Eihän tämä nyt pidä ollenkaan paikkaansa. Toki nuo akut ovat pieniä kooltaan, esimerkiksi Pohjoismaiden suurin akkuvarasto nousee Yllikkälään - Fingrid-lehti 30 MW / 30 MWh. Suoraan tekstistä lainattuna: “Yllikkälän akkuvarasto pystyy tasaamaan sähköverkon taajuuden muutoksia hyvin nopeasti, minkä arvioidaan hyödyttävän koko Suomen sähköjärjestelmää.”
Jos siis ajat takaa akkua joka suuremmassa häiriössä antaisi tehoa pidemmän aikaa, niin sellaisia ei kauheasti ole. Jenkkilässä suurin akkujärjestelmä mallia 300 MW / 1200 MWh ja Australiassa tuulifarmin kyljessä Teslan akuilla ~200MW / 150 MWh. Tulevaisuudessa kenties Kiinan VFB-järjestelmät menevät ohitse.
Näkisin että biodiesel, synteettiset hiilivedyt, etanoli yms tulee olemaan jatkossakin vaihtoehto niille joiden ”pitää” ajaa Suomen päästä päähän tankkaamatta ja moottorin pitää kuulostaa V8:lta.
@Fastback Ei siinä olekaan mitään järkeä. Lainausmerkit on tuossa ihan syystä.
Nuo Ylikkälän tyyppiset laitokset on tosiaan enemmän verkon ylläpitoon kuin energian varastoimiseen, akkuvarastoista saa sekunneissa virtaa pitämään jännitteet tarpeeksi korkealla jos tulee joku ongelma verkossa, tämä antaa aikaa säätää verkkoa isommilla varastoilla.
Kyllä nopeampi ja tehokkaampi lataus löytyy markkoinoilta, Huber + Suhner EV power charging systeemissä on jäähdytetty kaapeli, jolla saa ladattua 3 minuutissa sen minkä nykyisillä tunnissa, eli noin 100 km ajomatkan. Juo kahvit ja käy …skalla, niin akku on latautunut. Kaikki eivät edellenkään voi ladata kotona autoaan koko yötä.
Mutta kun meidän pitää rakentaa poliittisista syistä kauhella kiireellä valmiiksi vanhan teknologian infraa, no maksajat on tiedossa, mutta se ei vihreitä kiinnosta. Sähköautojen akkujen tehot nousevat koko ajan, jollon nykyiset latausjärjestelmät jäävät auttamattomaksi vanhoiksi ja vielä hitaammiksi. Porsche Taycanissa on jo lähes tuplatehokas akku ja se tulee muihinkin autoihin.
Kamoon, vaikka tämä herättää tunteita, niin pysykään nyt oikeasti laadukkaassa kirjoittelussa. Tänne tuskin kaivataan mitään h*lvetin miekkailua aiheeseen liittyen, vaan asiapitoista keskustelua. Menkää jatkamaan tästä vaikka Twitteriin.
Niin no sen biodiisselin valmistukseenkin tarvitaan vetyä. Täällä vaikkapa nesteen prosessia hieman avattu ihan suomeksi:
…ja sitä vetyä voi valmistaa vaikka fossiilisista polttoaineesta. Win-win? Täällä on nyt jotain Fortumin puolesta avattu mistä sitä vetyä saisi: Faktalaatikko: Vedyn eri lähteet
Lisäksi toki paljon muuta mihin sitä myös menisi:
Omassa sijoitusfilosofiassa henkilöautojen tankkiin menevä vety olisi vain mukava lisä, ja siihen mennessä kun se Suomessa tapahtuisi, sitä vetyä menee aika moneen muuhun härpäkkseeseen.
Taisi moni ymmärtää viestini väärin. Vastaus oli siis vain Nealle joka sanoi että sähkö/vety ei ehkä tule tarjoamaan juuri samanlaista käyttökokemusta kaikkiin tarpeisiin. Ei niiden tarvitsekaan. Joihinkin harvinaisempiin tapauksiin mitä ei helposti saa korvattua akuilla tai polttokennoilla voi aivan hyvin käyttää jo olemassa olevaa teknologiaa ja korvaa vain sen fossiilisen polttoaineen vihreämmällä vaihtoehdolla. Tämähän helpottaa siirtymää huomattavasti kun ei tarvo korvata 100% käyttötarpeista vaan riitää esim reilu 90%.
On tuo hyötysuhde siinä mielessä relevanttia kun pohditaan onko vety todellisuudessa tulevaisuudessa voittava teknologia energian säilyttämiseen. Ja tulevaisuuden skenaarioihin koko homma perustuu pitkälti vety/esg-hommissa.
Vety tulee elektrolyysin ja polttokennon hävikin verran takamatkalta kisaan verrattuna esim akkuihin. Noiden sun lukujen pohjalta vetyauto kykenee hyödyntämään vain n. 35% alunperin tuotetusta sähköstä (loput menee sähkön muuttamiseen vedyksi ja takaisin) vrt akkuauto hyödyntää lähes 100%. No akuissa toki sitten omat ongelmat myös.
Varmasti on mahdollisuuksia parantaa tuota hyötysuhdetta roimasti, mutta pitää kyllä tunnustaa riski akkuteknologian kehittymisestä plugin sijoituskeissin osalta.
Enkä itse osaa lainkaan arvioida mikä teknologioista kykenee kehittymään nopeammin: vety-, akku- vai kenties joku muu saatikka arvioida valuaatiota sen pohjalta.
Sähkö ei myöskään ole mitenkään ilmaista energiaa. Kuluttajahinnoilla sähkö maksaa n. 12snt/kWh. Bensiinillä vastaavasti pumppuhinta n. 18snt/kWh (lämpöarvo). Kun ajatellaan miten valtavasti bensiinissä on veroa ja vastaavasti uusiutuvaa sähköntuotantoa tuetaan on sähkö ja uusiutuva oikeasti aika kallista energiaa. En nyt yritä tehdä pointtia siitä, etteikö uusiutuvilla ole tulevaisuutta vaan sanoa sitä, että on todellakin relevanttia miten paljon energiaa hukataan prosessissa.
Mitkä näet parempana kilpailijana tällä hetkellä, etenkin liikenteeseen?
Tällä kertaa keskustelu alkoi energiatiheyksistä ja sen tuomasta haasteesta varastoinnissa. Katsoppa huvikseen tyypillisen akun energiatiheys ja sen millaisen määrän se vaatii painoa ja kokoa suuremman määrän energian varastointiin. Lisäksi Akku on kuluva komponentti, jota ei latailla suuria nopeita määriä monia vuosia. Asia toki ei ole yksinkertainen ja molemmilla on paikkansa. Mutta katsoppa silti se energiatiheys ja varastointikapasiteetti.
Jos ja kun sähköä tuotetaan yli kysynnän (myös normaaleissa kotitalouksissa), niin kaikki se “ylimääräinen” osa on ilmaista. Lisäksi tuottaminen vedellä tai tuulella on käytännössä ilmaista kun investoinnit on katettu ja jos yritys omistaa tuotannon. Korosta, isoin porkkana tässä on juuri se, että sitä energiaa varastoidaan etenkin kun kysyntä/tuotanto ei vastaa ja tuotantoa on ylenmäärin. Näinä hetkinä kaikki mitä saadaan varastoitua on ylimääräistä ja vaikka hyötysuhde olisi 10%, niin se 10% jää varastoon verrattuna hukkaan.
In 2019, 56% of all newly
commissioned utility-scale renewable power
generation capacity provided electricity at a
lower cost than the cheapest new fossil fuel-fired
option (IRENA PGC)
Ihan liiallisesti näissä laskelmissa painotetaan yksityisautoilun osuutta vedyn käyttökohteena, kun suurimmat hyödyt on ihan aivan jossain muualla. Samalla siinä sivussa rakentuu vetyinfraa jota voi tai voisivat autoilijat mahdollisesti hyödyntää.
Esim. Sellaisia akkuja ei ole olemassa jotka pystyy varastoimaan esim. ison tehtaan tarvitseman määrän energiaa. Sellaisia akkuja ei myöskään ole jotka voisivat tasata energian ylituottoa tai tarvittaessa syöttää energiaa verkkoon kun sitä tarvitaan.
Monissa näissä ratkaisuissa itse sähkön hinta alkaa olla täysin irrelevanttia, kun vaikka tehtaan tai palvelimien seisakki maksaa miljoonia päivässä?
Eihän “ylimääräinen” sähkö ole mitenkään turhaa nykyisinkään. Jos tuotat vaikka 100 yksikköä sähköä ylimääräistä, niin voit myydä sen vaikka 10%alennuksella jollekkin, joka voi varastoida/kuluttaa sen miten haluaa, jolloin saat siitä 90 yksikön verran rahana, tai sitten varastoit itse ja saat 10 yksikön verran talteen.
Hyötysuhde on varmasti yksi merkittävimmistä tekijöistä millä aikataululla nuo investoinnit saadaan katettua, ja pitäähän sen senkin jälkeen olla mahdollisimman tehokasta jotta siihen kannattaa resursseja tuhlata.
Voidaanhan nykyisinkin (jossain suljetussa piirissä esimerkiksi) rakentaa vaikka iso vesitorni mihin pumpataan “ylimääräisellä” energialla vettä ylös ja sitten kun sitä tarvitaan taas, pyöritetään sillä vaikka turbiineja ja tuotetaan taas sähköä.
Ja sähköä ei voi ikinä mennä “hukkaan”, vaan kaikki mitä tuotetaan, pitää kuluttaa johonkin. Oli se sitten lämminvesivaraajaan talteen tai johonkin muualle.
Pointti lähinnä että hyötysuhde on aika keskiössä, ei niinkään ettei vety olisi se ratkaisu.
Norjassa useita, missä pumpataan vettä takaisin halvemman sähkön aikaan.
Myös Kruonisin pumppuvoimalaitos Liettuassa, jos näitä lähempiä miettii.
Suomessa oli suunnitteilla aikanaan Vaarunvuori, sieltä löytyi jotain ötököitä ja ei tule enää.
Kyllä, mutta tulevaisuudessa sähkön hinta tulee vaihtelemaan voimakkaammin, joten jos sähkö on hyvin halpaa, kun teet esim. vetyä, on hyötysuhteella vähemmän merkitystä, jos tuotat sähköä siitä taas kalliiseen aikaan.
Miksi sähkön hinta vaihtelisi voimakkaasti, jos meillä on vetyä tasoittamassa kysyntää ja tarjontaa? Eikö tuon pitäisi suurimmat vaihtelut juuri suodattaa?
Oivoi. Välillä tuntuu ettei osa täällä jaksa lukea lainkaan mitä ketjussa on jo keskusteltu ja sitten tuodaan lätkäistään perustason juttuja uudelleen ja uudelleen, ja nimenomaan aloitetaan alusta tai “nollatasosta”.
kaveri puhuu hyötysuhteista ja sitten väittää ettei sähköä voi mennä lainkaan hukkaan? Tottakai sähköenergiakin menee hukkaan, jokaisesta Watista menee häviöitä eri komponenteissa ja etenkin siirrossa ja jakelussa. Kysynnän ja tuotannon tasapaino tietenkin tulee olla joka hetkellä rajojen sisällä, tälle on tosiaan olemassa ihan termitkin, sähköjärjestelmän stabiilius, jossa jännite ja taajuusstabiilisuus ovat merkittävimpiä.
Ja edelleen se ideologia tällä hetkellä on isosti potentiaalisen uusiutuvan energian muunto varastoitavaksi energiaksi, esimerkiksi vedyksi, lämmöksi, sähköksi, kaasuksi ym., koska uusiutuvia energialähteitä ei usein voi kontrolloida (aurinko, tuuli, osittain vesi). Etenkin pitkän aikavälin, kausivarastointi, on ollut perinteisesti haastavampaa, tukeutuen pitkälti vesivarantoihin. Lyhyen aikavälin varastot, niitä on paljon peruskuluttajilla, esim. lämminvesivaraajat, nykyään sähköautot ja akustot kohta akustot.
Kuluttajat ovat merkittävä osa energiamarkkinoita tai energiajärjestelmää, mutta tällä hetkellä varastointi ja varsinainen kysynnänjousto ja säätömarkkinaosalliset / resrvit on muualla kuin peruskuluttajilla, vielä. Varastoinnista kirjoittelin juuri hiljattain täällä, joten en aio nyt uudelleen avata koko palettia, vaan edelleen minusta on turha yksinkertaistaa kokonaisuutta, kun meillä on kokonainen energiavarastojärjestelmä käytettävissä.
Pumppuvoimalaitokset on maailman vanhimpia energian varastointitapoja ja maailman yleisin tapa edelleen, myös Euroopassa.
Nämä ei pidä paikkansa. Lähes 100% tällä hetkellä varsinaiseen varastointiin tarkoitetuista akuistoista on modulaarisia, eli niitä voi kasata järjestelmään vaikka kymmenen jalkapallokentän määrän. Ja akustot sopivat erittäin hyvin lyhyen aikavälin ja etenkin nopean reagoinnin ja purkauksen varastoiksi. Akustot latautuu kun halutaan ja purkautuu automaattisesti kun halutaan, logiikan saa haluamalleen tavalle ja markkinaehdoin.
Tässä alla linkki hiljattaiseen kirjoitukseen, väitän että sieltä löytyy edelleen ihan avaavasti varastoinnista:
