Itse en suoraan sanottuna ihan pääse kärryille, kuinka tämän arvo pitäisi tällä hetkellä määrittää. Ja palkitseeko spaccina omistaminen mitenkään vai onko kyseessä kallista fomotusta?
- Pääsee aikaisemmin mukaan
- Mahtava volatiliteetti tarjoaa osto- ja myyntipaikkoja
Tuonne tuli nyt joku aivan turtti aloitus Hyzonista, käykää joku aiheeseen enemmän perehtynyt kirjoittamassa kunnon startti, ei tuollaista kestä katsoa 
10 tykkäystä
Tein Hyzonille ketjun 
.
7 tykkäystä
Toki, mutta spacin arvo on tällä hetkellä päälle 400me. Ja oliko hyzonin arvo 2 miljardia. Spacin osuus hyzonista 10%. Ei nyt ihan pysy mukana. Pahoittelut epäselvästä tekstistä, jaloissa pyörii puolivuotias todella vilkas poika…
1 tykkäys
Tällä hetkellä ainoa mahdollisuus tuulipuvun omistaa Hyzonia on SPAC. Myöhemmin pääsee omistamaan normaalisti. Haluaako sitten odottaa vai ei, niin oma valinta…
4 tykkäystä
Tämä on ihan normaali käytäntö. SPAC yleensä ottaa firmasta noin 8 - 20% siivun.
4 tykkäystä
8 tykkäystä
Pitää sisällään tuttua porukkaa:
AIR PRODUCTS & CHEMICALS
BLOOM ENERGY CORP
CHEMOURS CO USD 0.01
BALLARD POWER SYSTEMS INC
CUMMINS INC
FUELCELL ENERGY INC
HEXAGON COMPOSITES ASA
DAIMLER AG NPV
SIEMENS AG
HYUNDAI MOTOR CO KRW 5000.0
KYOCERA CORP
TAIYO NIPPON SANSO CORP
WEICHAI POWER CO LTD CNY 1.0
TOYOTA MOTOR CORP
PLUG PWR INC USD 0.01
ITM POWER PLC
NEL ASA
AIR LIQUIDE
KOLON INDUSTRIES INC KRW 5000.0
CERES POWER HOLDINGS PLC
DOOSAN FUEL CELL CO LTD
MCPHY ENERGY SA
HEXAGON PURUS HOLDING AS
POWERCELL SWEDEN AB
DONG ENERGY A/S
LINDE PLC
JOHNSON MATTHEY
UNIPER AG
18 tykkäystä
Suomessa on kaivoksissa paremmat työolot kuin Kongossa. Suomessa ei kuopassa ole lapsia kaivamassa paljain käsin ja muutenkin koneet auttavat. Myöskin ympäristöstä huolehditaan täällä paljon paremmin kuin kehitysmaissa. Lisäksi sähkön energialähteet ovat Suomessa varsin ympäristöystävälliset.
7 tykkäystä
Millos tätä saatavilla? Hyvä sisältö tässä ETF:ssä 
9 tykkäystä
Missä se ympäristön huolehtiminen on näkynyt esimerkiksi Talvivaarassa? Paitsi veronmaksajien kukkarossa.
2 tykkäystä
“The purpose of the new issues is to increase Ørsted’s total amount of outstanding hybrid capital and refinance part of the existing EUR 700 million 6.25% hybrid capital securities issued in 2013, which is callable at par on 26 June 2023.”
Ymmärtääkseni vanhan lainan uudelleenjärjestelyä ja käyttöpääoman lisäämistä. Ehkä enemmän nice to know osastoa mutta kun nyt pomppasi Yahoo Financessa feediin…
2 tykkäystä
5 tykkäystä
Olen täysin samaa mieltä Kongon epäeettisistä toimintavoista kaivoksissa. Mutta tälläkin hetkellä on pulaa jo esimerkiksi litiumista. Eikä tilanne näytä helpottuvan kun autotkin tahdotaan sähköistää. Saako esim. litiumia Suomesta? Onko Suomessa tai muualla EU-maissa mineraalivarantoja, joita ei tällä hetkellä hyödynnetä?
Toisena asiana mietin että mitä ovat ne ongelmat muussa tuotannossa? Oletan, että tämäkin liittyy akkuteollisuuden ympäristöystävällisyyteen? Kuinka paljon paremmin pystytään asiat hoitamaan täällä verattuna Kiinaan?
3 tykkäystä
No jos pistettäisiin hommiin vauhtia, niin saisi Keliberistä litiumia. Kobolttia Hautkankaalta… Kyllä niitä varantoja on Suomessa ja muualla EU:ssa
4 tykkäystä
Kaustisen soiden alla on suuri hyödyntämätön lithiumiumesiintymä. Tästä voi fiilistellä https://yle.fi/uutiset/3-11620720
Yhtiön parin viikon takainen tiedote https://mb.cision.com/Public/14755/3273165/881726c1e3a6f2eb.pdf
3 tykkäystä
Outokumpuunkin on kaivos YVA-vaiheessa valmisteilla: https://www.finncobalt.com/.
Tuossa esityksessäkin käytetty tuota ikuisen vanhaa akku vs vety hyötysuhde kaaviota 
3 tykkäystä
Tulee olemaan kyllä mielenkiintoista miten akkubuumin kehittyessä vielä pidemmälle alkaa muotoutumaan kysnytä uusille / hieman käytetyille akuille. Kun ns. akun/kennojen “first life” jakso loppuu, niin niitä voitaisi vielä käyttää vähemmän vaativissa ympäristöissä ns. second life vaiheessa. Näitä on jonkin verran vielä pohdittu olevan esimerkiksi energia-alalla, akustoina tmv. Kuitenkin käytännössä en ole tömännyt keskusteluissa ja speksauksissa, että kukaan asiakas tyytyisi “käyttettyihin” akustoihin, vaan ne ovat aina käytännössä uusia.
Tarve on jo nyt kasvanut räjähdysäisesti muuallakin kuin autoteollisuudessa. Esimerkiksi juuri energia-alalla, tästä olen täällä muuallakin jo paljon avautunut, mm. Fortum ketjussa, kun Fortum on kuitenkin aika paljon menossa (ja on jo) mukana akkuteknologiassa ja etenkin kierrätysasioissa.
Mielenkiintoista nämä elinkaaret siksikin, että kun jo puhutaan ettei materiaalit jne riitä ja jos ei käytetyt second life vaiheen akut kelpaa (koska tulee ottaa huomioon tärkeä SOH-lukema), niin mistä revitään “resurssit”. Esimerkkinä jotkut valmistajat kuitenkin antavat kohtuu tiukkoja klausuuleja sopimuksiin/spekseihin mitä lupaavat akuston kestoksi. Nämä kestot ei välttämättä ole paperilla kuitenkaan niin hyviä kuin toivoisi ja vaikuttaa esim takuisiin jne, vaikka akusto olisikin iskussa vielä annettujen spksien jälkeen. Nämä vaikuttaa investointeihin suoraan, ei vältämättä haluta sijoittaa akustoihin, jos kustannus/elinkaari jää korkeaksi.
Eräs esimerkki juuri käydyistä neuvotteluista, jossa Espoossa eräs isohko asiakas (iso kauppakeskus) on hommaamassa smart grid -tyylistä ratkaisua. Sinne haluttaisiin yli 1,5 MVA akustot, aurinkopaneelijärjestelmät ja automatiikkaa. Akustoille ei toimittajat lupaisi kuin 15 vuotta “suunnitelmallista” elinikää, käytännössä kuitenkin rajoitetaan syklit 2/päivä, jolloin luvataan 60% kapasiteetista olevan jäljellä 7 vuoden jälkeen. Aika kireä ja siinä saattaa päästä uusimaan akustoja kohtuu pian ja ei enää kelpaa nuo minnekään.
285 Li-ion moduulia… hintaa tulee…
Ja palatakseni Fortumiin, ei se ihme ole, että ovat haistaneet bisnessrakoa, kun luokkaa 90 % litiumioniakuista maailmanlaajuisesti päätyy muualle kuin kierrätykseen. Kierrätysmarkkinan arvo tulee kasvamaan roimasti, kentien vieläkin enemmän kuin on kuviteltu.
edit. toki on otettava huomioon, että tekniikka akustojen ympärillä on myös kehittynyt vuosien varrella. Nykyään on akustojen kunnonhallintasoftat kehittyneet huimasti ja suunnitteluissa otetaan entistä tarkemmin huomoon kunnonhallinta.
Uudenlaiset akustojen valvontajärjestelmät, kennon tilan hallinnoinnit ja eristetyt tiedonsiirtoverkot mahdollistaa paremman hyödyn uusista litiumakuista. Uusien integroitujen piirien avulla voidaan lisätä suurten energiavarastojärjestelmien luotettavuutta ja akkujen käyttöaikaa saadaan venytettyä jopa 25-40 prosentilla, eli tarkkojen ja luotettavien SOC- ja SOH-laskelmien avulla akkujen käyttöikää saadaan pidennettyä jopa kymmenestä vuodesta 20 vuoteen.
15 tykkäystä