Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Osakkeet Ylätason sijoituskeskustelu
, , ,
7621

Mennyt ihan ohi tämän päiväiset Erlingklingerin luvut:

ElringKlinger concludes 2021 financial year with strong growth in revenue and earnings
Tue, 29 March 2022, 10:01 am

  • Group revenue up 9.7% at EUR 1,624 million

  • EBIT expands significantly to EUR 102 million; EBIT margin at 6.3% (2020: EUR 27.7 million resp. 1.9%)

  • Dividend proposal of EUR 0.15 per share

  • 2021 sees further milestones in the field of e-mobility

  • Current financial year marked by fallout from Russia-Ukraine conflict and considerable uncertainty

Dettingen/Erms (Germany), March 29, 2022 +++ ElringKlinger AG’s preliminary figures published on February 25, 2022, have been confirmed by its final audited results for the 2021 financial year. In the financial year just ended, the Group managed to propel revenue by 9.7% to EUR 1,624.4 million (2020: EUR 1,480.4 million). Compared to the direction taken by both global (+3.4% based on IHS data) and European light vehicle production (-5.5%), the company’s growth in revenue proved much more buoyant. Furthermore, the Group saw earnings before interest and taxes (EBIT) rise to EUR 102.0 million (2020: EUR 27.7 million), which corresponds to a margin of 6.3% (2020: 1.9%).

Asked to comment, Dr. Stefan Wolf, CEO of ElringKlinger AG, said, “Against the backdrop of a year marked by pandemic-induced restrictions, supply chain difficulties, and raw material shortages, ElringKlinger’s 2021 financial results are more than satisfactory. The past year has shown that ElringKlinger holds a formidable position when it comes to pursuing the mega trend of electromobility and that the Group is very well placed for the next phase of the transformation process, both financially and in terms of products. This will allow us to continue to take advantage of the tremendous opportunities presented by the current transition and to maintain profitable growth in the medium term.”

Significant revenue growth in the largest sales regions

13 tykkäystä
7622

Australia iron ore billionaire Andrew Forrest has struck a potential $50 billion green hydrogen agreement with German energy giant E.ON to produce up to five million tonnes of green hydrogen by 2030.

The landmark agreement could deliver one third of Forrest’s hugely ambitious plans to produce 15 million tonnes of green hydrogen by 2030, a target the head of his own green energy company Fortescue Future Industries Julie Shuttleworth thought was “very, very stretch”, but now says is quite achievable.

“We cannot keep gambling our energy security and the planet’s future on fossil fuels,” Shuttleworth said in a statement on Tuesday. “Green hydrogen is the practical, implementable solution to decarbonise and lower emissions.”

14 tykkäystä
7624

Vow Asalta mielenkiintoinen tiedote:

https://newsweb.oslobors.no/message/558139

Large and increasing demand from industry to decarbonise, recycle carbon, and to
secure access to reliable and locally produced CO(2) neutral energy, has
motivated cleantech provider Vow ASA (“Vow” or the “Company”) to start building
a large scale pyrolysis reactor for production of biocarbon and syngas.

The reactor will be built and delivered by the end of 2022 by C.H. Evensen
Industriovner (“Evensen”), the recently acquired company, and now a wholly owned
subsidiary in the Vow group.

“The Evensen reactor is a combined reactor, in the sense that the energy
required to fuel and run the process comes either from the feedstock itself or
from electricity. It is based on technology that we have supplied before, but
not at this scale,” said Henrik Wulff, managing director of C.H. Evensen.

Ja ehkä se mielenkiintoisin kohta, mitä jäädä seuraamaan vuoden aikana:

“We are building the reactor on spec, but we are confident that we will have
found a buyer by the time it is delivered,” Badin said.

9 tykkäystä
7625

Kukapa muukaan siellä videolla vilahtaa kuin Twiggy Forrest, kun puhutaan hydrogen hubeista ja UK-Australia yhteistyöstä:

Edit. Tuolta lisää:

8 tykkäystä
7626

Edit: @Glarin Tämän linkin tarkoitus oli tuoda Siemensin Multi GW kokoluokan tehdas esiin. Tästä ei ole tainnut aiemmin ketjussa olla juttua. Mielestäni tuo käy riittävän ilmi tuosta twiitistä, että sellainen on tulossa. Asiasta löytyy kyllä internetistä lisää tietoa :slight_smile:

Itselle tämä ketju on ennenkaikkea tiedon jakoon ehdoton. Täältä löytää nopeasti mielenkiintosia projekteja/diilejä tai muita vetytalouteen ja muihin energiaan liittyviin asioihin uutisia sekä keskustelua. Joskin osa keskustelusta on alkanut kiertämään tässä 3 vuoden aikana kehää. Samoja keskustelunavauksia ollaan käyty lukemattomia kertoja uudestaan ja uudestaan tässä ketjussa, niihin ei itsellä enää riitä kiinnostus.

15 tykkäystä
7627

Tuohon liittyen:

https://www.rechargenews.com/energy-transition/siemens-energy-to-build-multi-gigawatt-hydrogen-electrolyser-factory-in-berlin/2-1-1194180

Siemens Energy says it will produce the electrolyser cells and stacks at the Berlin plant — which will be powered entirely by renewable electricity — but will then transport these 540km by truck to a facility in the city of Mülheim for assembly into “larger process-based units”.

The company — which was spun off from conglomerate Siemens’ gas and power division in 2020 — already builds PEM (proton exchange membrane) electrolysers, and will move its existing manufacturing capacity to the Berlin site.

“For us, hydrogen is an important component of the future energy world. For this to be economically viable, the manufacturing costs for electrolyzers must be significantly reduced. With our new production facility, we are helping to make hydrogen competitive sooner,” said CEO Christian Bruch.

Siemens Energy declined to tell Recharge how much cheaper the company’s electrolysers would be once mass production in Berlin begins.

PEM machines are said to be more expensive than traditional alkaline electrolysers, but better able to deal with the ups and downs of variable renewable energy — although a report this week by the International Renewable Energy Agency said: “The flexibility of alkaline and proton-exchange membrane stacks [inside electrolysers] is sufficient to follow fluctuations in wind and solar.”

8 tykkäystä
7628

Tätä ketjua on mukava seurata, mutta toivoisin enemmän informaatisia postauksia. Itse kommentti ”vihreä vety on osa tulevaisuutta” ei sinäänsä mielestäni tuo yhtään lisäarvoa.

Vihreä transformaatio tulee ja vety on varmasti osa sitä. Tätä voi pitää lähes itseisarvona. Transformaation muut osa-alueet vaan tuppaavat jäämään tämän vety hypen alle.
Load balancing metodeja tullaan vaatimaan sekä (mikrotasolla verkossa) että makrotasolla.
Ja näitä metodeja on huomattavasti enemmän kuin Vety.

Mm mekaaniset ja esim paineilma säiliöt, erilaiset hydrostorage evoluutiot jne. Tulevat olemaan osana verkkoa.

Myös yleisesti verkon automaation nousu, esim lämmityksen säätelyssä kellon ajan mukaan (suuri lämpömassa mahdollistaa tasaisen outputin) toimisi erittäin hyvin balancing factorina. Metodeita on monia. Ja niistäkin olisi kiva kuulla täällä.

Tulemme törmäämään myös uuteen ilmiöön, miten hinnoitella ja määrätä taxonomia esim aurinkopaneelille kun se määrätään pois verkosta? Esim liian suuren tuotannon takia. Spotti on paikoin ollut jo esim Saksassa lokaalilla tasolla liian suuri,(verkko ei kestä) ja jonkun täytyy poistua verkosta. Kuka poistuu? Ja miten hänelle poistuminen korvataan… lainsäädännön täytyy vielä napata tästäkin koppi.

8 tykkäystä
7629

Sitaatti Tulemme törmäämään myös uuteen ilmiöön, miten hinnoitella ja määrätä taxonomia esim aurinkopaneelille kun se määrätään pois verkosta? Esim liian suuren tuotannon takia. Spotti on paikoin ollut jo esim Saksassa lokaalilla tasolla liian suuri,(verkko ei kestä) ja jonkun täytyy poistua verkosta. Kuka poistuu? Ja miten hänelle poistuminen korvataan… lainsäädännön täytyy vielä napata tästäkin koppi.

Ei kai tuossa mitään ihmeellistä ole. Alassäätöä on tehty Suomessakin jo ikuisuus ja jokainen yhtiö saa haluamallaan hinnalla tarjota tuotantojaan ja kulutuksiaan säätösähkömarkkinoille. Hinta määräytyy sen mukaan mitä Fingrid aktivoi tarjouksia.

EDIT: Jos kaikki tarjolla olevat alassäädöt olisi jo aktivoitu ja valtakunnan sähköverkon tehotasapaino olisi edelleen niin uhattuna, että alettaisiin sieltä tuotantoja väkisin tiputtelemaan pois en jaksa mitenkään uskoa, että kukaan ehtisi yksittäisiä aurinkokennoja pois naputtelemaan vaan sitten lähtisi isompi laitos ja melko varmasti Fingridillä on suunnitelma tämmöistä tilannetta varten.

5 tykkäystä
7630

@jaska7 :n postauksessa informatiiven kohta oli nimenomaan tieto Berliinin muti-Gigawatt factorystä. Joka on aika merkittävävä. “The production of electrolyzers at our new multi-Gigawatt factory in Berlin is an important step”. Tämänkaltaiset postaukset saa ainakin minut kaivamaan lisää tietoa asiasta ja jakamaan sitä muille. Esimerkkinä heti seuraava viestini samasta asiasta.

Jos toivot itsellesi tärkeistä aiheista informatiivisia postauksia lisää palstalle, niin niistä aiheista kannattaa itse kaivella tietoa ja jakaa sitä sitä sitten tänne.

15 tykkäystä
7631

Jotenkin toivoisi, että kolmen vuoden jälkeen ei aloitettaisi taas tältä tasolta. Sähköverkkojen säätöjä on tässäkin ketjussa käsitelty erittäin monipuolisesti @NEA toimesta. Jos sinulla on aiheesta jotain uutta, niin varmaan kaikki mielellään siitä lukee. @jaska7 on täällä niin paljon jakanut hyödyllistä infoa, että häneltä ei tyhjiä postauksia kyllä tule. Tuokin tweetti oli asiana erittäin merkittävä, kuten @Krampus osoitti.

22 tykkäystä
7632

Jottei jäisi ihan aiheeltaan tyhjäksi, niin tämäntyyppisiä kohteita noista lyyseistä sitten syntyy

Find-toiminto pelaa niin huonosti täällä, etten löytänyt hittiä, sry jos tulee toistona vanha uutinen. Mutta pointtina siis, että nämä laitokset alkaa sitten olemaan kokoluokaltaan jo merkittäviä.

13 tykkäystä
7633

”Vastaavia tuotantolaitoksia suunnitellaan myös Lahteen, Mikkeliin ja Tampereelle. Nordic Ren-Gas tavoittelee Suomeen vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien polttoaineiden tuotannon verkostoa, joka riittäisi noin 20 prosenttiin kaikesta raskaan liikenteen polttoaineista.”

13 tykkäystä
7634

Näillä kalliilla investoinneilla muutetaan energiaa tehottomasti muodosta toiseen ja käytettäväksi tehottomassa muodossa?

Käyttämällä sähköenergia lämpöpumpumpussa, on hyotysuhde joitain satoja prosentteja. Energiaa syntyy “tyhjästä” kun jäähdytetään ulkoilmaa.

Fortum sanoo asian selvästi:

“Kun vetyä tuotetaan elektrolyysillä, hyötysuhde on tällä hetkellä 60–70 prosenttia, eli noin kolmannes käytetystä sähköstä menee hukkaan lämpönä. Kun vedystätuotetaan sähköä kaasuturbiinilla tai polttokennolla, hyötysuhde on 40–55 prosenttia. Näin ollen kokonaishyötysuhde prosessissa sähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi on 24–38 prosenttia.”

Vaikka tuo kolmannes käytetystä sähköstä saadaan talteen lämpönä tällä tekniikalla ei mitenkään luoda mitään “tyhjästä”. Edes 100% hyötysuhteeseen ei päästä.

Se saadaan aikaan että edullista sähköä ei ole kenellekkään. Tämä kallis ja tehoton tekniikka varmistaa sen?

Lämmöntuotantoon tämä tekniikka on siis kallis ja tehoton

Sitten on eri asia että jos tuota vetyä oikeasti tarvitaan jossain tai jos sähköä on yllinkyllin ja siksi energiaa pitää saada muutettua muodosta toiseen.

Jos asiaa tarkastelisi kansantaloudellisessa mittakaavassa niin näillä investoinneilla nostetaan sähkön hintaa ja siirtokuluja. Yksittäisten energialaitosten näkökulmasta tällä perspektiivillä ei varmsti ole väliä. Mutta teollisuuspoliittisella ohjauksella pitäisi varmistaa etteivät yksittäiset investoijat tee “hulluuksia”.

Kuitenkin… Jos sähköstä on ylituotantoa ja siirtokapasiteettia riittää ja hinta on siksi menossa negatiiviseksi niin näissä investoinneissa on järkeä. Jos tuotetulle vedylle on käyttö joka vähentää GHG päästöjä ja on taloudellisesti kannattava niin tässä saattaa olla kannattavutta.

Jos puhutaan metanoinnista niin savukaasujen hiilidioksidin poisto tällä tekniikalla vie myös energiaa. Valitettavasti savukaasuista valtaosa on typpeä. Tarvitsemmeko tällä kallilla tekniikalla tuotettavissa olevaa metaania? Jos yritämme korvata sillä putkimaakaasua niin sähköhinta sitten tulevaisuudessa Suomessa korkea. Maakaasu ongelma (fossiiliisuus, GHG päästöt ja Venäjä) pitää purkaa osin ja ratkaista kaasun käyttökohde kerrallaan.

Minusta tässä on kyse siitä että yksittäiset pienet energiayhtiöt ovat tekemässä virheinvestointeja jotka tulevat kansataloudelle kalliiksi. Energiayhtiöille korkeampi hintataso olemassa olevalle kapasiteetitille toki sopii.

Olenko jossain kohdassa erityisen väärässä?

3 tykkäystä
7635

Kannattanee varmaan myös lukea fortumin linkkiä pari riviä eteen päin:

Hyötysuhdetta voidaan kuitenkin parantaa ottamalla talteen elektrolyysissä syntyvä lämpö. Lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimaloissa talteen otettua hukkalämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpöverkoissa. Tässä tapauksessa kokonaishyötysuhde sähköstä vedyksi ja takaisin energiaksi voi olla jopa 60–80 prosenttia. Sähkön ja lämmöntuotannon lisäksi vetyä tullaan tulevaisuudessa käyttämään myös liikenteessä.

Fortum uskoo vetyta­louteen

Kertosisitko missä prosessissa saadaan “edes” 100% hyötysuhde??

Nykyistenkin suuritehoisten lauhdevoimalaitosten, jotka käyttää polttoaineena monenlaista polttoainetta: kivihiiltä, maakaasua, turvetta, kuitupuuta, korjuujätettä, kotitalousjätettä jne. Hyötysuhde on ~40-45%. Tätäkin voidaan parantaa: Osa kattilaan syötetystä energiasta käytetään prosessihöyrynä tai kaukolämpönä. Tämän vuoksi laitoksen kokonaishyötysuhde saadaan jopa yli 90 %:iin. Verrattuna lauhdevoimalaitosten parhaimmillaankin alle 45 %:iin on hyötysuhde yli kaksinkertainen.

Mitäpä luulet, että jumittaudutaanko vedyntuotannossa ajatukseen ettei siellä voitaisi hyödyntää “hukkaenergiaa” parantamaan hyötysuhdetta, joka ei IKINÄ ole kuitenkaan 100%.
Googleta vaikka Energian säilymislaki eli energiaperiaate. …niin ja tuosta fortumin linkistäkin voi tehdä muuta kuin kerätä rusinat pullasta.

Kannattanee ehken tästäkin ketjusta käyttää hakutoimintoa ja hakea vaikka @NEA :n viestejä. Hän on avannut aika montaa prosessia selkeästi kirjoitettuna.

10 tykkäystä
7636

Kertosisitko missä prosessissa saadaan “edes” 100% hyötysuhde??

Lämpöpumppu. kuten sanoin. Eihän sekään toki “tyhjästä” energiaa luo mutta siirtää kuitenkin energiaa alemmasta lämmöstä korkeampaan. Ulos saadaan enemmän energiaa kuin systeemiin viedään sähkönä sisään.

Kannattanee varmaan myös lukea fortumin linkkiä pari riviä eteen päin: "Hyötysuhdetta voidaan kuitenkin parantaa ottamalla talteen elektrolyysissä syntyvä lämpö. "

Tähänkin uskon vastanneeni jo alkuperäisessä viestissäni

Haluisitko pureskella viestiäni tarkemmin. Siinä on muitakin näkökulmia joista voi olla samaa tai eri mieltä?

Nykyistenkin suuritehoisten lauhdevoimalaitosten, jotka käyttää polttoaineena monenlaista polttoainetta: kivihiiltä, maakaasua, turvetta, kuitupuuta, korjuujätettä, kotitalousjätettä jne. Hyötysuhde on ~40-45%. Tätäkin voidaan parantaa: Osa kattilaan syötetystä energiasta käytetään prosessihöyrynä tai kaukolämpönä. Tämän vuoksi laitoksen kokonaishyötysuhde saadaan jopa yli 90 %:iin. Verrattuna lauhdevoimalaitosten parhaimmillaankin alle 45 %:iin on hyötysuhde yli kaksinkertainen.

Perinteisen energiantuotannon hyötysuhteista olen kanssasi samaa mieltä. Mutta tuo 90% ei ole enää laudelaitos. Eikä laudelaitoksia jotka tuottavat vain sähköä Suomessa paljon ajella. Mutta tämä ei missään mielessä ollut viestini kannalta olleellista.

2 tykkäystä
7637

Lämpöpumppu on lämmönsiirtokone, ei lämpövoimakone. Sillä siirretään lämpöä paikasta toiseen. Jos se vaikka kuluttaa 1kW:n sähköenergiaa, ja tuottaa 2kW lämpöenergiaa, se siirtää sen lopun ulkoilmasta.

Jos lämpötilaero on vain sisäilman - ulkoilman lämpötila, ei tuota 2 kW pysty muuttamaan millään generaattorilla takaisin sähköksi edes 1 kW verran. Lämpövoimakoneen hyötysuhde T2-T1/T1 olisi tässä tapauksessa n. 0,1 eli teoreettinen saatava max. teho olisi n. 0,2 kW.

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/fysiikka/fysiikka4/5/5.lkoneet.html

Oleellinen asia on, että lämpöpumppu ei ole lämpövoimakone vaan lämmönsiirtokone. Se vaan siirtää lämpöä paikasta A paikkaan B.

Vähän samoin sähköautossakin lämpöpumppu tuottaa lämpöenergiaa, käytännössä lämmintä ilmaa sisälle, ja sillä voi parantaa auton koko hyötysuhdetta. Mutta ei se lämpöenergia siellä siirry liike-energiaksi.

Jos taas ihan vedynvalmistusta mietit, niin ei sen pääasiallinen tarkoitus ole tuottaa lämpöä koteihin. Toki varmasti esim. UK:ssa maakaasua pyritään korvaamaan biokaasulla tai suurelta osin myös vedyllä. Ihan varmasti monasti lämpöpumppu olisi parempi ratkaisu, mutta investointikustannukset suuria verrattuna siihen et kaasuvehkeet on jo olemassa.

Suurempi asia on vedyn käyttökohteet mitä ei lämpöpumpuilla voi korvata, on vaikka metalliteollisuuden hapetus-pelkistysreaktiot, lannoitetuotanto, ammoniakkituotanto tms. missä on pitkään tarvittu jo vetyä (pääosin fossiilisista lähteistä). Näissä olisi hyvempi siirtyä vihreää vetyyn. Tuotannon “sivutuote” voi olla sitä lämpöenergiaa vaikka kaukolämmöksi.

Tuossa nyt muutama kohde, jossa heat pump on vain yhtenä osana kokonaisuutta:

Infographic_Applications_Green_Hydrogen
Infographic_Applications_Green_Hydrogen746×1071 213 KB

IMG_DOE-to-Hydro

13 tykkäystä
7638

Lämpöpumppu on lämmönsiirtokone, ei lämpövoimakone. Sillä siirretään lämpöä paikasta toiseen. Jos se vaikka kuluttaa 1kW:n sähköenergiaa, ja tuottaa 2kW lämpöenergiaa, se siirtää sen lopun ulkoilmasta. Jos lämpötilaero on vain sisäilman - ulkoilman lämpötila, ei tuota 2 kW pysty muuttamaan millään generaattorilla takaisin sähköksi edes 1 kW verran. Lämpövoimakoneen hyötysuhde T2-T1/T1 olisi tässä tapauksessa n. 0,1 eli teoreettinen saatava max. teho olisi n. 0,2 kW.

Tämä menee minusta vähän off-topic:ksi mutta totta että jos ΔT on pieni niin lämmönsiirtimen lämmönsiirtokyky alenee. Mutta tätä ongelmaa ei ole koska lämpöpumppu ei käy kokojan vain silloin kun lämpöä tarvitsee tuottaa. Ja lämpö tuotetaan lämmönvaihtimeelle korkeammassa lämpötilassa kuin ympäröivä lämpötila. Siksi tätä ongelmaa ei ole. Mutta halusin vain sanoa että ymmärrän sanomasi teoreettisen ongelman jota ei kuitenkaan ole.

Jos taas ihan vedynvalmistusta mietit, niin ei sen pääasiallinen tarkoitus ole tuottaa lämpöä koteihin.

Tästä on kyse. Tämä minä haastan. Mikä on tarkoitus? Mikä kysyntä tarjonnalla pyritään kattamaan? Nämä pienet sähkölaitokset suunnittelevat vain alueellista pienimuotoista vedyn ja metaanin tuotantoa kuluttamaan pois sähköä.

Suurempi asia on vedyn käyttökohteet mitä ei lämpöpumpuilla voi korvata, on vaikka metalliteollisuuden hapetus-pelkistysreaktiot, lannoitetuotanto, ammoniakkituotanto tms. missä on pitkään tarvittu jo vetyä (pääosin fossiilisista lähteistä). Näissä olisi hyvempi siirtyä vihreää vetyyn.

Tästä olen 100% kanssasi samaa mieltä. Ja näin pitää tehdä. Pelkoni on että nämä pienet alueelliset sähkövoimalaitokset päätyvät tuottamaan metaania ja pitkillä sähköostosopimuksillaan vievät kannattavuuden tehdä vetyä siellä missä pitäisi. En halua nähdä näitä sähkölaitoksia tässä liiketoiminassa!

Vedyn tuptanto ei ole itseisarvo. Investoinnit pitää tehdä oikeista syistä oikeisiin paikkoihin. Politiikalla pitää ohjata näitä päätöksiä. En sano etteikö vety olisi tulevaisuus, on se. Varmastikin sijoittaminen elekrolyysereiden tuottajiin voi olla menestystarina. Mutta ei ohjata niitä elekrtolyysereitä väärille toimijoille jotka tekevät niillä vääriä asioita.

7639

Hmm… olisiko sinulla esimerkkiä jostain pienistä alueellisista sähkövoimalaitoksista joiden pääasiallinen tarkoitus olisi tuottaa metaania tai vetyä lämpöenergiaksi? Jos taas laitoksen tarkoitus tuottaa vetyä muuhun teollisuuden käyttöön asiahan on ihan eri.

Ennemmin näkisin että vety on monesti vain varastointimuoto ylimääräiselle energialle, silloin kun vaikka sitä sähköä ei voida tuupata verkkoon. Esim. Tämä vanha Ruotsin taloprojekti. Vety ei ole pääasiallinen energiamuoto, vaan enemminkin varastointimuoto. Lämpöpumpun tuottamaa lämpöenergiaan on hieman hankala ottaa talteen myöhempää käyttöä varten. …tai no onhan niitä suola-akkuja olemassa…

3 tykkäystä
7640

Hmm… olisiko sinulla esimerkkiä jostain pienistä alueellisista sähkövoimalaitoksista joiden pääasiallinen tarkoitus olisi tuottaa metaania tai vetyä lämpöenergiaksi?

En sanonut että lämpöergiaksi. Se olisi sitä mistä sinä puhut (?):

Ennemmin näkisin että vety on monesti vain varastointimuoto ylimääräiselle energialle, silloin kun vaikka sitä sähköä ei voida tuupata verkkoon.

Esimerkkinä tämä:

Kotkan Energia oy ja Nordic Ren-Gas oy ovat allekirjoittaneet yhteistyösopimuksen uusiutuvaa metaania ja vihreää vetyä tuottavasta laitoksesta.

Fokuksena uusiutuva metaani. Ilmeisesti tämä menee liikenteeseen koska tuon käyttämisessä kaasuturbiinissa ei ole mitään mieltä. Tästä olemme samaa mieltä.

Iso respect Ilkka Herlinin tekemälle ympäristötyölle. Minusta metaanin tuottaminen sähköstä menee väärään suuntaan. Se on energiatehotonta ja osa GHG ongelmaa ei ratkaisua. Maakaasu on nyt ja jatkossa erittäin kallista. Esimerkiksi sähköä siitä tuottaisi rajusti negatiivisella katteella. Miten biokaasun hinta asettuisi alhaisemmaksi? Kallista se olisi käyttäjälleen. Toki tuottajalleen toisi rahaa.

Se miten nämä yritykset tulisivat toimimaan ne ostaisivat pitkillä kiinteähintaisilla sopimuksillaan edullisen tuulisähkön itselleen. Tämän jälkeen ei sitten ole edullista tuulisähköä. Tämän jälkeen ne sitten tuulettomalla, kylmällä, pimeällä säälläkin käyttäisivät ydinsähköä ja tuottaisivat sähköllä metaania?

Jos ympäristöä ajatellaan niin tuon Nordic Ren-Gas Oy pitäisi katsoa missä teollisuudessa tarvitaan vetyä itseään ja keskittyisi ensin sitten. Eikä viemään edullista sähköä niiltä jotka sitä tarvitsevat. Esimerkkinä vaikka tuo SSAB.

En vastusta vapaata markkinataloutta mutta odotan että poliittisella ohjauksella asioita ohjataan kokonaisvaltaisesti parhaaseen ratkaisuun.

1 tykkäys
7641

Jos tuo Ruotsin projekti T&T:ssa oli tämä Vätgasprojekt i Vårgårda får nobben - Elinstallatören niin se ei toteutunut