“Hydrogen will likely be a component of the long-term renewable transition, as it finds applications in multiple areas including transportation, electricity generation, heating, and also for industrial purposes such as cement and steel manufacturing”
17 tykkäystä
On niin paljon asiaa, et kannattanee itse lukaista läpi koko fact sheet.
8 tykkäystä
On helppo ajatella, että poikkeusoloissa kaikki isot yksiköt on poistettu tavalla tai toisella toiminnasta. Tähän uhkaan toimii vain riittävä hajautus. Tässä on hyvä huomata, että on parempi, että joillain on käytettävissä sähköä ja energiaa joinakin päivinä vuodesta kuin että kenelläkään ei ole yhtenäkään päivänä.
Miten olisi esimerkiksi kesämökkiluokkaan soveltuva vedyn erottelu-, varastointi-, sähköksimuunto- ja mitä vielä ratkaisu? Tuosta eri malleja, mitkä skaalautuvat vähän isommiksi ratkaisuiksi omakotitaloille tai jopa kerrostaloille…
Yhtä kaikki, en todellakaan pidä aurinko- ja tuulienergiaa ja -sähköntuotantoa huonona asiana pahoja kriisejä ajatellen. Kannattaa huomata, että en myöskään sano, etteikö niitä tuulettomia pimeitä päiviä pitäisi ajatella. Keskustelu vähän turhan helposti vaikuttaa siltä, että vain yksi tapa voi toimia Suomessa.
6 tykkäystä
Kyllä. Poikkeusoloissahan on hyvä jos edes jostain saadaan sähköä, mutta normaalioloissa saisi homma kyllä olla kunnossa. Tällä hetkellä Suomessa taitaa tuulisena päivänä tuulivoima tuottaa reilu 2000MW. Kun sitä lisätään merkittävästi, sanotaan vaikka tuplataan, saadaan tuulisena päivänä 4000MW niin millä tuo lovi sähköntuotannossa täytetään ja mitä se maksaa kun ei tuulekaa jos meillä on enää ydinvoima (oletuksena aina tuotanto tapissa), vesivoima(tuottaa sen mitä vettä riittää) ja vähän aurinkovoimaa siihen lisäksi? Tämä on ihan todellinen ongelma jota tulisi miettiä ajoissa.
1 tykkäys
5 tykkäystä
FFI ja airbus Mou
Global green hydrogen company Fortescue Future Industries (FFI) and Airbus, a world leader in aeronautics, have joined forces to create a working alliance to help enable the aviation industry to decarbonise through zero-emissions green hydrogen.
Today’s announcement reflects FFI’s and Airbus’ shared ambition to leverage their respective expertise to support the entry-into-service of a green hydrogen-based aircraft by 2035. Green hydrogen, unlike other forms of hydrogen, is made from water using 100 per cent renewable electricity.
To mark the partnership, FFI and Airbus today signed a Memorandum of Understanding (MoU) at Airbus’ headquarters in Toulouse, France. The MoU will allow both companies to collaborate closely, as one focused taskforce, to implement green hydrogen as a fuel within the aviation industry.
3 tykkäystä
Vety. Se ihan oikeasti on vety. Koska sitä voi varastoida, kuljettaa ja käyttää silloin/siellä missä sitä tarvitaan. Uusiutuvaa pitää olla paljon, jotta se hetkellinen ylituotto kompensoi ne ajat jolloin sitä ei ole saatavilla. Ja Suomessa on tuulivoimapotentiaalia PALJON.
Pieniä ja kompakteja ydinvoimaloita on kyllä tulossa, mutta niiden sähkö ei taida olla yhtä edullista mitä uusiutuvien on. Siinä on vähän se. Se on selvä, että jo valmiita ydinvoimaloita ei toki kannata ajaa alas mutta hintaetu taitaa olla nykyisin uusiutuvilla. Kiitos kuuluu mm. Saksalle joka on asian eteen tehnyt paljon töitä, siis positiivisessa mielessä aurinkopaneelirintamalla.
Tekniikka kehittyy ja luo uusia mahdollisuuksia. Itse pitäisin tällaisia paneeleita Suomalaiselle kuluttajalle nykyisiä aurinkopaneeleita parempana ratkaisuna:
This hydrogen roof panel can fill FCEV vehicles | Global Fleet
Eli aurinkopaneelit tekee suoraan vetyä, jota voi käyttää sitten tarvittaessa. Varsinkin Suomessa kun aurinko paistaa on kiinteistön sähkönkulutus aika maltillista, jolloin paneelien hyöty on vähäinen. Yleistäen siis näin. Käytännössä siis joudut turvautumaan myös ostosähköön niinä kuukausina jolloin sinulla on ylituottoa omissa paneeleissa. Itse olen asiaa tonkinut jonkin verran yksityisasiakkaan näkökulmasta ja kohtalaisen vähäisen hyödyn takia en ole painanut tilausnappia. Vaatisi periaatteessa rinnalle akuston jolloin hinta lähtee aivan lapasesta.
Noiden uusien paneeleiden avulla pääset Suomessakin ostosähköstä eroon aurinkoisina kuukausina, koska öisin voidaan käyttää päivällä tehtyä vetyä sähkön tuottoon. Jos teet isomman järjestelmän niin voit jopa tankata vetyautoa (joskin tankkausjärjestelmän hinta lienee yletön). Vielä isommalla järjestelmällä ja isommilla tankeilla periaatteessa saat tehtyä kiinteistöstäsi sähköstä omavaraisen koko vuodeksi. Taloudellisesti ei ole mitään järkeä mutta olisihan se huoltovarma. Ellei tietysti ryssän pommi tipahda katolle/kiinteistölle.
Edit: Tuolla enemmän juttua juuri noista kyseisistä paneeleista ja käyttötavasta:
The Solhyd project - Discover all about hydrogen panels
15 tykkäystä
Australia and Germany have both solidified their commitments to hydrogen today (March 8) with the official opening of the Innovation and Technology Incubator aimed at collaborations between the two countries.
Dubbed HyGate, the incubator programme will aim to support real-world pilot. Trial and demonstration projects that pool the collective hydrogen knowledge of Australia and Germany as the countries look to become key players within the global hydrogen value chain.
8 tykkäystä
” Nyt EU tarvitsee jälleen paljon lisärahaa, kun se ryhtyy järjestämään energiajärjestelmiään”
4 tykkäystä
EU on kyllä yksi mätäpäise kanssa. Kansalaiset eivät halua yhteistävelkaa, mutta niin vaan kuliseissa tätä hanketta ajetaan verissä päin. Normaalissa maailmassa Saksa hankkisi sillä omalla ylijäämällään ne aseet ja laittaisi energia-asiansa kondikseen. Velkaantuneet Italia ja Espania eivät nyt muutenkaan ole täysin Putlerin energiasta riippuvaisia. Ranskasta puhumattakaan.
Suomi ensin Natoon ja sitten pois Eurosta olisi hyvä linja.
5 tykkäystä
Italy, which uses gas for around 40% of its electricity generation, imports more than 90% of its gas. Last year 40% of imports came from Russia. Lähteenä Reuters.
Kaikki ongelmien juurisyyt on se ettei EU noudata omia taloussääntöjään. Italia aivan kuralla ilman halpaa venäläiskaasuakin.
7 tykkäystä
Italian valtion talous on kuralla, mutta kansalaiset rikkaita. Mutta joo kyllähän toi maa tarvitsisi oman valuutan, jotta se pääsisi tästä talouskurimuksesta eroon. Saksan kanssa samassa valuutassa oleminen ei onnistu.
4 tykkäystä
Mä TODELLA toivon, että vety ratkaisisi tämän ongelman, mutta kuten itsekin totesit tällä hetkellä se ei ole ratkaisu, ainakaan taloudellisesti kannattava. Sähkön hinta on kasvanut räjähdysmäisesti ja silti aurinkopaneelien takaisinmaksuajat ovat niin pitkiä, että moni pidättäytyy niitä tilaamasta. Mielenkiintoinen tuo vetyä tuottava aurinkopaneeli kuitenkin on ja toivoisin niitä tulevaisuudessa näkevän. Näin äkkiseltään ajateltuna tekisi jopa mieli päästä niihin sijoittamaan. Ratkaisu tähän ongelmaan olisi kuitenkin tarvittu jo ajat sitten, silloin kun tuulivoimaa on ryhdytty laajasti lisäämään, mutta vieläkään tähän ei esimerkiksi valtion tasolla tunnu olevan minkäänlaista ymmärrystä. Olet oikeassa siinäkin, että onhan Saksa tehnyt kiitettäviäkin toimia energiapoliitiikassaan, mutta taitaa vakaakupissa painaa aikalailla enemmän huonot ja suoraansanottuna vastuuttomat energiapoliittiset päätökset, jotka ovat tulleet kuluttajille sietämättömän kalliiksi. Jos nyt vielä aletaan EU tasolla ottamaan yhteistä massiivista lainaa tähänkin niin ikävä kyllä taitaa Suomi olla taas maksajan roolissa, ei saajan.
3 tykkäystä
Centrica and the National Grid have partnered to explore the possibility of injecting green hydrogen into the UK’s National Transmission System (NTS) in order to decarbonise gas networks.
The project will be the first of three phases which will build on previous research and development that the National Grid has performed in the past.
Not only will the project target hydrogen injection, it will also review hydrogen production and inform the development of appropriate financial incentives to support the growing hydrogen industry in the UK.
5 tykkäystä
Kyllä. Akusto pitää mitoittaa pitkäksi jotta vältetään syväpurkauksia pitkän toiminta-iän saavuttamiseksi. Kyllä sille alkaa ok-talossa tulemaan hintaa eikä ainakaan meillä ollut järkevä ratkaisu. Enkä tiedä ketään muutakaan joka olisi tuolle linjalle lähtenyt. Toki jokainen tehköön omat päätöksensä.
Itse pidän esimerkiksi tällaista ratkaisua lupaavampana:
Green Energy Hydrogen Energy Storage System by LAVO™ Australia
Tuolla 40kwh:lla voi jo esim. yöllä ladata plug-in autoa ja saunoa jos paneeleissa riittää jerkkua. Ja niissähän riittää Suomenkin olosuhteissa hyvin. Tällaisella kokonaisuudella tekee jo maaliskuussa ihmeitä, vaikka lämmitystarvetta on. Totta kai tuollakin on vielä liikaa hintaa, mutta epäilemättä se painuu merkittävästi alemmaksi tässä muutaman vuoden sisällä.
Itse näen noilla aiemmin mainituilla aurinkovetypaneeleilla olevan älyttömän iso kaupallinen potentiaali kuluttajamarkkinoilla. Keski-Euroopassa varsinkin.
4 tykkäystä
Kuulostaa vähän järjettömältä. Suomessa huonosti tuottavat aurinkopaneelit, vielä surkealla hyötysuhteella vedyn kautta tuottamaan energiaa. Melkoiset järjestelmät saat rakentaa, että tuosta olisi yhtään mitään iloa.
Aurinkopaneelijärjestelmää voisi ajatella kotia näin: Kun aurinko paistaa, saat paljon tuottoa ja samalla luultavasti haluat viilentää kotiasi ilmalämpöpumpulla, jolloin se sähkö tulee oikeasti järkevään käyttöön sinulla. Ja vaikka sinä et sitä sähköä tarvisi kotisi viilennykseen niin elintarvikealalla tarvitaan paljon jäähdytystä kuumalla (kuten myös muissakin kiinteistöissä). Tämä tarkoittaa sitä, että tosiasiassa aurinkovoima vastaa suhteellisen hyvin sähkönkysyntään hellepäivinä.
Otetaan vaikka tästä lumme-energian sivuilta esimerkki aurinkopaneelijärjestelmän tuotosta.
Kohteen vuotuinen sähkönkulutus on noin 33 000 kWh ja asennettuna on 5,94 kWp:n aurinkosähköjärjestelmä, joka koostuu 22 paneelista.
Kuvaajassa näkyy asunnon kuluttama sähkö, sekä aurinkojärjestelmän tuotto.
Tämä 22 paneelin aurinkosähköjärjestelmä tuotti sähköä yhteensä 5 248 kWh, joista 3576 kWh saatiin käytettyä itse ja loput meni myyntiin. Eli 68% saatiin käytettyä suoraan itse.
En löytänyt mainitsemistasi vetypaneeleista suoraan mitään koko syklin hyötysuhdetta, mutta jos se olisi vaikka 30% niin energiaa oltaisiin saatu itselle käyttöön 1574 kWh. Eli lopputulema on 56% vähemmän energiaa asunnon hyötökäyttöön. Aivan selvää ainakin on, että kukaan ei voi (tai vähintäänkään kannata) vuorata koko pihaansa täyteen näitä vetypaneeleita, että saa sitten joulukuussa käyttää heinäkuussa tuotettua vetyä.
Melkoiset järjestelmät tarvisi tuohon, että asuntoon saataisiin oikeasti enemmän energiaa talteen. Periaatteessa jos paneeli tuottaisi sähköä ja syöttäisi asuntoon kun sitä tarvitaan ja niinä aikoina kun tuotanto ylittää kysynnän, osaisi paneeli tuottaa loppuenergialla vetyä, jota voitaisiin sitten varastoida ja myöhemmin käyttää (automaattisesti) talon tarpeisiin. Järjestelmä kuulostaa vaan niin kalliilta ja paneeleja pitäisi olla todella paljon, että tuosta olisi jotain vastaavaa hyötyä. Ihan hauska idea, mutta nähtäväksi jää, tuleeko tuosta koskaan järkevää.
7 tykkäystä
Commission President Ursula von der Leyen said: “We must become independent from Russian oil, coal and gas. We simply cannot rely on a supplier who explicitly threatens us. We need to act now to mitigate the impact of rising energy prices, diversify our gas supply for next winter and accelerate the clean energy transition. The quicker we switch to renewables and hydrogen, combined with more energy efficiency, the quicker we will be truly independent and master our energy system. I will be discussing the Commission’s ideas with European leaders at Versailles later this week, and then working to swiftly implement them with my team.”
REPowerEU – eliminating our dependence on Russian gas before 2030
Phasing out our dependence on fossil fuels from Russia can be done well before 2030. To do so, the Commission proposes to develop a REPowerEU plan that will increase the resilience of the EU-wide energy system based on two pillars: Diversifying gas supplies, via higher Liquefied Natural Gas (LNG) and pipeline imports from non-Russian suppliers, and larger volumes of biomethane and renewable hydrogen production and imports; and, reducing faster the use of fossil fuels in our homes, buildings, industry, and power system, by boosting energy efficiency, increasing renewables and electrification, and addressing infrastructure bottlenecks.
12 tykkäystä
Muutama nosto lisää tuosta:
2.1.2. Increase the EU production of biomethane
Doubling the objective of Fit for 55 for biomethane would lead to the production of 35
billion cubic metres (bcm) per year by 2030. To do so, Member States’ CAP strategic plans
should channel funding to biomethane produced from sustainable biomass sources, including
in particular agricultural wastes and residues
2.1.3. Hydrogen Accelerator
An additional 15 million tonnes (mt) of renewable hydrogen on top of the 5,6 mt foreseen
under the Fit for 55 can replace 25-50 bcm per year of imported Russian gas by 2030.
This would be made of additional 10 mt of imported hydrogen from diverse sources and an
additional 5 mt of hydrogen produced in Europe, going beyond the targets of the EU’s
hydrogen strategy and maximising the domestic production of hydrogen15
. Other forms of fossil-free hydrogen, notably nuclear-based, also play a role in substituting natural gas.
The Commission will further develop the regulatory framework to promote a European market
for hydrogen and support the development of an integrated gas and hydrogen
infrastructure, hydrogen storage facilities and port infrastructure. New cross border infrastructure should be hydrogen compatible. The Commission will assess State aid
notification for hydrogen projects as a matter of priority. It commits to complete the assessment
of the first Important Projects of Common European Interest on hydrogen within 6 weeks from
the submission by the participating Member States of a complete notification. The shared aim
should be to enable the assessment to be completed by summer.
Additionally, the Commission will support pilot projects on renewable hydrogen production
and transport in the EU neighbourhood, starting with a Mediterranean Green Hydrogen
Partnership. It will also work with partners to conclude Green Hydrogen Partnerships and
with the industry to establish a Global European Hydrogen Facility, boosting Member
States’ access to affordable renewable hydrogen.
2.2.1. Rolling out solar, wind and heat pumps
Fit for 55 foresees the doubling of the EU’s photovoltaic and wind capacities by 2025 and
tripling by 2030, saving 170bcm of yearly gas consumption by 2030.
By accelerating the roll out of rooftop solar PV systems by up to 15TWh this year the EU
could save an additional 2,5 bcm of gas. The Commission will present in June a
communication on solar energy with the aim of helping unlock solar energy’s potential as a
major renewable energy source in the EU. Based on an analysis of the state of play of solar
energy across the EU, the solar strategy will propose a European Solar Rooftops Initiative,
which will identify barriers, propose measures to accelerate the roll-out and ensure that the
public can fully reap the benefits of rooftop solar energy
11 tykkäystä
Niin, tuo luku 68% on se miksi viittasin että paneeleista ei saada kaikkea irti ilman jotain väliaikaista puskuria johon työntää käyttämätön sähkö. @Ripetirip tarjosi akkuja, jotka toimivat varmasti pienemmissä kohteissa (kuten mökit) mutta huonommin omakotitaloissa.
Olen tietoinen siitä, että Suomessa joutuu panostamaan aurinkopaneeleihin enemmän vs muu Eurooppa, mutta saadaan niillä kesäisin varsin hyvä tuotto. Se että minkälainen järjestelmä kenenkin tontille mahtuu on sitten eri juttu. Tuollainen 6 kWp:n järjestelmä ei kovin iso ole tuollaiseen kiinteistöön jossa on noin iso kulutus…
Keski-Euroopassa nämä ovat jo teknisesti toimivia ratkaisuja, jolla voidaan tuottaa off grid taloja. Esimerkiksi tämä:
Product — Home Power Solutions
Missä vaiheessa tällainen ratkaisu siirtyy myös taloudellisesti järkeväksi?
Edellisessä viestissä mainittu LAVO toimii muutaman päivän puskurina ja soveltuu asennettavaksi olemassa olevaan järjestelmään. Tämä on alunperin suunniteltu lämpimiin maihin ja riittää niissä olosuhteissa off grid talon tekemiseen. OIisiko tällainen systeemi kustannustehokas tulevaisuudessa Suomenkin olosuhteissa, jotta kesäaikaan pääsisi irti kokonaan ostosähköstä?
Noiden aurinkosähkövetypaneeleiden spekseistä ei ollut muuta mainintaa kuin että 250 litraa vetyä per päivä per paneeli. Jääkäämme odottelemaan tilanteen kehittymistä tältä osin. Itse näen tällaisella ratkaisulla olevan kuitenkin potentiaalia.
Ei minulla ole mitään tutkimustuloksia näyttää, mutta mielestäni ihmisten mielenkiinto off grid taloja kohtaan on ollut kasvussa ympäri maailmaa. Näitä järjestelmiä on tosiaan tulossa markkinoille useampia ja ovat keskenään hiukan erilaisia, joka mahdollistaa erilaiset tekniset ratkaisut. En tiedä jääkö tämä 2020-luvun tauhkaksi vai onko pidemmän ajan trendi. Varsinkin keski-Eurooppa on näille varsin otollista markkina-aluetta tällä hetkellä. Enkä tiedä saako tällaista järjestelmää vielä tällä vuosikymmenellä Suomessa toimimaan. Henkilökohtaisesti kuitenkin seuraan tätä kehitystä tiiviisti, koska omat intressit. Lähinnä verottajalle ja sähköyhtiölle kosto mielessä.
5 tykkäystä