Kannattanee tutustua myös Atlas Salt -yhtiöön, listattu Torontoon. Isoja suolaesiintymiä alueella hallinnassa ja suolan tuottamisen lisäksi heillä ihan kohta tarkoitus perustaa/irtauttaa spin off -yritys, joka alkaa työstään erään/eräiden suolaesiintymien käyttämistä vedyn varastointiin. Ilmeisesti suolapatin sisässä vedyn tai muiden kaasujen yms. säilöminen loistava ratkaisu.
4 tykkäystä
En ota kantaa onko kaasurekkoihin panostaminen järkevää vai ei. Mutta eiköhän niiden ole tarkoitus kulkea lähinnä paikallisesti tuotetulla biokaasulla. Onhan Suomessa ollut liikenteessä ainakin joitain biokaasubusseja ja -maitoautoja jo muutaman vuoden.
4 tykkäystä
Biokaasu ei suomen oloissa ole yhtään hassumpi kehityssuunta - teoriassa.
Tuottaminen olisi helppoa ja asemia saataisiin suhteellisen helposti rakennettua. Tämä siksi teoriassa, koska uusien kaasuautojen kehitys on aikalailla jäissä, koska maailmanmarkkinat eivät tälle tule perustumaan. Volkswagen to stop producing gas, diesel engines by 2026 | Car News | Auto123 rekoissa luulisi olevan sama tarina hieman pidemmällä aikavälillä.
Vanha artikkeli; Timo Harakka tieliikenteen päästövähennyskeinoista: "Raskaan liikenteen ratkaisuksi kaasukäyttöisyys, rekoille biokaasu on varteenotettava ennen kuin puhutaan sähköistämisestä" - Uutiset - Maaseudun Tulevaisuus
Tässä pistää silmään se, että puhutaan: ennen kuin puhutaan sähköistämisestä .
Siinä vaiheessa kun suomen teillä ajaa pääsääntöisesti sähkörekkoja (lue: istuu mynämäen seo:lla laturissa kiinni), niin suuresti kyllä ihmettelen.
Vaihtoehtoja raskaalle pitkän matkan liikenteelle ei juurikaan paljoa jää.
5 tykkäystä
Kylläpä kyllä, mutta minulla oli sellainen käsitys että tuotanmäärät ei ole riittäviä. Että pitäisi aika paljon panostaa obsoliittiin teknologiaan.
Ja onhan noissa rekoissa vielä oikeasti niitä co2 päästöjäkin vs vaikka h2 polttomoottorirekka. Ja puhutaan kuitenkin vuodesta 2030. Kymmenen vuotta sitten olisi ollut hyviä päätöksiä, ehkäpä.
No, minkäs teet.
2 tykkäystä
Tätähän esim Uniper on ajamassa sisään Ruotsissa. Eli suolakaivoksista pitemmän ajan ja isomman volyymin vetyvarastoja. Käsittääkseni ajatus on toimiva. Tällä tavalla minun käsityksen mukaan saataisiin sitä ns seasonal storagea aikaiseksi.
Vetyyn liittyvä vauhti on niin huima ettei mukana kestä, vaikka olen yrittänyt rajata sektoreita mitä seurata 
Edit:
Tässä kuvassa pureskeltu auki noita ennakoituja kustannuksia kun isoja määriä energiaa säilötään.
3 tykkäystä
Jos oletetaan että biomassa josta biokaasu on tehty lahoaa luontoon, niin syntyy saman verran hiilidioksidipäästöjä kuin biokaasun polttamisessa polttomoottorissa, joten siinä mielessä prosessi on co2-neutraali. Päästöjä tulee toki biomassan keräämisessä ja kaasun jakelussa, mutta tullee niitä vedyn jakelussakin.
3 tykkäystä
Pirkanmaalla on liikenteessä 60kpl kaasukäyttöön muunnettuja jätteenkuljetusautoja jotka saavat käyttövoimansa Nokialle 2019 perustetusta biokaasuvoimalasta. Miksi tämä ei olisi järkevää?
Huomattavasti kevyempi ja toteutettavampi prosessi on muuntaa jo olemassa olevaa ajoneuvokalustoa käyttämään kotimaista biokaasua kuin rakentaa tyhjästä vetyinfra.
Jos vaan biokaasun tuotantoa kyetään lisäämään niin tämähän on pelkästään hyvä asia.
10 tykkäystä
Tämä on tietysti ihan fiksua. Kuitenkin ”isossa ikkunassa” 2030-luvulla panostaminen kaasuun ei ole strategisesti järkevää, koska uusia autoja ei voi valmistaa ja jo nyt valmistajat lopettavat niiden tuotantoa.
4 tykkäystä
Juuri näin.
Kaasuautojen kehitys hyvin pientä. Raskaammassa liikenteessä saattaa olla yksittäisiä kehittäjiä ja esim. Yllä mainitut roska-autot ja niiden lisäksi osa jakeluautoista yms. Voisi teoriassa olla hyviä biokaasun käyttäjiä.
Biikaasua voitaisiin kyllä käyttää muussa teollisuudessa hyötynä enemmissä määrin, välttämättä autoihin niitä ei tarvitse tunkea.
4 tykkäystä
Biokaasuun panostaminen on kyllä Suomessa järkevää eikä kannata luoda vastakkainasettelua vetybisnekseen. Biokaasulla saadaan nopeasti korvattua öljyä ja maakaasua. Siitä voidaan myös siirtyä vetyajoneuvoihin ja biokaasulle on käyttöä jatkossa teollisuudessakin
Suomen vetybisneksissä on suunnitelmissa varastoida sitä synteettiseksi metaaniksi yhdistämällä CO2-talteenotto ja vety. Vetylaitos soveltuu siis biokaasulaitoksen yhteyteen, jossa CO2-talteenotolla metaanin tuotantoa saadaan kasvatettua.
17 tykkäystä
Tämä on mielestäni se suurin ongelma suomessa, asiassa kuin asiassa. Asia on aina kaikki vastaan kaikki -periaatteella, sen sijaan että tehtäisiin kuvaamasi kaltaista yhteistyötä. Tässä korostuu sd perinteinen sanonta, jossa suomalainen maksaa mieluusti satasen, jotta naapuri ei saa viittäkymppiä.
4 tykkäystä
Olen aika tuore tapaus osakemarkkinoilla, joten kyselisin hieman neuvoja kokeneemmilta. Tällä hetkellä omistan kohtuu ison siivun alla olevista energiayhtiöistä, tuotto näkyy prosentteina.
-Plug Power +23,83%
-Ballard Power Systems -24,85%
-NEL -15,68%
Lisäksi energiasalkussa on muutamia pienempiä energia-alalla toimivia senttiosakkeita joillain tuhansilla (näistä en ole niin huolissani, sillä olen tietoisesti tehnyt lottoa).
Kannattaako minun holdata Plugia, Ballardia ja NEL:liä vai mahdollisesti myydä tässä vaiheessa? Eihän sitä kristallipalloa ole keksitty, mutta itseäni on hieman alkanut mietityttää mitä seuraava vuosi tuo tullessaan. Oma strategiani on pitkäjänteinen sijoitustoiminta, eikä salkkua ole tarkoitus pistää lihoiksi lähivuosina.
2 tykkäystä
Kuten foorumin säännöissä lukee, ei sijoitusneuvonta ole sallittua. Näin ollen ei kukaan voi sanoa, mitä sinun pitäisi tai kannattaisi tehdä, vaan muiden ja omien pohdintojesi perusteella tehdä sijoituspäätökset. Tulevat vuodet tuovat varmasti isoja investointeja vihreän energian sektorille, mutta on myös hyvä muistaa, että yksittäiselle yhtiölle, eikä välttämättä alallekaan, ei omassa salkussa kannata antaa liian isoa painoa.
16 tykkäystä
Tuollainen uutinen tullut Elokuun alussa:
European companies including ENGIE, Shell New Energies and Vopak are working on the liquid hydrogen fuel chain with shipping company.
This feasibility study will include the production of the green H2 as well as its liquifying and transportation from Portugal to the Port of Rotterdam in the Netherlands. It will be stored in Rotterdam so that it can be distributed for sale. The goal of the collaborators is to be able to have the strategy in place to begin their first H2 shipments in 2027.
The consortium envisions hydrogen being produced by electrolysis from renewable power in the industrial zone of the Sines port,” said the companies’ announcement of the new feasibility project. “Then the hydrogen is liquified and shipped via a liquid hydrogen carrier to the port of Rotterdam for distribution and sale.”
ENGIE and Shell are working together throughout the entire length of the value chain. Vopak and Anthony Veder will focus their resources on the H2 shipping, storage and distribution. Their first step will be to conduct an assessment of the potential for production, transportation and storage of about 100 tons of H2 per day. From there, they will move to scale up the capacity over time.
Elektrolyysit toimittaa Lhyfe.
4 tykkäystä
“#Åbo Akademin tuotantotalouden laboratorio johtaa uutta tutkimushanketta, jonka tarkoitus on vahvistaa ja vauhdittaa vihreää siirtymää laivateollisuudessa. Hanke on osa Meyer Turun tutkimus- ja kehitysohjelmaa NEcOLEAP, jonka tavoitteena on kehittää ilmastoneutraali risteilyalus.”
8 tykkäystä
Osui aamun uutiskatsauksessa silmään - ei ehkä ihan suoraan ketjun otsikon mukainen sisältö, mutta ainakin tähän aikaan sopiva.
16 tykkäystä
Cell Impactia seuraaville niin tulos tuli ulos aikaisemmin tällä viikolla. Ei mitään ihmeellistä vaan liikevaihto lisääntynyt ja samalla tappio hieman pienentynyt. Osariesityksestä myös ilmenee, että kassa riittää ensi vuoden puoliväliin asti ja linjasto Plugin tehtaalle on saatu tehtyä loppuun.
Ja mielenkiintoisempaa eli yhtiö ilmoitti demo-linjaston toimittamisesta Japaniin. Linjaston pitäisi olla pystyssä tämän syksyn aikana eikä ainoastaan sopimuskumppanin tarpeisiin vaan laajemmin osoittamaan CI:n tuotteen erinomaisuutta:
In collaboration with F.C.C., a leading global automotive parts supplier, Cell Impact is pleased to announce that a Cell Impact Forming flow plate forming line will be installed at F.C.C.'s premises in Hamamatsu, Japan.
Over an extended period of time, this initiative will demonstrate Cell Impact’s scalable, green and cost-efficient flow plate forming and production technology to existing and prospective customers.
“F.C.C. has found that Cell Impact Forming is a unique and cost-efficient way of producing flow plates. This is why we’re so pleased to have created a joint team with Cell Impact to run production demonstration activities here in Japan so the fuel cell industry can learn more about this promising technology,” says Yoshifumi Fuchigami, Operating Officer at F.C.C.
“We are delighted to have established a relationship with F.C.C., a truly professional company with cutting-edge manufacturing technologies and industry know-how, and to have the opportunity to demonstrate the benefits of Cell Impact’s forming technology with them in Japan,” says Shigeru Nakagawa, Managing Director of Cell Impact Japan Inc.
“F.C.C. has a keen interest in this industry and with their assistance, I am sure we will achieve the targeted results of the demonstration,” Pär Teike, CEO of Cell Impact, concludes.
The Cell Impact Forming line at F.C.C. is expected to be put into operation this fall
11 tykkäystä
Nostan tähän poimintana yhden yrityksen, jota ei ole ketjussa mainittu eli norjalainen Aker. Aker on massiivinen holdingyhtiö, joka suurin omistus on öljyntuottaja Aker BP ja sitä täydentää kokoelma energiateollisuuden offshorerakentamista ja uusiutuvia.
P/E 2,91. Kertokaa nyt, mitä minä en tajua tässä. Norjalainen öljy- ja offshoreteollisuus ei voi olla menestymättä nyt ja tulevaisuudessa. Miten ihmeessä osakkeen hinta P/E:n kautta katsottuna tuntuu ennustavan niin synkkää kuin olla ja voi.
4 tykkäystä
Yritän tässä ymmärtää sähkömarkkinoiden toimintaa.Onko kenelläkään käsitystä että mikä taho nuo kalliit viimeiset tarjoukset nordpoolissa myy ja ovatko ne oikeasti missään suhteessa tuotantokustannuksiin?
Miksi vaikkapa hiililauhdetta ei ajeta edes näin kalliilla hinnoilla? Laskeskelin karkeaa arviota että hiillisähkön teko olisi 200-250e/MWh luokassa. Perusteena joku 2017 tutkimus johon nelinkertaistin hiilen ja päästöoikeuksien hinnan. Lisäsin tutkimuksen hiilivoimaan päästöt kun tuo katsaus oletti hiilidioksidin talteenoton. Tätä ei käsittääkseni esim reservihuutokauppaan osallistuneissa voimaloissa ole.
1 tykkäys
Esimerkiksi Suomessa ei hiililauhdevoimaloita ole enää käytössä/käytettävissä. Meri-Pori oli tehoreservinä, ja vaikka se olisi edelleen, ei reservilaitoksia saa ajaa reservikaudella kaupallisessa tarkoituksessa.
Hiilivoimasta on haluttu luopua ja etenkin viimevuosina nopeutetulla aikataululla, jolloin laitoksia ei ole oikein ylläpidetty ja saatettu kaupalliseen käyttökuntoon esim modernisoinneilla. Raaka-aineen ja päästökaupan hinnan lisäksi nykyään vaikuttaa saataavuudet, toimitusajat, pakotteet ja kaiken lisäksi laitoksille ei löytyisi edes välttämättä henkilökuntaa kovin nopeasti jatkuvaan tuotantoon.
3 tykkäystä