Jos tämä tosiaan on ihan realistisesti käytännössä toteutunut range, niin toki riittää! 
Edit1: Oletin tuosta Merin aikaisemmasta kommentista että kaupungissa 500km toimintasäde, jolloin maantiellä toteutuma olisi alle sen (niinkuin sähköautoissa).
Toki vedyn tankkaus taitanee olla luokkaa yhtä nopea prosessi kuin esim. Bensiinin/Dieselin joten tankkaus ei tuota ongelmaa. Lähinnä siis ajatus että 300-400km välein saa olla tankkaamassa ja se ei olisi itselle se miellyttävin vaihtoehto.
No tuskin on muuta kuin paperilla… Tosin aika monen muunkin auton joutuu 600–700 km kohdalla tankkaamaan ja huoltoasemalta saa kahvia.
Hyzon/DCRB ja Nikola- ketjuista voi muuten hakea lisää infoa vetyautoiluun raskaassa liikenteessä…
Mitä mitä tekeekö Applekin nykyään ropeleita: 
Largest onshore wind turbines in Denmark : Apple has completed construction of two of the world’s largest onshore wind turbines, a source of clean, renewable energy that is now operational. Located near the Danish town of Esbjerg, the 200-meter-tall turbines are expected to produce 62 gigawatt hours each year — enough to power almost 20,000 homes — and will act as a test site for powerful offshore wind turbines. The power produced at Esbjerg will support Apple’s data center in Viborg, with all surplus energy going into the Danish grid.
https://finance.yahoo.com/news/apple-4-7-billion-green-070000332.html
No huhhuh, nyt kyllä täytyy sanoa että lienet Tuottomiehen lähisukulainen jos oikeasti olet tuota mieltä.
Ja jos sinullakin on ihan perusfaktat yhtä hukassa niin todennäköisesti asutte samassa taloudessa, siitä voi ottaa googlen auki sanoilla Toyota Mirai ja laskea katolla olevat sukkulat.
Ei jaksaisi enään näitä ihan perusasioita tavata kirjoittajille jotka selkeästi eivät ole asiaan perehtyneet.
Onko monilla nyt mennyt ohi se, että bensiini ja diesel ei ole enää vaihtoehto siinä muodossa mitä se on tällä hetkellä? Periaatteessa voisi unohtaa vertailun osittain, koska ei minusta ole taetta, että yhtä “mukavaa” ratkaisua löytyisi sillä aikataululla joka nyt ollaan asettamassa ja kiristämässä. Miksi vedyn tai akustojen tulee olla täsmälleen samantyylinen ratkaisu ja taso kuin mitä meillä on ollut 100 vuotta? Koska olemme tottuneet? Sen kuin adaptoidutaan. Jos kerta diesel ja bensiini ei ole vaihtoehto, niin sitten katsotaan mitä kortteja jää käteen ja pelataan niillä. Se, että joku ei jaksa tankata 300km välein ja joku toinen ei jaksa tankata 500km välein ei ole kovin relevantti argumentti, vaihtoehtonahan on että jätä pohjoisen autoreissun väliin ja mnet junalla.
Jos tällä hetkellä löytyy jo henkilöauto, jonka range on luokkaa 400-600km yhdellä tankillisella vetyä (joka ei ole auton katolla rakettisäiliönä), niin mikä mahtaa olla range 10 vuoden sisällä? Luulen että kun paukkuja kehitykseen laitetaan enenemissä määrin, niin tuota saadaan kasvatettua. Lisäksi, minulla on jo nyt auto jonka range on luokkaa 500km (bensiini), se riittää vallan mainiosti suurimmalle osalle pitkämatkalaisistakin, saatika kaupungissa asuville. Tämä vaatii vain tankkausverkostoja ja se on tehtävissä rahalla ja kehityksellä jota tulee jatkossakin ohjaamaan politiikka ja tahto. Kyllä nuo kaikki verkostot rakentuu kun huomataan että se on välttämätöntä.
Akkuautoilla pääsee jo nyt satoja kilometrejä. Sekin alkaa olla aika hyvä, tosin vielä on kehitettävää latauksissa ja infrassa. Mutta sekin on ajan kysymys, koska saavutetaan rittävä taso, niin henkilöautoilla kuin hyötyajoneuvoilla. Joten aika turhaa kyseenalaistaa nämä merkittävimmät tekniikat, kun käytännössä meillä on käytettävissä pieni kourallinen vaihtoehtoja ja ne on osaksi jo päätetty tulevan käyttöön. On meillä nytkin ollut jo kymmeniä vuosia kaasu, diesel, bensiini, kerosiini, metaani, laitoksille vety, hiili, raskas polttoöljy, turve, puuhake…
Missä se uusi haaste nyt on, joka ei ole ollut tiedossa jo 20 vuotta?
niin ja katsokaa miten aurinkovoima ja tuulivoima ovat tehneet tuloaan ja välillä (viimeaikoina) ottanut roimia harppauksia. Ei niidenkään pitänyt korvata missään määrin hiiltä, maakaasua saatika ydinvoimaa 20 vuotta sitten. Kohta meillä ei niitä enää ole, ja 20 vuotta sitten, eikä edes 10 vuotta sitten ollut ihan näin vastahakoista vaihdetta fossiilisille energilähteille. Ottaakaa rauhassa, ei se vety ja akku korvaa bensiiniä nyt heti, vaan kohta.
Eihän tämä nyt pidä ollenkaan paikkaansa. Toki nuo akut ovat pieniä kooltaan, esimerkiksi Pohjoismaiden suurin akkuvarasto nousee Yllikkälään - Fingrid-lehti 30 MW / 30 MWh. Suoraan tekstistä lainattuna: “Yllikkälän akkuvarasto pystyy tasaamaan sähköverkon taajuuden muutoksia hyvin nopeasti, minkä arvioidaan hyödyttävän koko Suomen sähköjärjestelmää.”
Jos siis ajat takaa akkua joka suuremmassa häiriössä antaisi tehoa pidemmän aikaa, niin sellaisia ei kauheasti ole. Jenkkilässä suurin akkujärjestelmä mallia 300 MW / 1200 MWh ja Australiassa tuulifarmin kyljessä Teslan akuilla ~200MW / 150 MWh. Tulevaisuudessa kenties Kiinan VFB-järjestelmät menevät ohitse.
Näkisin että biodiesel, synteettiset hiilivedyt, etanoli yms tulee olemaan jatkossakin vaihtoehto niille joiden ”pitää” ajaa Suomen päästä päähän tankkaamatta ja moottorin pitää kuulostaa V8:lta.
@Fastback Ei siinä olekaan mitään järkeä. Lainausmerkit on tuossa ihan syystä.
Koffille Keravalle tulossa myös 20 MWh
Nuo Ylikkälän tyyppiset laitokset on tosiaan enemmän verkon ylläpitoon kuin energian varastoimiseen, akkuvarastoista saa sekunneissa virtaa pitämään jännitteet tarpeeksi korkealla jos tulee joku ongelma verkossa, tämä antaa aikaa säätää verkkoa isommilla varastoilla.
Kyllä nopeampi ja tehokkaampi lataus löytyy markkoinoilta, Huber + Suhner EV power charging systeemissä on jäähdytetty kaapeli, jolla saa ladattua 3 minuutissa sen minkä nykyisillä tunnissa, eli noin 100 km ajomatkan. Juo kahvit ja käy …skalla, niin akku on latautunut. Kaikki eivät edellenkään voi ladata kotona autoaan koko yötä.
Mutta kun meidän pitää rakentaa poliittisista syistä kauhella kiireellä valmiiksi vanhan teknologian infraa, no maksajat on tiedossa, mutta se ei vihreitä kiinnosta. Sähköautojen akkujen tehot nousevat koko ajan, jollon nykyiset latausjärjestelmät jäävät auttamattomaksi vanhoiksi ja vielä hitaammiksi. Porsche Taycanissa on jo lähes tuplatehokas akku ja se tulee muihinkin autoihin.
Kamoon, vaikka tämä herättää tunteita, niin pysykään nyt oikeasti laadukkaassa kirjoittelussa. Tänne tuskin kaivataan mitään h*lvetin miekkailua aiheeseen liittyen, vaan asiapitoista keskustelua. Menkää jatkamaan tästä vaikka Twitteriin.
Pahoittelut offtopicista omalta osaltani
Niin no sen biodiisselin valmistukseenkin tarvitaan vetyä. Täällä vaikkapa nesteen prosessia hieman avattu ihan suomeksi:
…ja sitä vetyä voi valmistaa vaikka fossiilisista polttoaineesta. Win-win? Täällä on nyt jotain Fortumin puolesta avattu mistä sitä vetyä saisi: Faktalaatikko: Vedyn eri lähteet
Lisäksi toki paljon muuta mihin sitä myös menisi:
Omassa sijoitusfilosofiassa henkilöautojen tankkiin menevä vety olisi vain mukava lisä, ja siihen mennessä kun se Suomessa tapahtuisi, sitä vetyä menee aika moneen muuhun härpäkkseeseen.
Taisi moni ymmärtää viestini väärin. Vastaus oli siis vain Nealle joka sanoi että sähkö/vety ei ehkä tule tarjoamaan juuri samanlaista käyttökokemusta kaikkiin tarpeisiin. Ei niiden tarvitsekaan. Joihinkin harvinaisempiin tapauksiin mitä ei helposti saa korvattua akuilla tai polttokennoilla voi aivan hyvin käyttää jo olemassa olevaa teknologiaa ja korvaa vain sen fossiilisen polttoaineen vihreämmällä vaihtoehdolla. Tämähän helpottaa siirtymää huomattavasti kun ei tarvo korvata 100% käyttötarpeista vaan riitää esim reilu 90%.
On tuo hyötysuhde siinä mielessä relevanttia kun pohditaan onko vety todellisuudessa tulevaisuudessa voittava teknologia energian säilyttämiseen. Ja tulevaisuuden skenaarioihin koko homma perustuu pitkälti vety/esg-hommissa.
Vety tulee elektrolyysin ja polttokennon hävikin verran takamatkalta kisaan verrattuna esim akkuihin. Noiden sun lukujen pohjalta vetyauto kykenee hyödyntämään vain n. 35% alunperin tuotetusta sähköstä (loput menee sähkön muuttamiseen vedyksi ja takaisin) vrt akkuauto hyödyntää lähes 100%. No akuissa toki sitten omat ongelmat myös.
Varmasti on mahdollisuuksia parantaa tuota hyötysuhdetta roimasti, mutta pitää kyllä tunnustaa riski akkuteknologian kehittymisestä plugin sijoituskeissin osalta.
Enkä itse osaa lainkaan arvioida mikä teknologioista kykenee kehittymään nopeammin: vety-, akku- vai kenties joku muu saatikka arvioida valuaatiota sen pohjalta.
Sähkö ei myöskään ole mitenkään ilmaista energiaa. Kuluttajahinnoilla sähkö maksaa n. 12snt/kWh. Bensiinillä vastaavasti pumppuhinta n. 18snt/kWh (lämpöarvo). Kun ajatellaan miten valtavasti bensiinissä on veroa ja vastaavasti uusiutuvaa sähköntuotantoa tuetaan on sähkö ja uusiutuva oikeasti aika kallista energiaa. En nyt yritä tehdä pointtia siitä, etteikö uusiutuvilla ole tulevaisuutta vaan sanoa sitä, että on todellakin relevanttia miten paljon energiaa hukataan prosessissa.
Mitkä näet parempana kilpailijana tällä hetkellä, etenkin liikenteeseen?
Tällä kertaa keskustelu alkoi energiatiheyksistä ja sen tuomasta haasteesta varastoinnissa. Katsoppa huvikseen tyypillisen akun energiatiheys ja sen millaisen määrän se vaatii painoa ja kokoa suuremman määrän energian varastointiin. Lisäksi Akku on kuluva komponentti, jota ei latailla suuria nopeita määriä monia vuosia. Asia toki ei ole yksinkertainen ja molemmilla on paikkansa. Mutta katsoppa silti se energiatiheys ja varastointikapasiteetti.
Jos ja kun sähköä tuotetaan yli kysynnän (myös normaaleissa kotitalouksissa), niin kaikki se “ylimääräinen” osa on ilmaista. Lisäksi tuottaminen vedellä tai tuulella on käytännössä ilmaista kun investoinnit on katettu ja jos yritys omistaa tuotannon. Korosta, isoin porkkana tässä on juuri se, että sitä energiaa varastoidaan etenkin kun kysyntä/tuotanto ei vastaa ja tuotantoa on ylenmäärin. Näinä hetkinä kaikki mitä saadaan varastoitua on ylimääräistä ja vaikka hyötysuhde olisi 10%, niin se 10% jää varastoon verrattuna hukkaan.
In 2019, 56% of all newly
commissioned utility-scale renewable power
generation capacity provided electricity at a
lower cost than the cheapest new fossil fuel-fired
option (IRENA PGC)
Ihan liiallisesti näissä laskelmissa painotetaan yksityisautoilun osuutta vedyn käyttökohteena, kun suurimmat hyödyt on ihan aivan jossain muualla. Samalla siinä sivussa rakentuu vetyinfraa jota voi tai voisivat autoilijat mahdollisesti hyödyntää.
Esim. Sellaisia akkuja ei ole olemassa jotka pystyy varastoimaan esim. ison tehtaan tarvitseman määrän energiaa. Sellaisia akkuja ei myöskään ole jotka voisivat tasata energian ylituottoa tai tarvittaessa syöttää energiaa verkkoon kun sitä tarvitaan.
Monissa näissä ratkaisuissa itse sähkön hinta alkaa olla täysin irrelevanttia, kun vaikka tehtaan tai palvelimien seisakki maksaa miljoonia päivässä?
Eihän “ylimääräinen” sähkö ole mitenkään turhaa nykyisinkään. Jos tuotat vaikka 100 yksikköä sähköä ylimääräistä, niin voit myydä sen vaikka 10%alennuksella jollekkin, joka voi varastoida/kuluttaa sen miten haluaa, jolloin saat siitä 90 yksikön verran rahana, tai sitten varastoit itse ja saat 10 yksikön verran talteen.
Hyötysuhde on varmasti yksi merkittävimmistä tekijöistä millä aikataululla nuo investoinnit saadaan katettua, ja pitäähän sen senkin jälkeen olla mahdollisimman tehokasta jotta siihen kannattaa resursseja tuhlata.
Voidaanhan nykyisinkin (jossain suljetussa piirissä esimerkiksi) rakentaa vaikka iso vesitorni mihin pumpataan “ylimääräisellä” energialla vettä ylös ja sitten kun sitä tarvitaan taas, pyöritetään sillä vaikka turbiineja ja tuotetaan taas sähköä.
Ja sähköä ei voi ikinä mennä “hukkaan”, vaan kaikki mitä tuotetaan, pitää kuluttaa johonkin. Oli se sitten lämminvesivaraajaan talteen tai johonkin muualle.
Pointti lähinnä että hyötysuhde on aika keskiössä, ei niinkään ettei vety olisi se ratkaisu.
Ei tällä hetkellä ole oikein järjestelmiä jotka varastoisi ylijäämäenergiaa esim. tuulisina kesäöinä.
