Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Miten arvioitte esim. seuraavan 10 v:n voittajatekniikoita ja niiden kannattavuutta liikenne-energian tuottamisessa: vety, biokaasu, biodiesel? Sähkö omanaan, koska sähköautoon on vaikea muuta tankata. Onko vielä muita?

Vieterit. Vieteriautoja aliarvostetaan raa’asti.

image

40 tykkäystä

Ydinvoima ja uraani.

Gevo teki mukavat nousut 2 taalasta vajaaseen neljään taalaan. Onko yhtiötä seuraavilla tietoa mistä johtunee?

Tieto löytyikin, mielenkiintosta.

“Electricity generated by offshore wind turbines will be used to power the hydrogen plant on the platform, converting seawater into demineralized water, then into hydrogen via electrolysis.”

7 tykkäystä

Tälläinen firma löytyi.

Ja aiheeseen liittyvä uutinen

7 tykkäystä

Cadeler, offshore-tuuliturbiinien asentamiseen ja kunnossapitoon erikoistunut yritys siirtyy lähemmäs asiakkaitaan. Norjalainen firma listautui juuri pörssiin.

9 tykkäystä

huomasin tämän tänän itsekin. 2 alusta ja kolmas tilauksessa.

3 tykkäystä

@Pale1, onko sinulla tai jollain toisella foorumilaisella ymmärrystä missä määrin tuon Seatwirlin myllyt oikeasti tarjoavat “perinteisen” tuulimyllyn haastavan vaihtoehdon offshore-olosuhteissa?

Firma sivuja kun katsoo niin tottahan sitä jää miettimään että miksi offshore-tuulivoimaloiden tosiaan tulisi toistaa maalla olevien muotoa ja mallia, onko merellä yhtä iso merkitys sillä mille korkeudelle myllyt asennetaan jne? Lähtökohtaisesti ajatus offshoreen erikoistuneen mallin rakentamisesta kuulostaa järkeenkäyvältä. Lisäksi jäin miettimään, että onko yrityksen väitteellä että tämä malli on helpompi asentaa syvään veteen kuin muut, todellista katetta? Maallikkona aika mahdotonta lähteä arvioimaan näitä asioita ja kun firman omaan hehkutukseen ei oikein yksinään voi nojata, kiinnostaisi foorumin insinöörien näkemys asiasta.

1 tykkäys

Metallic glass to improve performance of methanol fuel cells. En osaa tuota linkkiä laittaa…

Ihan kiinnostava yhtiö, joka tosin on osa isoa konsernia (Swire), jota johdetaan UK:sta. Annissa tuplattiin osakkeiden kokonaismäärä, josta puolet oli uusia, puolet omistaja myi. Tavoitteena näyttäisi olevan uuden laivan rahoitus (60Me), jonka jälkeen kassaan jäisi annista 30Me.
Liikevaihto/kannattavuus on laskemaan päin 2018 jälkeen ja tämä vuosi näyttäisi olevan heikko.
Nykyisiä laivoja päivitetty (uudet nosturit) ja kovasti niiden toimivuutta nyt kehutaan vrt kilpailijoihin.
Kuitenkin vain kaksi laivaa, joista toinen oli onnettomuuden vuoksi pitkään pois pelistä
“. For example, Pacific Osprey had
a crane accident in 2018 following which the Vessel was out of operation for more than a year. Also,
Vessel upgrades are expected going forward. Periods without operations for one or more of the Vessels may have a material adverse effect on the business and financial results.”

En ryhtynyt laskemaan, miten osakkeen hinta suhteutuu arvostukseen, taisi tulla ulos 23.50NOK, vika close oli 24.10NOK, joten kurssi ei paljon ole noussut. Varmaan tälle toiminnalle on kysyntää, tosin backlog näytti ensi vuodelle paljon huonompaa kuin 2022. Vaatisi paljon paneutumista tai jonkun asiaa paremmin tuntevan kommenttia, jotta osaisi lähteä mukaan. Mitä itse olet mieltä?

1 tykkäys

Kysyntää tälle toiminnalle riittää, mutta mahdolliseti jatkuvat investoinnit tekniikan kehittyessä lyhyessä kuvassa negatiivista:

The offshore wind market is rapidly adopting larger offshore wind turbines as the technology available to future projects continually becomes more advanced

Edit:

Tässä hieman noista investoinneista.

1 tykkäys

Kyllähän tuollainen Seatwirlin mylly tarvitsee vähäisemmän “perustuksen” (oli se sitten ponttooneista tehty tai merenpohjaan paalutettu) kun matalamalla sijaitsevalla roottorilla on vähäisempi vipuvarsi. Toisaalta jos pyyhkäisypinta-ala jää pienemmäksi ja kun matalalla tuulee vähemmän näitä tarvitaan samaa vuosituottoa varten kappalemääräisesti enemmän ja osa asennuskustannuksista (esim kaapelointi) on melko vakio tai ei ainakaan skaalaudu 1:1 myllyn tehon suhteessa.

Vaikea näitä eri valmistajien tuotteita on kuvien perusteella arvioida mikä on se paras tekniikka. Sitä voisi kuvitella, että mikäli pystykaseliset voimalat olisivat erityisen hyviä, niitä tekisi kaikki muutkin valmistajat.

2 tykkäystä

En ole insinööri ja en tästä itse tekniikasta ymmärrä enempää kuin mitä olen lukenut, ja nuo tärkeimmät taitaa heidän sivuillaan lukea. Eli lähinnä isoimmat plussat tuossa pystyakselin kelluvassa myllyssä taitaa olla että niitä pystytään asentamaan lähemmäs toisiaan kuin normaaleja myllyjä, kovasti myös mainostavat että huoltokustannukset ovat paljon alhaisemmat ja huoltaminen on helpompaa. Näitä myös pystytään asentamaan kuinka syvälle tahansa, en tiedä miten on normaalien myllyjen kanssa? Syvällähän tuo tuuli taas on paljon voimakkaampaa kuin rantavesissä.
Hallituksessa muistaakseni istuu myös Vestaksen entinen toimitusjohtaja.

2 tykkäystä

https://redflow.com/redflow-commences-first-customer-trial-of-new-gen3-battery/

2 tykkäystä

Metacon latasi juuri ATH lukemat (5.00 SEK) tauluun, ja kiipeää yli 10 % nousussa.

Tämmöistä taustalla:

6 tykkäystä

https://www.kedglobal.com/newsView/ked202012280007

Hanwha ostoksilla.

6 tykkäystä

"The German Government has confirmed new renewables laws will come into force on 1 January.

The law amending the Renewable Energy Sources Act and other energy regulations contains the new framework conditions for the future expansion of renewable energies in Germany.

Federal Minister of Economics Peter Altmaier (pictured) said: "The EEG amendment 2021 will come into force on January 1, 2021 as planned.

"This is a clear future signal for more climate protection and more renewable energies.

"The new EEG creates the framework with which we can achieve the goal of 65% renewable energies by 2030 and greenhouse gas neutrality in the electricity supply in Germany before the year 2050.

“The scope of the amendment alone shows that this is a major and central step for the energy transition.”

The law stipulates the speed at which the individual technologies such as wind and photovoltaics will be expanded in the next few years so that the 65% target can be achieved by 2030. "

9 tykkäystä

" The carbon intensity – a measure of the environmental impact of generating electricity – has dropped 60% in the U.K. in the six years to 2019 and is on track to reach another low this year, according to data from National Grid Plc."
kuva

5 tykkäystä