kannatta tutkia enempikin. Osaako joku sanoa, pystyykö VOW hyödyntämään rengasjätettä laitteissaan?

1 tykkäys

Muistaako @Juzaba VOW:n osalta rengasjäteasioista?

Quantafuelia lukiessa muistan kun BASF investoi johonkin saksalaiseen? firmaan joka renkaiden kanssa touhuaa.

Edit tässä: Pyrum Innovations AG to expand tire pyrolysis capacity with EUR 16 million backing from BASF SE | EuropaWire.eu

1 tykkäys

Tekniikkansa siihen ainakin sopii, julkaistuja diilejä tai projekteja en muista kuulleeni, mutta lieneekö sekin sitten vain ajan kysymys…:+1:

2 tykkäystä

Kiitti tästä. Pakko kysyä onko mulla jotenkin silmät ihan ristissä tai onks tossa joku miina? Onhan se osake kiipinyt aika huimasti tänä vuonna mutta silti tuo näyttäisi olevan vielä arvo-osakkeenakin lähestulkoon ostohinnoissa. Eihän se nyt voi olla totta…
ROE:t ja RONA:t melko priimaa, vaikka 2019 tasoista tulosta ei taida tulla (sille P/E 5.8…) jne…

2 tykkäystä

Kun oli puhetta tulevaisuuden yhtiöistä, joilla olisi uusiutuvan energian saralla isoa potentiaalia, niin tiedättekö mitä offshore wind -yhtiöitä pörssistä löytyy Akerin lisäksi?

5 tykkäystä

Seatwirl Ruotsista tulee itsellä mieleen ensimmäisenä, millä voisi olla paljon potentiaalia muutaman vuoden sisällä. Vielä tällä hetkellä myllyt kehitysvaiheessa.

5 tykkäystä

Ørsted…

4 tykkäystä

En tiedä Winston vastaako sinun kysymykseesi, mutta itse olen pohtinut että Orstedin ja Aker Offshore Windin rinnalle voisin ottaa Siemens Gamesaa. Panostavat offshoreen ja vihreän vedyn tuotantoon. Offshore Wind Turbines I Siemens Gamesa

7 tykkäystä

https://www.bloomberg.com/news/articles/2020-12-21/shell-sells-2-5-billion-stake-in-australian-lng-project-to-gip?utm_source=twitter&cmpid=socialflow-twitter-business&utm_content=business&utm_campaign=socialflow-organic&utm_medium=social

Royal Dutch Shell Plc agreed to sell a minority stake in a liquefied natural gas export project in Australia to Global Infrastructure Partners for $2.5 billion.

6 tykkäystä

Japanissa polkaistaan nyt oikein kunnolla vetyautoilu ja vety infran rakentaminen käyntiin. 21.000Erkkiä tukea yhtä vety autoa kohden :ok_hand: :slightly_smiling_face:. Milloin suomessa… no ei ikinä :joy:.

21 tykkäystä

Lisää vetyautoilua.

4 tykkäystä

" HydrogenPro acquires Danish Advanced Surface Plating (ASP) for a total of NOK 30 million based on Friday’s closing price. The settlement takes place through 600,000 shares in Hydrogenpro, as well as a potential additional cash consideration of up to NOK 6 million if certain targets are achieved.

- We have an ambition to increase the performance of our electrolysers. Through this acquisition, we gain access to important technology that improves our efficiency, says Mårten Lunde, CEO of HydrogenPro."

HydrogenPro:ssa tosiaan on Norsk Hydrgo/NEL taustaisia henkilöitä ja ainakin eri foorumilähteiden mukaan NEL:n lyysereiden tehokkuus perustuu pinnoittamiseen. Tämä ostos HydrogenPro:n osalta olisi luonteva. Tehdään kiinalaisten lyysereistä hieman tehokkaampia omalla osaamisella niin ei kilpailla suoraan heidän kanssa.

7 tykkäystä

RWE toimarin mietteitä tulevasta. Vähentävät aika isosti sähköntuotantoa Saksassa ja siirtävät tuotantoa muihin maihin sekä tietenkin suuri panostus uusiutuvaan energiaan. Lopussa toteaa, että sähkön kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa vedyn tuotannon takia.

"WORLD:

The demand for electricity is even increasing because in the future electrolysis systems for the production of hydrogen will have to be operated on a large scale.

Will RWE limit itself to supplying the green electricity for this?

Schmitz:

In the future, RWE will not only produce electrons, but also molecules.

We are already active in more than 30 projects at all stages of hydrogen production.

For us, this extends the green energy value chain.

The electricity demand of the hydrogen era means almost unlimited growth in this area for decades.

That is why we have just set up our own board department at RWE Generation.

You can be sure: we won’t miss the train again."

3 tykkäystä