Mitä, eikö Fortum olekaan kaikkein turvallisin ja tuottoisin sijoituskohde pitkällä aikajänteellä? 
3 tykkäystä
suomen Energian tuotanto taitaa olla aika suojaisa. Mahdollisuuksiahan on paljon. Itellä Fortumin paino salkussa laskenut sitten kevään, jotenkin hankaa ymmärtää ja omistaa vaikka ihan hyvä firma.
No haluan nähdä miten Fortum tekee rahaa nykyisellä kokoonpanolla kun markkinahinta pyörii 15-25€ tasolla pidemmän aikaa. Hyvin on saanut suojattua hintoja mutta jotenkin vaikea nähdä pidemmällä aikavälillä miten yhtälö voi toimia.
Uniperin hankinta voi osoittautua varsinaiseksi kultamunaksi tai pelastukseksi, lyhellä aikavälillä saavat hyödynnettyä K-Euroopan korkeammat hinnat ja pidemmällä aikavälillä jakeluverkoston vetybisneksessä.
EDIT: kysymyksesi oli tietysti sarkastinen, olen samaa mieltä että ei ole.
4 tykkäystä
Oliko jo?
2 tykkäystä
Tuulivoima on ollut pieni ylläri.
Itse tein ensimmäiset sijoitukset taalerin tuulivoimapuistoihin. Taisi olla se valtion tariffituki ainoa syy miksi siihen kannatti lähteä. Ilman sitä se ei ollut lähellekään bisnestä.
Mutta oli se. 239% tuotto nyt. Olisiko nyt jotain 5 vuotta ekasta pääomakutsusta.
5 tykkäystä
Jep. Oli hyvä juttu kerrankin Kauppalehdeltä. Toivotaan, että Fortum on hereillä.
Kuten tässäkin ketjussa on aiemmin puhunut niin uusiutuvien marssi jatkuu, tulee sitten tukipakettien kers tai ilman, mutta markkinahinta uusiutuvilla tulee jatkamaan alas ja muutos on väistämätön.
Ps. Vaikka uusiutuvat/vedyt on nosteessa niin jätetään " vedyt/uusiutuvat nousee" viestit kahvihuoneen puolelle niin säilyy ketju informatiivisena 
10 tykkäystä
Komppaan tätä näkemystä sähkön hintakehityksestä. Todennäköisesti markkina muuttuu vielä siten että sähkön hinnan vaihtelu tulee lisääntymään kun entistä suurempi osuus tuotannosta ei ole säädetävissä. Mikäli sähköautot yleistyvät voimakkaasti se luo vielä oman mausteensa verkon hallintaan: kulutuspiikkejä syntynee ajanhetkiin kun saavutaan työpaikoille ja työpaikoilta kotiin.
Tämä sähkönhinann heilunta avaa taas markkinaa toimijoille keneltä löytyy erilaisia säätöjärjestelmiä. Yksinkertaisimmillaan nämä ovat vastaavia millä ennen hyödynnettiin paljonkin halpaa yösähköä, nykyään saa edukkaasti järjestelmiä mitkä ohjaavat esim. lämmitystä pörssihintojen perusteella. Ongelmana on vain ollut sähkönhinnan turhan pienet muutokset, jotta nämä olisi valtavasti yleistynyt. Tekniikka kuitenkin olemassa ja kehittyy.
Sähkönsiirrossa siirryttäneen nykyistä enemmän samankaltaiseen hinnoitteluun kuin kaukolämmössä, eli tulevaisuudessa suuri osa sähkölaskusta tulee olemaan kiinteää perusmaksua, jotta aurinkopaneelein, akuin, vetyjärjestelmien tms yms avulla entistä omaavaraisemmilta käyttäjiltä saadaan järkevästi kerättyä riittävät maksut sähköverkon ylläpitoa varten. Verkkoyhtiölle kuluja kun aiheuttavat kilowatit eikä kilowattitunnit. Tämä ruokkisi entisestään taloautomaatiojärjestelmän älyyn satsaamista, jotta kulutushuippuja saadaan tasattua.
Fortumilla on paljon vesivoimaa mikä toimii säätövoimana ja tarvittaessa negatiivisilta sähkönhinnoilta voi välttyä vaikka ohijuoksuttamalla. Ydinvoimaloiden tuotannosta osa saattaa mennä kaupaksi hyvällä hinnalla ja osa ei. Kaasulla sähköä ei ole tarpeen tehdä kuin silloin kun siitä saa riittävän hyvän hinnan, toimii myös säätövoimana. Olennainen kysymys onkin se kuinka suuren osan vuodesta mikäkin voimala niillä ok hinnoilla pääsee pyörimään ja kuinka suuren osan vuodesta ne aiheuttaa vain pääoma- ja kunnossapitokuluja. Lämpöliiketoiminta toki sitten vielä asia erikseen. Itse ostelin Fortumia muutaman vuoden tauon jälkeen korona-alesta takaisin salkkuun, jotenkaan tästä ei ole hyvää fiilistä juurikin sähkön hintamuutosten takia vaikka keskipitkällä aikavälillä ihan ok osingonmaksajayhtiöltä vaikuttaakin.
5 tykkäystä
Tätä joskus itsekin pohtinut ja se onko joku paljon vai vähän riippuu siitä mihin verrataan. Joidenkin aurinkopuolen yhtiöiden p/e lukemat ovat korkeita, mutta jos sitä vertaa joihinkin vety yms yhtiöihin niin tuolla mittarilla yhtiöhän on halpa kun ylipäätään tuottaa voittoa.
Vaikka p/e luku ei kasvuyhtiöiden arvottamiseen ole hyvä mittari niin mielummin itse maksan kovan hinnan yhtiöstä mikä on kasvavalla alalla kyennyt tekemään positiivisen tuloksen, kasvattamaan liikevaihtoa kuin tulosta kuin sellaisesta yhtiöstä mikä kurssimuutokset perustuu twitterissä ja tiedotustilaisuuksissa esitettyihin vihjauksiin mahdollisista tulevista aiesopimuksista ja yhteystyöhankkeista.
4 tykkäystä
Tämä on hyvin helppo muuttaa, se vaatii vain lisäinvestointia ja tahtoa. Vanha myytti tämä “säätöongelma”.
Mitä tällä tarkoitat, ketkä tällaiset toimijat ovat olleen “ennen vanhaan”? Näihin vanhoihin tekniikkoihin perustuneet laitteistot on purettu jo ajat sitten ainakin kasvukeskuksista
Miten tuon voi erottaa? Kyllä ne kilowattitunnit on nimenomaan se, joka verkkoyhtiölle voi aiheuttaa päänvaivaa ja niiden mukaan verkko mitoitetaan pidemmän päälle.
Kiinteä verkkomaksu tappaa halun sähkön käytön vähentämiseen aika tehokkaasti koska itse sähkö ei todellakaan ole kallista nykyään (ja hinta tulee halpenemaan entisestään), jos maksaa sen X euroa siirtomaksua per kk niin korkeintaan aletaan miettimään kokonaan off-grid siirtymiä (joka sinänsä hyvä) joka on toistaiseksi aika mahdotonta suurimmalle taajamien asukkaista.
Mielenkiintoista nähdä mihin tämä menee.
3 tykkäystä
Jos jatkosta entistä suurempi osa sähköstä on tuuli ja aurinkosähköä, niin niitä ei ole teknisesti mahdollista säätää. Ydinvoimaa olisi teknisesti mahdollista säätää, vaikka suomessa ajetaankin vakiotehoilla. Aikana jolloin sähköä tuotettiin kaasuturbiineilla ja nykyistä merkittävimmissä määrin erilaisiin lämpökattiloihin liitetyin turbiineinen säädettävyys oli parempi.
En tarkoita että niitä 70-80 luvun varaajia ja laitteita viritellään toimintakuntoon vaan että uusissa/peruskorjauskohteissa tullaan käyttämään entistä enemmän erilaisia säätöjärjestelmiä mitkä ovat kehittyneempiä kuin tuon ajan kellokytkinohjaukset.
Verkkoyhtiölle tulee (ainakin erittäin suurelta osin) kustannus sen kapasiteetin rakentamissta ja ylläpitämisestä eikä siitä kuinka paljon energiaa siirtyy. Jos ääriesimerkkinä olisi kuluttaja A mikä kuluttaa koko vuoden kWh määrän yhden tunnin aikana ja kuluttaja B mikä kuluttaa saman KWh määrän tasaisesti läpi vuoden niin kuluttajaa A varten verkkoyhtiö joutuisi tekemään suurempia investointeja. Jos tuo kuluttaja A on taajamassa sijaitseva omakotitalo ja alueen muut kuluttajat ovat tavanomaisempia sillä ei ole suurta merkitystä. Jos sen sijaan näitä A kuluttajia on paljon tai ne ovat suurempia tai ne sijaitsevat esim. haja-asutuslalueella tilanne on eri.
Tämä kustannusten jakautumisen epäsuhta on noussut esiin kun on tutkittu mm. miten lämpöpumppujen yleistyminen tulee vaikuttamaan sähköverkkoihin. Nyt vastaavia selvitykiä varmasti tehty uusiutuvan energian lisäksi sähköautoihin liittyen.
Puhelinoperaattoreilla tilanne on hieman vastaava ja sen takia liittymiä kaupataan ja hinnoitellaan pääasiassa nopeuksin eikä siirretyn datamäärän perusteella.
Kävi mielessä juuri sama vertautumismahdollisuus puhelinoperaattoreihin, joilla hinnoittelu/tuotteet menee MAKSIMIsiirtonopeuden mukaan, eikä ole mitään takeita minimivauhdista. Toivottavasti tämä vitsaus ei siirry tulevaisuudessa sähkösopimuksiin, jaiks. Maksat 1 kW maksimitehosta ja saat ruuhka-aikaan eli kylmällä säällä 10 W… (Luvut saattaa olla aivan metsässä mulla, koska en koe saaneeni laadukasta sähköopin opetusta fysiikantunneilla, vaikka aineessa hyvä olinkin)
Olisi helpompi skipata ja säästää aikaa, mutta…
Laitetaan hyvin lyhyesti:
-
Tuulivoimaa ja aurinkovoimaa voi säätää ja tietyllä tekniikalla jopa nopeammin kuin “perinteistä” säätövoimaa. Edelleen tahtokysymys ja kustannuskysymys.
-
Minä en tarkoittanut normi-ihmisten varaajia jne, vaan se millä noita oikeasti aikanaan kytkettiin. Oletko koskaan kuullut verkkokäskyohjauksista? Ne laitteistot purettiin jo ja siihen ei ole paluuta.
-
Mitä tulee kWh, niin nimenomaan ne kWh energiamäärät määrittelevät verkon kapasiteetin ja siirrettävä energiamäärä on driveri. Ei kukaan alan ihminen ajattele vuosikulutustasolla, vaan tuntitasolla. Jos kuluttaja A ottaa hetkellisesti 20x E niin sillä ei ole mitään merkiystä, mutta jos se oottaa sen 4h aikana, niin tällöin se merkitsee ja vaikuttaa mitoitukseen. Tätäkin on jo sitäpaitsi taklailtu (osissa yhtiöissä), tuodaan huipputehotaksa.
1 tykkäys
Meneehän se jo nyt niin. Pääsulakkeesta maksat huipun mukaan, vaikka ottaisitkin välillä tai useinkin 0,5x sen. Lisäksi osa yhtiöistä on jo tehonmukaisissa tariffeissa, sen lisäksi että maksat tietysti energiasta.
1 tykkäys
Kyllä tuuli tai aurinkovoimalan voi sammuttaa ja tehoa tiputtaa, mutta tuolloin menetetään voimalan tuotto siltä ajalta. Sama kun vesivoimalan tehoa säätäisi ilman “patoallasta” pelkästään ohijuoksuttamalla. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden elinkaarikustannuksissa investointikustannukset ovat suhteessa suuremmat kuin esim kaasuturbiinissa jolloin tehojen himmailu säätömielessä heikentää taloudellista kannattavuutta huomattavasti ja mitä kallimmalla sähkö tuotetaan niin sitä kalliimpaa sen pörssihinta on.
Jos jostain syystä tulevaisuudessakaan ei halua käyttää kiinteistökohtaista järjestelmää millä ohjaisi sähkölämmitystä hintojen perusteella niin valmiita palveluita löytyy ihan perinteisiltä sähköyhtiöiltä:
Kuluttaja-asiakkaille vanhoihinkin taloihin on olemassa melko yksinkertaisia laitteita:
Isossa mittkaavassa tätä kysyntäjoustua tekee mm. Siemens virtuaalivoimalapalvelullaan.
Helenillä on jo käytössä osana siirtomaksua tehomaksu mikä määräytyy kuukauden kolmanneksi suurimman mitatun keskimääräisen tuntitehon perusteella. Ei siis puhuta huipputehosta kuten kirjoitin, mutta tällainen 3 tunnin otoskin niin pieni pätkä kuukauden kulutukssta että sopivalla hinnoittelulla erilasiin ohjausjärjestelmiin panostaminen varmasti järkevää. Siirtomaksuun vaikuttavan sähkötehon lisäksi järjestelmästä riippuen voidaan huoimoida myös sähkön spottihinta, mikä lisää ohjausjärjeslmien kannattavuutta
1 tykkäys
Tuntuu että sinulla on hieman vanhentunutta tietoa näihin liittyvästä tekniikasta. Perinteisesti on ollut tiedossa, että uusiutuvat tuo haasteita säätömarkkinoille, mutta nykyään nämä kyllä saadaan taklattua lähes 100% ja näen että varsinkin tulevaisuuteen nähden, jos niin päätetään. Ja btw, mikä kuvitelma sinulla on ylipäänsä tehotasapainon hallinnasta, jos ihmettelet sitä itse säätöä (tehon säätö)? Se nyt on ihan sama millä se balanssi saadaan, mutta tehon säätöä se on kaikilla verkkoon kytketyllä koneilla, aina kun puhutaan säätövoimasta ylipäänsä. Eri asia onkin sitten kun aletaan puhumaan jännitestabiiliudesta / loistehotasapainosta.
Jos nyt jo haluttaisi, voitaisiin tuulivoimalla säätää ilman menettämättä välitöntä huipputehoa.
Edit. Menee jo offtopic, joten ei tästä sen enempää
4 tykkäystä
Ei missään nimessä offtopic! Jatkakaa kiitos
4 tykkäystä
Me tykätään katella. 
Sellasen pointin voisin tähän heittää, että tuotannon ennustettavuus tuo haasteita tulevaisuuteen (ja nyt). Olen tälläkin hetkellä mukana työryhmässä (periaatteessa vetäjä tässä ryhmässä), jonka tarkoitus on pohtia ja kehittää olemassa olevia järjestelmiä, jotta tuotannon (ja etenkin uusiutuvien, mikrotuotannon, pientuotannon) ennustettavuus saataisi paremmin käyttöön. Etenkin verkkoyhtiöillä on jo tälläkin hetkellä haasteita hajautetun tuotannon hallinnassa. Palveluntarjoajilla on jo toki softaa näitä varten, mutta aika kirjavia menetelmiä…
4 tykkäystä