Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Tätä helppo kompata, hinta laskisi entisestään jos laitoksilta poistettaisiin kaikki päästörajoitukset.

Tällä hetkellä markkinoilla olevat pientuulivoimalat taitavat tuottaa suomen oloissa sähköä monta kertaa kalliimmalla kuin aurinkopaneelit.

Harmillisesti yhtiön kotisivuillakaan ei esitetä laitteesta oikein muuta faktaa kuin, että laitteen teho vastaa noin 16 aurinkopaneelia eli ehkäpä noin 5-7 kW. Perinteinen pientuulivoimala missä siipien pyyhkäisyala on halkaisijaltaan 4m ympyrä on teholtaan noin 4 kW, joten noiden valokuvien perusteella teho voisi olla pinta-alaan nähden melko vastaava. Se onko 5kWp aurinkovoimalan vai 5kW tuulivoimalan vuosituotto suurempi on vahvasti paikkasidonnainen.

Kustannuksia jos vertailee niin aurinkopaneelita 5 kWp maksaa tällä hetkellä suomeen rahdattuna luokkaa 1500 euroa ja kun tuollaisen tuulivoimalan asentaminen ainakin rakennusten katoille on huomattavasti hintavampaa niitä pitäisi saada käytännössä ilmaiseksi.

Markkinoilta löytyy ja on löytynyt erilaisia vaihtoehtoisia pientuulivoimalatekniikoita ja tästä voi tulla taas yksi lisää (mikäli patenttien rajoissa vastaavia ei jo ole), mutta ei vaikuta miltään game changerilta. Näillekin voi toki löytyä paikkansa ja ostajansa.

1 tykkäys
18 tykkäystä

Tätä ei tainnut vielä tässä ketjussa olevan. Kymenlaaksosta ja E- ja P-Karjalasta puuhataan Vetylaaksoa. Suattaapi Savokin päästä mukkoo, jos ossoo käyttäätyä. :wink:

Vakavasti, tämä on erinomainen asia, että Suomessa ollaan herätty ainakin alueellisesti vetytalouden mahdollisuuksiin. Kymenlaakson alue on kovasti kärsinyt viimeiset vuosikymmenet metsätalouden lakkauttamista paperitehtaista ja uusien investointien löytäminen on ollut kiven takana. Toisaalta, vedyn tuottajana sijainti olisi loistava, kun on merisatamia, raskaan logistiikan keskittymiä ja vaikka rakentaa vetyputki Viroon tulevaisuudessa.

Hankkeessa selvitettiin Itä- ja Kaakkois-Suomen alueellisia mahdollisuuksia vetytalouteen liittyen. Selvityksessä kartoitettiin alueen teolliset toimijat, nykyiset vedyn tuottajat ja kuluttajat, sekä merkittävimmät CO2 päästölähteet. Näitä tietoja hyödyntäen arvioitiin uusiutuvaan vetyyn pohjautuvien Power-to-X (PtX) tuotteiden tuotantopotentiaalia.

Tarkastelualueella on merkittävää uusiutuvan sähkön tuotantopotentiaalia, sekä runsaasti bioperäistä hiilidioksidia – joista molemmat ovat keskeisiä raaka-aineita uusien PtX-tuotteiden kehittämisessä. Rajavalvontaan liittyvät tutkat ovat rajoittaneet tuulivoiman kaavoittamista alueelle. Olemassa oleva sähkönsiirtoverkko ei mahdollista myöskään alueen aurinko- ja tuulivoimapotentiaalin täysimittaista hyödyntämistä. Näiden haasteiden ratkaisu mahdollistaisi miljardi-investoinnit, toisi uutta teollista toimintaa alueelle, sekä lisäisi Suomen energiaomavaraisuutta ja sähköverkon tasapainoa merkittävästi.

Raportti itse on englanninkielinen. Löytyy täältä:
https://lutpub.lut.fi/handle/10024/164642

10 tykkäystä

Spaniaardit vie meidän naisten lisäksi vihreän vedynkin. :expressionless:

8 tykkäystä

Kuuluuko tänne vai laittaisko suoraan MVST-ketjuun, vähän tuli valtion tukia. Myös monia muita firmoja mukana, lista löytyy tämän twiitin kommenttina.

Huomasin itse tämän siis jo ennen kun uutista oli ulkona, koska MVST pomppas niin rajusti että tuli ilmotus.

2 tykkäystä

2,8 miljardia akkuteollisuudelle…

8 tykkäystä

Minä itse jätän tuon Liebreichin puheet vedyn kuplaantumisesta omaan arvoonsa. Mielestäni nyt on kyseessä se ilmiö, että eri toimialojen toimijat ovat alkaneet siirtymään puheista ja tutkimuksista kohti käytännön projekteja → josta on seurannut valtava informaatiotulva.

Eli aiemmin esitetty teoria siitä, että vety on Sveitsin armeijan linkkuveitsi pitänee paikkaansa. On hyvä huomata, että eri toimialat ovat toisistansa riippumattomia toimijoita joiden johtopäätös vain sattuu olemaan samansuuntainen → heidän tomialan/yrityksen tulevaisuuteen kuuluu vety hyvin vahvasti.

Minä en pidä tuota kyseistä herraa luotettavana asiantuntijana verrattuna omalla alallaan toimiviin yrityksiin, he ovat parhaat asiantuntijat omilla sarallaan. Virheitä yrityksetkin tekevät, riippuen vähän niiden yrityskulttuurista, johdosta ja panostuksesta tutkimukseen. Silti pidän Toyotaa, Airbussia, GE:tä, Kenworthia, Zero Aviaa, Microsoftia yms oman alansa asiantuntijoina. En suinkaan Liebreichia.

Henkilökohtaisesti FreezPakin erittäin positiiviset kokemukset Plugin vety-trukeista oli merkittävä luottamuksen lisääjä vetyyn ja vetyteknologiaan ja sen kokonaisuuden toimivuuteen hyvin laaja-alaisesti. He kokevat saavansa ison hyödyn vetytrukeista. Äkkiseltään ajateltuna juurikin trukeissa suora sähköistämisen pitäisi olla ylivertaista. Sen kuin lataa ja ajaa vaan. Ei vaan toimi oikeassa elämässä.

Plug Power Inc. | Plug, FreezPak Logistics Expand Agreement to Supply Fuel Cells at 9 Additional Sites

"As a Plug customer for eight years, FreezPak Logistics has witnessed firsthand the benefits of transitioning from lead-acid batteries to hydrogen fuel cells. The company reported seeing a productivity boost of 100% because fuel cells operate at full power throughout a shift, while batteries require frequent recharging

In addition to greenhouse gas reduction, FreezPak Logistics saw electricity bills drop by 31.5% and an increase in usable space by up to 5,000 square feet per location."

Lopuksi mielenkiintoinen GE:n tekemä tutkimus:
Green Light: Demonstration Project on Long Island Shows a Promising Path Forward for Green Hydrogen | GE News

In the summer of 2021, the New York Power Authority (NYPA) announced that it would be conducting a pilot project to temporarily replace natural gas with a green hydrogen/natural gas blend at its Brentwood Power Station on Long Island, to explore how varying percentages of hydrogen fuel would perform in the power station’s equipment and what the emissions impact would be. According to findings announced in late September, the results so far are very encouraging.

Using GE’s LM6000 aeroderivative gas turbine fueled by blends of 5% to 40% (by volume) hydrogen over several weeks this spring, the project showed a clear correlation between more hydrogen and lower CO2 emissions, which decreased between 14% and 35%. Nitrogen oxides, carbon monoxide, and ammonia levels were also kept below regulatory limits.

GE’s aeroderivative gas turbines — i.e., turbines derived from a jet engine — are capable of running on blends of up to 85% hydrogen, while some configurations of the company’s HA class of gas turbines can run on up to 50% hydrogen. And just this week, the Department of Energy awarded $6.6 million to GE to test retrofitting GE’s F-class turbines to run on blends containing hydrogen. Overall, GE turbines have logged more than 8 million operating hours using blends of hydrogen by over 100 customers in 20 countries.

11 tykkäystä

Onkohan GE kertonut paljonko kaasuturbiinista tulee NOx yhdisteitä kun nostavat vedyn määrää. Kaasuturbiinin ilmakerroin aina jokin >1 kokonaisluku. Lämmitetään paljon ulkoilmaa korkeaan lämpötilaan. Korkea lämpötila (etenkin vedyn palaminen) kun on paljon vapaata happea tuottaa NOx yhdisteitä. NOx yhdisteistä erityisesti energiantuotannossa pääsee eroon mutta kiinnostaisi kuitenkin paljonko lentokoneen kaasuturbiini tuottaisi NOx:eja. Tätä ei aikoinaan koulussa opetettu.

4 tykkäystä

Tuossa puhe kokonaisuudessaan.

Tämä näkemys ei todellakaan ole vain hänen. Olen juuri jakanut esim. Suomen mittakaavalla johtavan energia-alan asiantuntijan ladderia tukevan näkemyksen. Monella yrityksellä on ihan selkeä syy ajaa vetyä liikenteeseen/lämmitykseen yms. kuin käärmettä pyssyyn.

Olemme käyneet tämän keskustelun jo monta kertaa. Sanon tämän nyt silti vielä. Jos johtavassa markkina-asemassa, kenties jopa disruptio-uhan alla oleva firma julistaa/investoi eri suuntaan, kuin mikä on vallitseva käsitys energiateknisten realiteettien maailmassa, ei se ole todistus mistään.

Edit. Siellähän oli sama keskistelu sveitsiläisestä linkkuveitsestä, jonka kävimme täälläkin :smiley:

4 tykkäystä

Enpä ole aiemmin tajunnutkaan, kuinka oleellinen ammoniakki on maanviljelyssä. Näitä projekteja tulee varmasti lisää.

" Ruuan tuotanto Suomessa on tällä hetkellä vaarallisen riippuvaista Venäjästä, sillä lannoiteteollisuuden tarvitsemasta ammoniakista jopa 80 prosenttia tuodaan itä­rajan takaa. Loppu ostetaan Keski-­Euroopasta: omaa tuotantoa kotimaassamme ei toistaiseksi ole.

Typpilannoitteiden valmistuksessa ammoniakki on välttämätön raaka-aine, jota käytännössä ei voida korvata millään muulla. Koska lannoittamatta vilja ei kasva hyvin, ammoniakin puute laihentaisi myös leipää suussamme.

Turkulaisyhtiö Green NortH₂ Energy pyrkii paikkaamaan huoltovarmuusongelmaa Naantaliin rakennettavalla ammoniakkitehtaalla. 60 kilotonnia vuodessa tuottava laitos käynnistynee viimeistään vuoden 2026 alkupuoliskolla."

17 tykkäystä

Toivottavasti tuleekin vastaavia lisää, 70% ammoniakin tuotannosta seisoo Euroopassa! Iso osa käytettäisiin lannotteiden valmistamiseen.

Twitterissä ja muualla poliitikot ovat innoissaan että maakaasun kulutus on laskenut, ja tottahan toki sitä ei kulu jos sillä ei tuoteta…

The 70% of European ammonia production which has been shut down on the back of high natural gas costs is unlikely to return, an analyst at Boston Consulting Group (BCG) said on Tuesday.

3 tykkäystä

Onkos kukaan palstalla perehtynyt tarkemmin Bidenin miljarditukia saaneisiin firmoihin, mitkä olisivat potentiaalisimpia sijoituskohteita? Itselleni oli outoja nimiä Microvastia lukuunottamatta. Hieman erikoista, että osa nimistä näyttää olevan hyvin alkuvaiheen yrityksiä, mutta projektit silti saaneet kymmenien miljoonien tukia, muutamat päälle 100 miljoonaa, kuten esim Microvast.
Itse seuraan akkuteknologiafirmoista pörssilistattuja SESiä, STEMiä, Enovixia ja FREYriä, mutta nämä loistavat poissaolollaan, mikä hieman ihmettyttää.

Liitteenä tuensaajat ja projektien kuvaukset tiivistelmänä.

3 tykkäystä

Raahen terästehdas on Suomen suurin teollisten CO2 päästöjen tuottaja. Jotain 7% Suomen päästöistä. Joko se suljetaan ja sen tuotanto tuotetaan jatkossa jossain Euroopan ulkopuolella jossa päästöjä ei lasketa tai sitten politiittisella päätöksenteolla varmistetaan että CO2 vapaan teräksen tuotanto myös Suomessa on kannattavaa.

Jos Raahen tarvitsema vety tuotettaisiin Suomessa niin vuoden 2021 tuulivoimakapasiteetti ei riittäisi tähän.

Ratkaistaan vedyllä ensin ne vihreän siirtymän pulmat joihin ei ole vaihtoehtoa. Kun Suomen teolliset tarpeet on ratkaistu voidaan myydä vetyä sinne missä ei ole vapaata energiaa vedyn tuotantoon ja vastaavien teollisten pulmien ratkaisuun. Tämän jälkeen voidaan sitten katsoa riittääkö vetyä myös sellaiseen käyttöön jossa sähkö on jo vaihtoehto.

Pitää muistaa että vedyn tuotanto sähköllä kuluttaa enemmän energiaa kuin vetynä ja lämpönä saadaan talteen.

@everlaastia Missä kohtaa tämä ajattelu sinusta onnahtaa?

14 tykkäystä

Suomalainen Acgo Power uutisissa, uusi tuttavuus meikäläiselle. :+1:

Vetykäyttöiset traktorit ja työkoneet ovat jo tulossa – Suomalaisyhtiö käytti 50 miljoonaa ja kehitti niitä varten uudenlaisen moottorin

12 tykkäystä

Agco Power tunnettiin aiemmin nimellä Sisu Diesel ja sitä ennen Valmet.

12 tykkäystä

Minusta se onnahtaa heti alkuvaiheessa. Totta kai kannattaa vihreä siirtymä tehdä jokaisella sektorilla samaan aikaan, että muutos saadaan ylipäätään käyntiin. Ja rehellisesti sanottuna niinhän sitä tehdäänkin. Tällä viikolla on taas jotkut vedyn voitelypäivät Brysselissä. Perästä varmasti kuuluu tännekkin ketjuun, että millaisia rahoitusmekanismeja EU saa aikaiseksi jouduttaakseen näitä toimia. Ja millaisia käytännön toimenpiteitä sieltä tulee. Yksityinen sektori on kuitenkin jo hyvässä vauhdissa ja ketsuppipullo on oikeastaan jo avautunut. Hyvin laaja-alaisesti eri sektorille nuo tuet on vetyalalle menneet jo aiemmilla kierroksilla -samaa odotan nytkin.

Nyt tulee IMO, mutta suora sähköistäminen tarkoittaa valtavaa riippuvuutta akuista. Ja akuista riippuvaisuus tarkoittaa suoraan isoa Kiina -riskiä. Mielestäni ei ole järkevää juosta yhdestä geopoliittisesta riskistä toiseen.

Mitä tuohon linkittämääsi atikkeliin tulee niin:

Uusiutuva energia on meidän vahvuus ja onneksi sitä rakennetaan paljon.

Jatketaan tuota Liebhreichin hydrogen ladderin tarkastelua ja katsellaan mitä eri toimialat tekevät.

UPSit, generaattorit ja verkon tasapainottaminen ovat hyvin matalilla rappusilla. Esimerkiksi Microsoft hyvin suurella todennäköisyydellä käyttää tulevaisuudessa juurikin vetyä heidän konesalien varavoimana korvaten dieselgeneraattorit.

Erinomainen käyttökohde. Tästä projektista varmasti kuullaan myöhemmin lisää. Tekijästä ei ole varmaa tietoa, mutta Plugi on vahva ehdokas.

Vielä noista vetyautoista.

"Following up on its previous report that established the potential of a lithium shortage caused by the rapid increase in EV adoption, the APC said a deficit in lithium supply could mean vehicle manufacturers make fewer battery EVs (BEVs) and opt for next-generation battery chemistries, such as fuel cell EVs (FCEVs).

EV and other car manufacturers and suppliers should be prepared to “mitigate” against lacking supplies and to “diversify powertrain choice in the short to medium term”, the APC report said."

Tuo Advanced Propulsion Centre ei ole turha pulju ja heidän havaintonsa on tuollainen joka on vastoin Michaelin taulukkoa. Aivan yhteneväisesti APC:n kanssa asiasta ajattelee esim. Toyota ja BMW. Yksittäisenä sijoittelijana pidän kaikkia noita edellämainittuja oman sektorinsa asiantuntioina joiden sana on melko painava.

Ja muutenkin panostukset vetyyn alkaa olla varsin mittavia, joka vahvistaa sitä paljon haukuttua swiss army knife - teoriaa. Esimerkiksi Bosch on hyvin vahvasti mukana.

Tarkempi artikkeli heidän vetymoottorirojektista joka on tarkoitettu maansiirtokoneisiin yms.

Mielenkiintoinen aihe. Isot muutokset edessä, joka mahdollista hyvät tuotot jos löytää hyvät yritykset mihin sijoittaa. Big if.

11 tykkäystä

Frans Timmermans…hydrogen rocks😀

Timmermans told European Hydrogen Week of the four priority actions he foresees for the development of hydrogen:

  • Accelerate investment
  • Provide regulatory certainty on the definition of renewable hydrogen and the principle of additionality
  • Finalise legislative work on the market design for hydrogen, renewable targets, and hydrogen sub-targets
  • Make public finances available to make hydrogen cost competitive.

The European Commission Executive Vice-President unveiled details to move forward REPowerEU commitments, announcing that the next Innovation Fund will be launched on November 3, 2022, with a €3bn ($2.99bn) to focus on three topic of the plan.

Firstly, €1bn will be allocated for electrification and renewable hydrogen production and use in industry. Secondly, €700m will be focused on the manufacturing of key clean-tech components. And finally, €300m will support mid-sized pilot projects with deep decarbonisation potential.

Closing off his speech, Timmermans made a call for further collaboration across the industry and governments. “Finally, let me stress that we can only reach our goals by working closely together and by adopting a wartime mentality.

“Not only when it comes to diversifying from gas, but also when it comes to bringing in more hydrogen into the EU economy. And let’s be clear, I said it many times before and I end on that: hydrogen rocks.”

10 tykkäystä

https://polaris.brighterir.com/public/itm_power/news/xml_news/story/x5gky0w

ITM Powerilla viivästyksiä ja ongelmia tuotannossa…kurssi -30%

Company expects there may be delays in finalising contracts in the final stages of negotiation which could place large scale projects at risk of deferred financial close. The Company remains fully committed to the successful delivery of the order backlog and is working closely with customers to get projects finalised.

7 tykkäystä

Tämän takaa löytyy julkaisu: Login | BloombergNEF

8 tykkäystä

Huimat ovat tuet ja investointiodotukset😀

European Investment Bank to support REPowerEU Plan with additional €30bn

By Charlie Currieon Oct 27, 2022

Translate

NEWS POLICY

Sponsor Profile bp bp - Official Sponsors of H2 View’s Policy Content

The European Investment Bank (EIB) Group has announced it will support the REPowerEU plan with an additional €30bn ($30.1) in loans and equity financing over the next five years, directed at renewable and breakthrough technologies, such as low-carbon hydrogen.

The new package of targeted financing is hoped to mobilise up to €115bn ($115.5bn) of new investments by 2027 in renewables, energy efficiency, grids and storage, electric vehicle charging infrastructure, and breakthrough technologies.

17 tykkäystä