Hieman lisää tuosta kuviosta ja mutuilua päälle vaikka onkin vasta vireillä… Suomikin mukana
NEL:llä vahva yhteistyö Vattenfallin kanssa ja NEL:n CMD:n tavoitteet voisi sopia hyvin yhteen. CMD:ssä julkaistiin tosiaan se 1.5USD /kg tavoite vihreälle vedylle 2025 mennessä ja sanotaanko nyt konseptimalli 10MW elektrolyyserista, jolla mm. 20MW laitos olisi enää 1/4 nykyisen koosta (kehitetään vaiheittain ja uskotaan jopa yli 5x tuottavuuteen tulevaisuudessa). Uskon tuossa skaalauksessa hyötysuhteen putoavan jonkin verran, joten jää nähtäväksi toteutuuko tuon kanssa molemmat…
Anteeksi laiskuuteni mutta onko kukaan tehnyt vertailua Biofrigas vs. Scandinavian Biogas Fuels?
Ruotsalaisia molemmat Vaikuttaa kovin saman alan hommilta näin ensihätään.
Jälkimmäisen ydinjuttuja on mm. “One of Scandinavian Biogas’s success achievements is its self-developed HOLD Technology™, an advanced process technology used to optimise large-scale biogas production.” Onkohan tuo vinkki myös sijoittajille Ja sitten ajan hypeteeman mukaisesti huomio että jos Biogas Fuelsin kurssin kehityskäyrä olisi myös samanlainen kuin Biofrigasilla niin…
Ruotsista PowerCell Swedenin lisäksi kennojen kanssa tekemisissä ainakin Impact Coatings ja Cell Impact. Taitaa vaan olla enempi “hakkuja ja lapioita kullankaivajille”.
Kannattaa nyt ainakin tutustua, en ole enempää viime aikoina seurannut lukujen valossa, kun joskus hankin vähän kaikkea vetyyn liittyvää ja unohtanut salkkuun. Sen takia oma vetysalkku aivan liian laaja…
Mikä on nykyisellään energian kustannus tuotettaessa esim. (vihreää) vetyä verrattuna fossiilisiin polttoaineisiin? Entä muiden uusiutuvien energiamuotojen? Ilmeisesti tuulivoima alkaa jo olla MWh-hinnoiltaan lähellä öljyä tai allekin? Mutta jos vihreä energia on lähtökohtaisesti kalliimpaa kuin fossiilinen, niin mikä on se tekijä, että uusiutuva energia tulee fossiilisia halvemmaksi ja korvaa kalliimmasta energian hinnasta johtuvan tuottavuuden laskun?
Lähdin miettimään tätä viimeisimmän rahapodin pohjalta.
Tätä itsekin ihmetellyt. Erilaisista jätevirroista yms kaasun tekemienn on hyvä juttu, mutta sitä tuskin saadaan ikinä niin paljon suomessa järkevästi tuotettua jotta sillä voitaisiin korvata teollisuuden ja lämpölaitosten tällä hetkellä käyttämä maakaasu.
Hyviä nämä @jaska1 linkkaamat uttisoinnit. Suuret öljy/energia yhtiötkin tähyilevät vetymarkkinaa ja shell näköjään tuolla sähköauto lataus puolellakin kuikuilemassa.
Täällä ameriikan maalla on ihan käsinkosketeltavissa tuo vallanvaihdoksen aiheuttama kaksin jako. Hiilikaivoksilla ja fossiilisten parissa työskentelevät ovat tietty sitä mieltä että maailma loppuu ja valtio on tuhoon tuomittu. Taas toisaalla ollaan sillä kannalla että biden nostaa usan uuteen loistoon. Elämme jännittäviä aikoja energiasektorilla. Kiitoksia loistavasta keskustelusta ja uutisten kaivamisesta
Elinkeinoministeri Mika Lintilän kesäkuussa 2020 asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella Suomelle akkustrategia, joka vahvistaa akkualan innovatiivista ekosysteemiä, vauhdittaa Suomen kestävää ja vähä-hiilistä talouden kasvua sekä tukee liikenteen ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Työryhmä esittää strategiakaudelle 2021 – 2025 seitsemää tavoitetta: akku- ja sähköistymisklusterin kasvu ja uudistuminen, investointien kasvu, kilpailukyvyn edistäminen, tunnettuuden kasvattaminen maailmalla, vastuullisuus, keskeiset roolit alan uusissa arvoketjuissa sekä kiertotalouden ja digitaalisten ratkaisujen edistäminen.
Tavoitteiden saavuttamiseksi työryhmä esittää mm. seuraavia toimenpiteitä: yhteistyön edistäminen kansallisen yhteistyöelimen avulla, alan osaamisen laajentaminen, kansainvälisen yhteystyön syventäminen, investointeja houkuttelevan toimintaympäristön kehittäminen, alan vastuullisuuden edistäminen, brändin vahvistaminen ja alasta viestiminen sekä rahoituksen kehittäminen.
Akkustrategia pyrkii osoittamaan ne toimet, jotka toteuttamalla Suomi voi kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi akkualalla ja sähköistymisessä. Tavoite on mahdollista saavuttaa, mutta strategiaprosessin aikana kertynyt ymmärrys vahvistaa entisestään sitä käsitystä, että aikaa ei ole hukattavana.
A A$500 million ($385 million) pilot project, led by Kawasaki and backed by the Japanese and Australian governments, plans to ship its first cargo of liquefied hydrogen from Australia to Japan this spring, which the firm hopes will mark the dawn of a new clean energy era.
“We want to prove the possibilities of shipping mass volumes of hydrogen to be used in Japan and elsewhere in Asia, just like LNG,” Motohiko Nishimura, Kawasaki’s vice executive officer, told Reuters last Friday.
aims to slash hydrogen supply costs to 29.7 yen ($0.3) per normal cubic meter (Nm3) by 2030, from 100 yen now, and to 18 yen by 2050.
Tätä lukiessa jäin miettimään, että kerääkö Valmet tästä pottia loppujen lopuksi kuitenkaan. Jotenkin tuo yhteistyö yritysten ja oppilaitosten välillä luo ainakin itselle kuvaa siitä, että asiantuntemusta kaivattaisiin firmaan kovasti lisää.
Vaikuttaa kovin saman alan hommilta näin ensihätään.
