Nyt se lista on tuolla. Mitä sinulla on salkussa osiossa…
7 tykkäystä
En muista oliko keskustelu tässä langassa, mutta Degiro ei avannut SunHydrogenia kaupankäyntiin, koska OTC. Äskön vastattiin.
@Meri saanko udella, kuinka monta vuotta olet sijoittanut vety/energia sektoriin pääasiallisesti? Olenko myös ymmärtänyt oikein, että olet työskennellyt vuosikymmeniä lähellä näitä energia asioita? 
Eli tuon artikkelin toiseksi viimeisen lauseen mukaan ei kannata lähteä enää mukaan 
1 tykkäys
No niinhän siinä lukee 
… Mutta kun pöljä olen niin eilen viimeksi ostin lisää 
1 tykkäys
Akku puolen kuponkeihin vuosia… Vetyyn tosissaan 2 vuotta. Palkka on tullut näistä aina 
7 tykkäystä
Tämä kuva on siis vuoden 2019 kesältä.
Tiivistää hyvin sen, että NEL on se selvä ykkönen ja hallitsee koko vetyketjun alusta loppuun. Hydrogenics myös, mutta tosiaan Cummins meni sen ostamaan pois (liian aikaisin, harmi). Cummins closes on its acquisition of Hydrogenics | Cummins Inc.
Samoin Engie on ostanut tuon Electropowersystemsin, ENGIE signs an agreement for the control of Electro Power Systems, a pioneer in hybrid storage solutions | ENGIE
Toisena tulevat sitten ITM, McPhy. ITM:ltä puuttuu Alkaline lyysi, McPhy:ltä taas storagepuoli ja IMO lyysitouhujen suhteen tuo Alkalinelyysin puute on isompi miinus vrt storagen puuttuminen.
Arvostus on edelleen mielestäni nurinkurinen, vaikka McPhy onkin viime aikoina ollut kovassa nosteessa. Kuitenkin heillä about samantyyppisiä projekteja ja isoja kumppaneita. ITM Powerin suurin omistaja on Linde n. 20% osuudella. McPhyllä EDF eli Électricité de France S.A.n 21% osuudella
ITM
McPhy
ITM
McPhy
Jos arvostettaisiin edes hiukan samaan tapaan kuin ITM niin kurssin pitäisi huidella 50euron paremmalla puolella IMO
8 tykkäystä
Oletko perehtynyt millainen on NEL arvostus McPhy tai ITM power verrattuna?
oisko ollu tämä, näyttää olevan vielä kehittely asteella.
1 tykkäys
Otetaan tähän ylös Suomen merenalaiset rajasiirtokapasiteetit:
- Estlink 1 (Viro) 350MW
- Estlink 2 (Viro) 650MW
- Fenno-Skan 1 (Ruotsi) 550MW
- Fenno-Skan 2 (Ruotsi) 800MW
Tanskassa sitten vähän isompia, suurin linkki Norjaan 1,7GW.
Eli muutama suurempi letku pitäisi vetää, että saisi 10GW kapasiteettia.
Siirrän Nikola- ketjussa virinneen keskustelun vedyn kannattavuudesta tänne.
Energiahinta solar powerilla 1,7c/kWh tällä hetkellä, ja hinta tulee laskemaan.
Ylläoleva kenties jonain pvnä liitännäinen myös tähän:
Mitä muita ajatuksia maista/projekteista, joilla vedyntuotanto niin suurta, että sitä riittäisi vientiin? Lähinnä Eurooppa- mielellä ajateltuna, Japanihan jo vetytankkerinsa on vesille laskenut, ajatuksena sillä tuoda maahan Australian auringolla valmistama vihreä vety.
1 tykkäys
Norja, espanja, portugali, kreikka, kroatia, ruotsi ja suomikin. Kaikilla mahdollisuudet tuottaa enemmän kuin itse tuottavat.
1 tykkäys
10 GW vastaa about 6kpl OL3 ennen kapasiteettifaktoria, jos tehdään isoilla 10-12mw myllyillä niin se tuottaa about 5gw teholla keskimäärin eli noin 3kpl OL3
1 tykkäys
Paljon saa silti Aurajoessa vettä virrata, ennen kuin lasken Suomen potentiaalisten vetyviejien joukkoon:point_up:
2 tykkäystä
Joo, paljon saa tapahtua mutta potentiaalia on huimasti.
Jos tuota 10 GW vertaa suomen tarvitsemaan sähkötehoon, niin koko Suomen huipputunteina tehot ovat olleet keskimäärin noin 15 GW luokkaa ja tuolloin sähköä on pitänyt tuoda ulkomailta. Tällä hetkellä ollaan noin 8 GW tehoissa ja siitä 1,5 nettotuontia.
2 tykkäystä
Varsinkin kun puhutaan pohjois-saksan energiatarpeesta niin viejien joukkoon laittaisin Tanskan missä tuulisilla keleillä sähkön hinta menee toisinaan negatiiviseksi. Norjassakin nuo parin sentin hinnat arkipäivää. Riiippuen millaisia nuo laivaamiskustannukset ovat on, sillä voi olla paljonkin merkitystä kuinka lähellä vety saataisi tuotettua. Tanskan voimaloista sitä saisi siirrettyä ehkäpä putkea pitkin tai tankkiautoilla suoraan käyttäjille.
Sitten jos hommaa aletaan tekemään isosti ja jos/kun aurinkosähkövomaloiden hinnat laskevat, niin sahara on se missä minne niitä paneeleita on mahdollisuus rivittää valtavia määriä. Siellä ei tarvitse niin miettiä syrjäyttääkö ne metsiä, viljelysmaata tai muuta olennaista. Isosti jos tätä tehdään niin voi olla fiksua jopa vetää putki/putkia Välimeren läpi Euroopan puolelle.
Jos näitä tuoton kannalta hyviä alueita joissa maa on halpaa ostaa saadaan kustannustehokkaan siirtokapasiteetin perään, niin se voi mahdollistaa aurinkosähkön tuottamisen viel kustannustehokkaammin jollain muulla tekniikalla kuin mitä tällä hetkellä eniten käytetään. Hyötysuhteilla tai neliötehoilla ei ole niin paljon väliä jos maaperä mihin ne asennetaan on halpaa.
…saharassa pöllyävä hiekka yms asettaa omat haasteensa mutta eiköhän siihen ole konstinsa miten hiekan saa vähemmän pöllyäväksi (liima, suola, betoni, hartsi, coca-cola).
1 tykkäys
Juu, Tanskaa en sinänsä edes laskenut koska pidän sitä selviönä ja edelleen taas sijaintinsa suhteen niin läheisenä, että putkisto mielestäni selvä juttu. Ajatus heräsi nimenomaan tuosta satamien vastaanottajaksi rakentamisesta, eli nimenomaan sitä ajatellen kyseessä lienisi laivaus ja siis jostain kauempaa. Toki Pohjanmerellekin on pidempänä suunnitelmana se valtava 180GW kokoluokan energy hub. Mennee tosin 2040 asti ja yli ennen, ainakaan kokonaisvaltaista, käyttöönottoa
1 tykkäys
Tässähän tuota hommaa on hieman pohdittu (sivun lopussa linkki varsinaiseen aloitteeseen)
pari skriiniä
9 tykkäystä
Poistetaan, jos tämä jo on ollut. En äkkiseltään haulla löytänyt.
4 tykkäystä