Sieltä alavirrasta vaan alkaa vesi loppumaan aika äkkiä jos sitä aletaan nostelemaan ylös. Tietysti jos samalla juoksutetaan sitä vettä alas niin riittäähän sitä sitten. 
1 tykkäys
No sehän riippuu ihan paikasta, esimerkiksi kemijoen alimman padon alta ei vesi loppune ihan pienellä pumppaamisella… 
5 tykkäystä
Herkko Plit äänessä Puhetta-Podcastissä. Herkko on P2X Solutionsin toimari/perustaja ja omaa vahvan Fortum taustan.
9 tykkäystä
Rahahanat ovat auenneet.
13 tykkäystä
Veden pumppailu ylämäkeen on tunnettua teknologiaa (Pumped storage hydropower (PSH)) Jenkeissä yli 90% sähkön varastoinnista toimii noin. Ongelmat samat kuin vesivoimassa. Paikkoja vähän ja huonompaa ympäristölle kun altaiden pinnat nousee ja laskee. Ei toimi myöskää kätevänä kotipatterina. 1000m3 allas metrin korkeudessa sisältää vain noin 3kwh energiaa. Altaan pitää olla valtava.
11 tykkäystä
Huh, 143%. Onneksi tuulta ja aurinkoa asennetaan hyvää tahtia!
4 tykkäystä
Ja tämän ladderimiehen viesti tässä oli mikä? Se nyt on selvää että vetyä käytetään monessa teollisuuden prosessissa ja monella sektorilla. Sekin tiedetään että harmaata vetyä se on ja siten riippuvainen fossiilisten käytöstä.
Minulle tuo kertoo sen, että vihreän vedyn markkinat ovat valtavat ja tarve uusiutuvalle energialle on iso. Jos siis halutaan päästä fossiilissista eroon.
Se on hyvä juttu että kaikilla on mahdollista sanoa sanottavansa. Itse en vaan miehen ladderia allekirjoita koska niin moni firma toimii sitä vastaan.
9 tykkäystä
Minusta tuo puheenvuoro on varsin selkeä. Siinä tunnustetaan että vedyn potentiaalinen markkina on valtava. Ehkä liian suuri tyydytettäväksi vedyllä. Kun verrataan sähköenergian varastointia akkuun tai vetyyn niin akku saattaa olla niin taloudellisesti kuin teknisesti tehokkaampi ratkaisu.
Ymmärrän ja on helppo olla samaa mieltä. Jotkut toimijat eivät kuitenkaan usko että akkuihin ei löydy riittävästi mineraaleja. Siksi saattaa olla että vedylle löytyy löytyy tulevaisuudessa enemmän käyttökohteita kuin tuossa puheenvuorossa nähdään. Olen kuitenkin samaa mieltä siitä että vedystä on syntynyt kupla. Kaikenlaiset energiatekniikkaan perehtymättömät suuntaavat siihen suuret odotuksensa.
Vedyssä on kuitenkin varmasti pitkänaikavälin sijoitusmahdollisuuksia ja odotan vedyltä paljon. Lisäksi kupliin sijoittaminen on ihan ok kunhan tunnistaa että kyseessä on kupla ja valmistatuu hyppäämään pois kun kupla alkaa puhkeamaan. Mutta turha hypetys ärsyttää ja huolettaa että käytetäänkö lisääntyvä sähkönergiamme tuotanto oikeisiin kohteisiin ettei rakenneta uusia kuplia.
1 tykkäys
Kuten Anttonen… 
On hyvä huomata että vain halvan energian tuotantoa on pystytty lisäämään. Meillä on teknologia joka tuotaa halpaa energiaa, siis energiaa jolla on vähemmän arvoa kuin sillä energialla jota tuotetaan silloin kun ei tuule. Kilowattitunteina energian tuotanto on kyllä lisääntynyt, mutta arvontuottona ei. Ja sekin toki perustuu paljolti siihen että tuulivoiman kohdalla kaikki ympäristövaikutukset on päätetty jättää huomiotta. mm maankäyttö.
Tuulivoimaa lisäämällä esim Suomessa energiatuotannon arvontuotto ei enää juuri kasva ennen kuin se halpa energia pystytään muuttamaan arvokkaammaksi energiaksi esimerkiksi varastoimalla ja tähän power-to-x on ainoa realistinen suuren mittakaavan ratkaisu. Vedyn varastoinnin hyötysuhde voi olla joitain kymmeniä prosentteja huonompi kuin akkuvaraston, mutta halvan ja arvokkaan energian hintaero voi olla 100x varsinkin kun tuulivoimaa vielä lisätään. Eikö ole järkeä satakertaistaa hyödykkeen arvo 10% kustannuksin?
15 tykkäystä
Kesällä St1 kertoi alkavansa valmistaa ruotsalaisen Vattenfallin kanssa sähköpolttoainetta lentokoneille. Hanketta varten yhtiöt aikovat rakentaa merelle 400 kappaletta valtavia 15 megawatin tuulivoimaloita. Niiden tuottamasta sähköstä tehtäisiin fossiilitonta vetyä.
Projektissa tuotettu ja käytetty sähkö vastaisi yhtä kolmasosaa koko Suomen sähkönkulutuksesta. Siitä saataisiin vuodessa miljoona kuutiometriä sähköpolttoainetta, mikä vastaisi Arlandan lentokentän tarvetta.
Gadus laittoi tuon linkin 19.9.
400 myllyä, @10M€/kpl ja saat vain Arlandan lentopetroolit. Ja valmista 2045. Tässä minusta ei ole mitään hypetystä. Hyvin raadollista todellisuutta. Ei naurata.
4 tykkäystä
Mitä yrität sanoa? Tuollaista se fossiiliton maailma vaatii. Onko parempia ideoita?
Konteksti on mitä @Ripetirip yllä meille jakoi. Niin kovia odotuksia vedylle että kuplastakin voi puhua. Puhdasta energiaa tarvitaan mutta ensin pitää olla sähköä ja monesti sähkö voi olla ratkaisu.
3 tykkäystä
@RipaRapa Nyt vaatii tarkempaa selvitystä. Pelkkä efficiency humppa riitä, koska sillä ei oikean elämän ongelmia ratkota.
Miten meinasit pelkällä suoralla sähköllä sähköistää esimerkiksi tuon Arlandan lentokentän ja sen liikenteen?
3 tykkäystä
Eiköhän se ensimmäinen askel ole siinä määrin riittävä määrä ns. puhdasta sähköä, että sillä voidaan korvata vaikka kivihiilen polttoa. Tämän jälkeen ESG-humppa eli biodieselit ym. Eihän tämä näin tule menemään, mutta aina sopii toivoa
Välillä ihmetellyt esimerkiksi tuon Nesteen toiminnan järkevyyttä tai ylipäänsä esimerkiksi etanolin valmistusta liikennekäyttöön. Roudataan paistinrasvoja ympäri maapalloa ja käytetään ruoaksi kelpaava ravinto polttoaineen tekoon. Samalla syydetään lannoitteita ja myrkkyjä pelloille ja altistetaan maaperä eroosiolle ym. vastaavalle. Ihan hölmöläisten hommaa, jotta saadaan viherpestyä oma lentomatkustaminen ekologiseksi
6 tykkäystä
@Gadus nosti hyvän näkökulman. P2X voisi esimerkiksi olla sopiva menetelmä siihen että poltetaan hiiltä ja otetaan talteen CO2 ja syntetisoidaan nestemäisiä polttoaineita. Jatketaan hiilen polttoa koska se on nolla päästöistä. Tai sitten luovutaan hiilestä ja käytetään sähkö sähkönä. Totta on että tuulivoimassa tulee tarve varastoida energiaa silloin kun sitä tulee runsaasti. Tästä kilpailee sitten akut ja vedyn tuotanto. Ja kaasuturbiinikäyttöiset lentokoneet tosiaan tarvitsevat jotain mitä polttaa, siitä ei pääse mihinkään. Esim. lentopetroolia tai tulevaisuudessa vaikkapa suoraan vetyä. Mutta Gaduskin omassa kritiikiissään toi yhden esimerkin miten tuottaa lentopetroolia (Neste Oyj). Ympäristömielessä pitäisi kuitenkin aloittaa sieltä missä energian tuotanto tuottaa eniten päästöjä ja ne ovat fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla. Tässä ei P2X ole ensimmäiseksi tarvittava ratkaisu. Ensin katsottava miten sähköä tuotetaan, sitten mihin sitä kannattaa käyttää ympäristön kannalta. Jos taloudellinen etu menee ympäristön ohi niin sitten poliittisella ohjauksella pitää asetelmaa muuttaa.
3 tykkäystä
Päivän Hesarissa juttua siitä miten uusiutuvat vaikuttavat sähköverkon vakauteen, ja millä keinoin sähköntuottajat pyrkivät parantamaan järjestelmän reagointiaikoja ja sitä kautta verkon vakautta.
Tässä viime viikkoina tullut katseltua yrityksiä, jotka tarjoavat ratkaisuja tähän ongelmaan, mitäs muita asiaan erikoistuneita yrityksiä on olemassa Alfenin, Merus Powerin sekä Smart Wiresin lisäksi?
Tietysti myös ABB, Eaton ja Siemens yms. tarjoavat ratkaisuja, mutta heillä on (omaan makuun) liikaa kaikkea muutakin tuoteportfoliossa.
Sivukommenttina, Smart Wires käväisi salkussa nyt alkusyksystä, mutta se kokeilu ei mennyt kovin hyvin. 
6 tykkäystä
Itellä on salkun suurin omistus invertterivalmistajassa (Enphase) ja myös V2G:tä löytyy (selkeimpänä Nuvve, joka on valitettavasti edelleen aika pre-revenue case). Tuo LP-nosto oli mielenkiintoinen, en ollut ajatellutkaan, että niilläkin voidaan parantaa inertiaa sähköverkossa (toki vaatii sen softan). Vahvin softaan keskittyvä firma, jos ei lasketa näitä Schneider Electric / ABB -akselin tekijöitä, lienee Stem.
Kovia kertoimia saa näistä toki edelleen maksaa, varsinkin mitä enemmän softaa firma tekee.
Edit. @turola Hyvä nosto! Ketjun nimestä voisi päätellä, että täällä ei juuri muusta puhuta kuin tulevaisuuden smart gridistä, mutta haulla tulee 4 osumaa 
5 tykkäystä
Myös Alstom Grid eli entinen Nokian Capacitors toimii alalla.
1 tykkäys
Jatkona tämä mitä Smart wire ketjuun kirjoitin joku viikko sitten.
The draft plan, seen by Reuters, said electricity grid investments of 584 billion euros are needed until 2030, to support the planned rapid uptake of electric vehicles, renewable energy and heat pumps, and shift away from fossil fuels.
Of this, around 400 billion euros would target the distribution grid. Some 170 billion of that would focus on digitalisation, including the so-called “smart grids” that respond faster to local supply and demand fluctuations, helping waste less energy and benefit from cheaper periods.
6 tykkäystä
Suomessa jo pumpataan vettä siellä missä se taloudellisesti on kannattavaa mm. Jumiskon vesistössä. Kemijoen pienillä putouskorkeuksilla ja valtavilla vesimäärillä pumppaaminen on mahdotonta saada kannattavaksi. Pitäisi pumpata satoja kuutioita.
Fossiilista esimerkiksi hiili ei olis lähellekkään nykyhintaista jos ei sen hintaa päästökaupalla nostettaisi.
Tämä ei tainnut olla vielä täällä:
” Kun sarjatuotantoon päästään, Asarnowin mukaan Aerominen tuuliturbiinit tulevat tuottamaan sähköä 50 prosenttia aurinkopaneeleja halvemmalla.”
7 tykkäystä