Suomeen on suunnitteilla valtava määrä tuulivoimaa. Onko hyönteiset pian suurin riski investoinneille? Hyönteisten vaikutus peltojen tuottokykyyn tai metsien terveyteen on kiistaton.
Aurinkovoimaloilla tätä ongelmaa ei ole. Samoin ääni puuttuu eikä maisemaan tule visuaalista haittaa. Pitäisikö aurinkovoimaloihin panostaa jo nyt enemmän?
NY Times juttu. Miksi Euroopan tuulivoimalavalmistajille menee huonosti? Myyty liian halvalla ja inflaatio nosti hinnat taivaisiin. Nyt pelätään että Kiina vie markkinat kuten aurinkopaneelissa teknologia kehitetään Euroopssa ja tuotanto valuu Kiinaan. Poliittinen päätöksenteko liian hidasta tuulivoimapuistojen rakentamisessa.
Aurinkovoimaloiden visuaalisesta haitasta
voi olla eriävikin näkemyksiä.
Tosin maaperän kuormittuminen siten että,
vesisateet eivät imeydy enää luonnolisesti maaperään, koska paneelisto kattaa alustansa.
Ilman kunnollisia vesijärjestelmiä saattaa maaperään kohdistua merkittävää pistekuormaa, ayntuvien “purojen” yms. Muodossa mikä.saattaa johtaa maa-aineksien huuhtoutumiseen, jolloin kiintoaineita valuu vesistöihin.
Kaupunki alueilla missä on pinta-ala asfaltilla tms ja rakennusten kattojen alla, ei ole luonnolisia imeytyskenttiä sadevesille.
Ja tämän tuosta on uutisissa kuvia kun viemärit ei vedä ja alikulut tulvii jne.
Kaikella rakentamisella on haittansa ja hyötynsä. Myös aurinkoenergian rakentamisella.
Vähän perspektiiviä valtaviin ja toki kovin mediaseksikkäisiin lukuihin hyönteisten massamurhasta muutamaa eri lähdettä yhdistellen:
Arvioitu hyönteisten kokonaismäärä on luokkaa 10,000,000,000,000,000,000 (10 triljoonaa / 10 miljardia miljardia).
Toisen arvion mukaan Hyönteisten määrä on n. 1.4 miljardia (US billion) per ihminen.
Mikäli tutkimuksessa ja siihen perustuvassa uutisoinnissa ei ole sotkettu nollien määrää (billion 9 vs 12 nollaa), Saksan kaikkien tuulivoimaloiden yhteenlaskettu vuosittainen murhakapasiteetti olisi siis se määrä hyönteisiä, joka on kullakin hetkellä elossa per 860 ihmistä.
Kaikki hyönteiset eivät lennä, ja lentävien hyönteisten määrä on laskussa, mutta silti olisi hyvä laittaa näitä lukuja jonkinlaiseen kontekstiin. Vaikka se ikävästi syö otsikon vaikuttavuutta 
Tuskimpa muutamien satojen hehtaarien aurinkovoimaloita taajamien asfalttikentille rakennetaan. Paneelien välissä näyttää kuvien perusteella olevan runsaasti tilaa joten vedestä tuskin tulee mitään ongelmaa. Muutaman sadan hehtaarin suljetulle alueelle on helppo rakentaa vesiensuojelu tarvittaessa. Tosin kuulostaa turhalle koska maanpinnassa on kasvillisuus jota voitaneen hyödyntää muussakin kuin vesiensuojelussa. Turvetuotantoalueille rakennettaessa vesiensuojelurakennelmat ovat jo valmiina.
Visuaalisesta haitasta voi tietenkin olla montaa mieltä. Aurinkovoimala on matala ja äänetön, tuulivoimala 300m korkea ja näkyy värityksensä puolesta todella kauas. Tätä ja ääntä tuskin voidaan muuksi muuttaa millään teknologialla.
Ei pitäisi. Talvella sentään kuitenkin joskus tuulee, vaan ei juuri lainkaan aurinko paista niinä kuukausina, kun sitä sähköä kaikkien eniten tarvittaisiin.
Kysymyshän ei ollut pitäisikö aurinkovoimaa rakentaa vaan siitä pitäisikö isompien voimaloiden rakentamisaikatauluja nopeuttaa.
IRA selitetty auki melko selkeästi:
HS:ssä tänään hyvää juttua akkualan kehityksestä. (tilaajille)
Samasta aiheesta vanhempaa tekstiä akku-Jukalta
Toivottavasti tätä potentiaalia saadaan mahdollisimman paljon valjastettua Suomessa, ettei nyt jäisi vaan taas siihen raaka-aineen valmistuksen tasolle homma.
Tämä on hieno juttu Stora Ensolle ja akkuteollisuudelle. Kerrankin toimija, joilla resursseja viedä keksintö loppumarkkinoille. Upeaa.
Kotkassa sijaitseva Sunilan tehdas on maailman suurin ligniinin tuottaja
Pienydinvoimalat sopisivat kaupunkien energiaratkaisuksi
VTT:n tutkijoilta kirjoitus. Tuskin mitään uutta ketjun lukijoille, mutta hyvä että näistä kirjoitetaan. Jos kaupalliset ratkaisut ovat käsillä 2030, on nyt aika rummuttaa asiaa päättäjille, jotta oikeat peliliikkeet tehdään ajoissa.
Kohta on vihreän vedyn osalta säännöt valmiit. Ituhipeille ja pisnismulkuille on jätetty aika lyhyt paloaika valittaa säännöistä. Oletan että alkaa rytistä vielä isommalla vaihteella, kun viimeinenkin epävarmuus on poistumassa.
Nyt spämmään niin perkeleesti että kohta kaatuu koko inderesin serveri!
Nyt tarvitsee vähän tarkennusta. Meinaako artikkeli että olisi valmista jo vuonna 2027?
Hollanti rakentaa pohjanmerelle vetyputkistoverkoston merellä olevien tuulivoimapuistojen välille, jota pitkin tuulivoimapuistojen yhteydessä tuotettu vety voidaan tuoda mantereelle.
Olen pitkään miettinyt energiasektoriin sijoittamista, ja oikeita sijoitusvalintoja siellä. Ennen sotaa ainoa ilmeiseltä vaikuttanut valintani oli ns. kestävän energian teemarahastot, jotka ehtivätkin tuottaa hyvin, mutta tulevasta tuotosta en ole aivan varma. Nyt olen koko toimialasta hieman hämilläni, ja etenkin pohdin, mikä olisi itselleni sopivin sijoitus. 
Aamun HS Visio kirjoittaa sijoitusvalinnoista korkean inflaation ympäristössä, ja sivuaa myös energiasektoriin sijoittamista. Juttu on maksumuurin takana, mutta alla hieman poimintoja sekä pohdintaa.
Jutussa käydään aluksi läpi hieman eri omaisuusluokkia (kiinteistöt, korkosijoitukset, osakkeet), ja Oksaharju kiteyttää ajankohtaisen näkemyksensä näin:
Jukka Oksaharjun mukaan uusi korkoympäristö tarkoittaa vain pientä muutosta osakesijoittajien mantraan. ”Siirrytään tarkastelemaan reaalituottoa ja voidaan todeta, että osakeomistus hyvin johdetuissa yrityksissä on yhä vähiten huono vaihtoehto.”
Esiin nostetaan ns. defensiiviset toimialat osakesijoituskohteina, ja erityisesti energiasektori sekä pankit. Lainaan vielä toisen tekstikappaleen jutusta, sillä tässä Havia sekä Oksaharju onnistuvat aivan erinomaisesti kiteyttämään juuri sen, miksi itselleni sijoituspäätöksen tekeminen on ollut vaikeaa:
Energia-alaan kätkeytyy useita kysymysmerkkejä. Pasi Havia nostaa esiin sektorin poliittiset riskit, joita on vaikea hinnoitella. Markkina on uudenlaisessa tilanteessa. Jukka Oksaharjun mukaan energiasiirtymää seuraava perustava murros tarkoittaa, ettei toimiala ole defensiivisessä tilassa.
”Se vaikeuttaa osakepoimintaa. On epäselvää, minkä vaiheiden kautta energia-alan voittajat selviävät ja tilanne vakautuu.“
Todella: alalla on käynnissä valtavat muutosvoimat ja lisäksi sanoinkuvaamattomat poliittiset intohimot ohjailla markkinaa, joten miten ihmeessä olin ajatellut tätä ensisijaisesti defensiivisenä sijoituksena!? 
Tämä kaikki alleviivaa vain sitä, että edessäni on paljon opiskeltavaa ja tutkittavaa sektorin yhtiöistä ennen kuin pystyn tekemään edes kohtuullisen hyvin informoituja valintoja. Oi voi. 
BNEF julkaisi akkujen hintakehitykseen tämän vuotisen päivityksen. Ei tuo +7% ollut niin paha kuin olisi voinut olettaa. Varmaan vastaava nousu jonkun aikaa jatkuu ennen kun palataan entiseen kehityksen suuntaan.