Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Call for proposals: Europe is investing €300.5 million in clean hydrogen technologies

The Clean Hydrogen Partnership is launching its first call for proposals – over €300 million will be made available for supporting projects, in an unprecedented drive to boost the development of cutting-edge hydrogen and fuel cell technologies

7 tykkäystä

Vetyosakkeet ottaneet merkittävän irtioton Nasdaqista.

28 tykkäystä

Niin, nykyiset tilanteet huomioon ottaen ei ole ihme.

6 tykkäystä

https://www.euractiv.com/section/energy/news/leak-eu-drafts-plan-to-ditch-russian-gas/

The Commission will propose a mechanism to ensure action is taken if storage rates are not sufficient to reach that target. It is also considering proposing a legal requirement for EU countries to ensure a minimum level of storage is achieved by 30 September each year.

In the long term, the Commission aims to increase the amount of alternative gases, like biogas and hydrogen. The draft suggests an ambition to produce 35 billion cubic metres of biogas by 2030.

Meanwhile, to accelerate the roll-out of renewable hydrogen, the Commission will deploy a so-called “Hydrogen Accelerator”, including a swift implementation of the December gas package and treating state aid approval for hydrogen projects as a matter of priority.

Even with this, the EU will also need to import 10 million tonnes of green hydrogen by 2030, according to the draft.

EDIT. lisää aiheesta:

19 tykkäystä

This is what i like it aha aha!

31 tykkäystä

Hienoa ja rakentavaa keskustelua, jatka samaan malliin!

19 tykkäystä

Niin, itse ymmärsin, että kyseinen start-up suunnittelee 50:n vetyaseman rakentamista tjsp.
Harmiksesi tai iloksesi muitakin toimijoita voi olla suunnittelemassa omia asema-hankkeita.

5 tykkäystä

Hyzonin CEO:n ajatuksia raskaista pitkien matkojen kuljetuksista.

Knight tietysti liputtaa vedyn puolesta raskaissa rekoissa, mutta myöntää henkilöautoissa akkujen olevan monelle paras vaihtoehto.

Itsekin voisin tulevaisuudessa ajatella, että omassa pihassa olisi sekä akuilla toimiva, että vedyllä toimiva auto. Vaimo voisi patteriautolla tehdä päivittäisen lyhyen työmatkansa ja minä vedyllä pitkät vaihtelevat työmatkani, sekä perheen pidemmät reissut.

https://www.rechargenews.com/energy-transition/the-case-for-hydrogen-trucks-grid-limitations-will-make-long-distance-battery-electric-haulage-near-impossible-hyzon-motors-ceo/2-1-1178308?s=09

Monesti ajatellaan sitä yhtä rekkaa, mitä se maksaa ym. Mitä tapahtuu kun asiaa ajattelee pidemmälle tulevaisuuteen kun kyseisiä rekkoja on satoja, tuhansia, satojatuhansia. Jonottaako rekat huoltoasemilla pääsyä tehokkaaseen lataukseen, kun sähköverkot eivät yksinkertaisesti riitä useampaan. Tässä kohtaa vety nousee arvoonsa.

Kannattaa lukea tuo linkin juttu, mielestäni ihan hyviä pointteja puolesta ja vastaan. Molempia tarvitaan tulevaisuudessa. Henkilöautoissa ainakin.

16 tykkäystä

Elon Muskin mietteitä…

6 tykkäystä

Nyt haluan sinulta vähän numeroita.

Nykyaikainen vedyn jakeluasema jaksaa jakaa esim 3000 kiloa vetyä päivittäin. Se riittää esim 500 ha:n tai 30:n erittäin raskaan rekan tarpeisiin. (60kpl kevyempää rekkaa) Tai kaikkea siltä väliltä. Ja näitä olisi suunnitelmissa 50kpl.

Nyt haluaisin tietää mikä sinun mielestä on esim. tuhannen latauspisteen päivittäinen kapasiteetti? Otetaan mukaan myös raskas liikenne.

Sijoitusfoorumilla saattaa löytää itsensä tilanteesta jossa joutuu perustelemaan kantansa. Tämä on sellainen.

19 tykkäystä

Vastaavalla tavalla millä lasket, niin 200kW Kempower lataa neljään autoon 50kWh tunnissa. Eli vurokaudessa ladataan 96 autoa. 1000 laturia tekee 96000 latausta vuorokaudessa.

@Roija Niin, eli eihän nuo 50 asemaa mitenkään jää jalkoihin tuhannelle latauspisteelle. Varsinkin kun ottaa huomioon että nuo asemat palvelevat myös raskasta liikennettä.

Nyt meidän laskelmat perustuu kysynnälle, joka hajautuu tasaisesti koko vuorokauden ympäri. Niinhän asia ei oikeasti ole, vaan tiettyinä ajan jaksoina kysyntää on enemmän ja niissä tilanteissa jakeluasema loistaa vs latauspisteet.

Tässä video aseman toiminnasta:

Ei se auto montaa minuuttia pumpulla viivy. Ei tuo mielestäni mitään typerää toimintaa ole.

18 tykkäystä

Ruuhka-aikana nimenomaan tuo vetytankkaus ei loista. Ei siinä montaa autoa tarvitse yhtäaikaa näille harvalukuisille asemille tulla kun odotusaikaa alkaa kertyä. Käytettiikö tuossa videossa vain yhtä letkua? Miksi ei kaikkia? Tippuuko yksittäisen auton tankkausteho jos useampi auto tankkaa yhtä aikaa?

Vertaatko nyt siihen kempowerin neljän auton latauspisteeseen tuota loistamista?
Epäilen että vetyasemalta täyttyy tunnissa ruuhka aikaan enemmän tankkeja kuin verrokista akkuja.

17 tykkäystä

Roija alkaa vaikuttaa trollilta eikä tuo keskustelu tuo tälle kanavalle enää mitään. Toki väittelyä voi jatkaa vaikka dm/kahvihuoneessa.

Tän viestin voi poistaa myös.

16 tykkäystä

HyDealin hommat etenee:

Vanhempi uutinen:
https://www.rechargenews.com/energy-transition/-green-hydrogen-is-now-competitive-with-fossil-fuels-arcelormittal-among-offtakers-at-massive-7-4gw-project-in-spain/2-1-1169455

HyDeal España, the first part of the 67GW HyDeal Ambition plan, will produce renewable H2 from 9.5GW of solar power and create an industrial hub to decarbonise steel, fertiliser and other products

4 tykkäystä

FRANKFURT, March 6 (Reuters) - Germany has earmarked 200 billion euros ($220 billion) to fund industrial transformation between now and 2026, including promoting climate protection, hydrogen technology and expanding electric vehicle charging stations, its finance minister said on Sunday.

“200 billion euros in funding for the transformation of the economy, society and the state,” Christian Lindner told the public broadcaster ARD, adding this also included the removal of renewable energy levies.

15 tykkäystä

Runsas viikko on seurattu sotaa Ukrainassa. Sotakin tarvitsee logistiikkaa ja energiahuoltoa. Miten turvata yhteiskunnan toimintakyky poikkeustilassa. Jos kaikki toimii sähköllä niin hajautettu energian tuotanto kuten tuulivoima tai aurinkoenergia yhdistettynä älykkääseen sähköverkkoon voisi olla ratkaisu kunhan tuulee ja paistaa.

Mutta miten huoltovarmuus? Johtaako energia-alan teknologinen kehitys niin yhteiskunnan kuin sijoittajat liiallisen riippuvuuteen sähköstä? Yksi sijoittamisen periaatteista on hajauttaminen. Haaveilemmeko niin sofistikoituneesta teknologiasta että sitä ei voi pitkäaikaisesti varastoida, jaella tai käyttää kun poikkeuksellinen tilanne tulee vastaan. Minulle toinen sijoittamisen viisaus on tarve perustavaalaatuisesti ymmärtää mihin sijoitan.

Vety. Se tehdään sähköllä? Sen varastoimiseksi metanointi lienee helpointa? Metaanin varastoinniksi helpointa lienee sen nesteyttäminen. Kun sitten tuota energiaa tarvitaan niin missä muodossa tuo energia saadaan käyttöön? Onko siitä tehtävä jälleen sähköä vai toimiiko merkittävä osa logistisesta ketjusta metaanilla? Henkilöautot kuitenkin akkujen varassa sähköllä?

Vapaa teknologinen kehitys ilman sen häiriöherkkyyden tunnistamista ja kehityksen ohjausta voi viedä umpikujaan? Poliittisella ohjauksella pitää valita oikea suunta. Mutta mikä oikea suunta on? Sinne pitää sijoittaa.

Ei kuulosta kauhean hyvältä ratkaisulta jos sen varaan lasketaan, että tuulee ja paistaa. Entäs kun ei tuule ja paista? Nykyisellä energiapolitiikalla on jo saatu nostettua sähkön hinta pilviin eikä tähän olla tekemässä mitään korjausliikettä. Päättömästi rakennetaan lisää tuuli- ja aurinkovoimaa ja ajetaan muuta energiantuotantoa alas yhtään seurauksista välittämättä tai ymmärtämättä.

19 tykkäystä